Äijäjoogan pääsyvaatimuksena on jäykkyys sekä kyky hengittää sisään ja ulos. Harjoitukseen kuuluu rento virnuilu.

– Täällä saa olla vapaasti juuri niin kankea kuin on. Tämä on leppoisaa rautakankijoogaa, kertoo 66-vuotias Antero Nummiranta.

Hän istuu Helsingin invalidien yhdistyksen tuoliäijäjoogaryhmässä. Yhdistyksessä oli aluksi tuolijoogaa, jossa kävi yksi mies ja toistakymmentä naista. Kun yhdistykseen perustettiin kokeeksi myös tuoliäijäjoogaryhmä, miehiä kertyi toistakymmentä.

– Moni mies tulee joogaan vain silloin, kun muut osallistujat ovat samanlaisia jäykkiä uroksia. Siinä on äijäjoogan idea, kertoo lajin kehittänyt Veikko Tarvainen.

Äijäjoogan pääsyvaatimuksena on jäykkyys ja kyky hengittää sisään ja ulos.

Liikkeet ovat paljolti samoja kuin tuolijumpassa, voimistelussa ja fysioterapiassa. Tuolijoogassa tehdään pieniä helppoja nivelliikkeitä, kevyitä venytyksiä ja harjoitellaan keskittymistä sekä vapaata, vähän syvempää hengittämistä.

Oleellinen ero jumppaan on siinä, että joogassa liikkeet tehdään hengityksen tahdissa rennon keskittyneesti. Jotkut kertovat, että vasta joogassa he ovat oppineet hengittämään vapaasti. Keskittymisen ansiosta monen mieli on rauhallisempi myös arkipäivässä.

Kuusikymppisen Raijan kokemuksia: Energiaa joogatunnilta

Rento ja reilu meno

Antero Nummiranta kertoo olleensa aika huonossa kunnossa päästyään eläkkeelle. Sitten hän aloitti kuntoremontin. Hän käy nykyään useamassa kuntopiirissä, välillä  jopa kahdessa joogaryhmässä. Tuoliäijäjoogassa Antero on käynyt säännöllisesti kolmatta vuotta.

– Ryhmä on  tarpeellinen, koska laiskana tarvitsen pientä pakotusta ja ennen kaikkea positiivista kannustusta. Äijäjoogassa on hyvä, rento ja reilu henki.

Hänestä tuolilla joogaaminen tuntui aluksi ajatuksena oudolle. Kokeiltuaan hän havaitsi sen hyväksi.

– Myös tuolilla voi tehdä ihan tuntuvia, raskaitakin liikkeitä. Joogasta tulee aina parempi, selkeämpi, tasapainoisempi ja virkeämpi olo. Järki juoksee paremmin harjoitusten jälkeen, ja särkylääkkeitä on tarvinnut vähemmän, toteaa Antero.

"Moni mies tulee joogaan vain silloin, kun muut osallistujat ovat samanlaisia jäykkiä uroksia."

Yllättävän rauhallinen olo

66-vuotiaan Eino Meriläisen mukaan keskittyminen tehostaa liikkeiden vaikutuksia. Silloin aistii liikkeen ja kehon paremmin. Eino aloitti tuoliäijäjoogan pari kuukautta ohitusleikkauksen jälkeen.

– Rennossa miesporukassa aloin tehdä itselleni sopivaa harjoitusta. Liikkeet ovat sopivan kevyitä ja kuitenkin vaikuttavia. Olen vähitellen voimistanut harjoituksia. Fyysisen hyötyjen lisäksi olen löytänyt myös keskittymiskykyä, rentoutta ja rauhallisuutta.

Moni nukkuu joogan jälkeen paremmin, kun lihakset ja mieli ovat rentoutuneet. Kevyen joogan helpot venytykset saavat kehon joustavammaksi ja jopa voimakkaammaksi.

Eino Meriläisen mukaan paremman hengityksen opettelu on ollut tärkeää ja alussa vähän vaikeaa.

– Rauhallinen hengitys rauhoittaa.  Ja vähän syvempi, tasainen hengitys antaa energiaa, kun solut saavat lisää happea.

Eino tekee liikkeet pyörätuolissa. Kaikkia liikkeitä hän ei voi tehdä. Se ei haittaa. Hän lepää silloin, tai tekee vaihtoehdon, tai tekee liikkeen mielessään.

– Loppurentoutuksessa torkahdan välillä. Rentoutus tuntuu hyvälle kun se on muitten liikkeiden lisänä. Siinä tulee yllättävän syvän rauhallinen olo, kertoo Eino Meriläinen.  

"Tuoliäijäjooga on viikon kohokohta."

Ei se ollutkaan uskonnollista

67-vuotias Aarno Vikman tuli tuoliäijäjoogaan tyttären ”lähetteellä”. Hän innostui tuoliäijäjoogasta niin, että hän alkoi tehdä harjoituksia kotona päivittäin.

–   Tuoliäijäjooga on viikon kohokohta. Siinä on liikettä, lepoa, ihmisten kanssa juttelua ja rentoutumista. On hienoa ja tärkeää kuulua ryhmään.

Aarnolla oli sydäninfarkti 2010. Hänen motoriikkansa heikkeni sen jälkeen.

–   Tuolijoogan ansiosta motoriikka ja moni muu asia on parantanut. Äijien kansa on kiva harjoitella. Välillä hurtti huumori kukoistaa. Myös puhuminen on tärkeää ryhmässä. Miesten kesken voi avautua paremmin kuin muissa porukoissa.

Mielenkiintoinen artikkeli: Joogalla sydänriski minimiin

Aluksi 66-vuotias Eero Haapalainen epäili, että tuoliäijäjoogassa saattaisi kuitenkin olla jotain uskontoa tai ideologiaa mukana. Hän mietti myös, että olisiko tuolijooga liian vaikeaa tai raskasta.

–   Pian huomasin, että tuoliäijäjooga on sopivan kevyttä. Ensimmäisen kerran jälkeen, oli kyllä vähän kipuja kropassa, kun yritin liikaa. Se oli hyvä läksy. Opin säätelemään harjoitusta kevyemmäksi. On hienoa, että on tällainen säätelyn mahdollisuus. Ja hienoa on, että tässä ei ole mitään uskontoa tai ideologiaa. Rennosti virnuillaan äijäporukassa.

Lue lisää Äijäjoogan omilta sivuilta.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju