Sisäinen kello rytmittää unta, mutta sillä on myös iso merkitys terveydelle. Iltavirkut sairastavat aamuvirkkuja enemmän.

Taisi olla sisäinen kello, joka herätti, kun pomppasin taas aamuvarhaisella ylös aivan virkeänä, totesi ystävä. Mutta mikä tuo sisäinen kello oikeastaan on?

– Sisäinen kello on aivojen hermosolujen joukko, joka saa tietoa silmien verkkokalvoille tulevasta valosta ja pimeydestä. Tiedon perusteella aivosolut tahdittavat elimistön toimintaa vuorokausirytmin mukaan: tiettyinä aikoina ihminen tuntee olonsa virkeämmäksi ja tiettyinä väsyneemmäksi, selittää tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Sisäinen kello määrittää esimerkiksi unirytmiä ja unen rakennetta sekä elintoimintoja eri vuorokauden aikoihin. Sillä on yllättävän iso vaikutus terveyteen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisäinen kello rytmittää unta, mutta sillä on myös iso merkitys terveydelle.

Tärkein aikamerkki sisäiselle kellolle on päivän ja yön vaihtelu. Luonnonilmiöiden ja ihmisen elimistön rytmit eivät kuitenkaan kulje aivan käsi kädessä. Aikuisen ihmisen sisäisen vuorokauden mitta on tavallisesti muutaman minuutin yli 24 tuntia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kello jätättää

Sisäisellä kellolla on siis luontainen taipumus hieman jätättää, mikä usein aiheuttaa väsymystä ja univaikeuksia. Ikääntyessä sisäisen kellon jätätys lisääntyy.

– Jo kolmikymppisenä jätätys on enemmän sääntö kuin poikkeus. Univaikeudet alkavat yleensä ilmaantua noin nelikymppisenä ja tuntuvat yhä selvemmin iän karttuessa.

Luonnonvalo häiritsee sisäistä kelloa.

Iän myötä unesta jää syvimpiä vaiheita pois, ja sekin voi häiritä sisäistä kelloa.

Myös vaihteleva luonnonvalon määrä eri vuodenaikoina sysää sisäisen kellon helposti epätahtiin. Sisäinen kello tahdistuu luontaisesti aamujen valoisuuteen, mutta syksyllä ja talvella pimeät aamut saavat kellon jätättämään. Keväällä taas pitenevät valoisat illat hidastavat sisäisen kellon käyntiä.

– Kaamosaikana ja kesää kohti mentäessä moni kokee tavallista enemmän väsymystä. Valoisassa oleskelu tai ulkoilu aamuisin voi helpottaa tätä, Partonen sanoo.

Monenlaisia vaivoja

Sisäisen kellon toimintahäiriöt altistavat paitsi univaikeuksille, myös lihomiselle, tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Tietyt syöpätauditkin näyttävät ilmaantuvan sisäisen kellon häiriintymisen seurauksena.

Sisäinen kello vaikuttaa myös siihen, miksi toinen on virkeimmillään aamulla ja toinen illalla. Noin puolet tästä selittää perimä.

– Niin sanotut kellogeenit, jotka näyttävät liittyvän aamu- ja iltavirkkuuteen, pyörittävät sisäistä kelloa solujen sisällä ja aivoissa tietyissä hermosoluissa. Ihmiset, joilla on eniten aamuvirkkuuteen vaikuttavia geenimuotoja, nukahtavat illalla aikaisemmin ja nukkuvat usein paremmin.

Toinen puoli aamu-iltavirkkuuden vaihtelusta on ympäristön vaikutusta. Omilla valinnoilla ja aikatauluilla voi siis aikaistaa tai myöhentää vuorokausirytmejään.

Aamuihmiset terveempiä

Terveyden kannalta olisi hyvä olla enemmän aamuvirkku. Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut nukkuvat huonommin, käyttävät enemmän päihteitä ja ovat alttiimpia masentumaan sekä lihomaan.

Iltavirkut sairastavat aamuvirkkuja useammin diabetesta, neurologisia sairauksia sekä ruuansulatus- ja hengityselinten sairauksia. He myös kuolevat nuorempana.

Timo Partosen mukaan sisäisen kellon pysyminen säännöllisenä on iltavirkuilla vaikeampaa, mikä saattaa rasittaa elimistöä enemmän kuin muilla.

– Iltavirkkuominaisuuteen näyttäisi liittyvän terveysriskejä, jotka alkavat ilmetä jo nuoruusiällä ja jotka eivät selity vain riittämättömällä yöunella. Syytä isommille terveysriskeille ei tutkimuksista huolimatta tiedetä.

Iltavirkut sairastavat aamuvirkkuja enemmän.

2010-luvulla iltavirkkujen osuus on lisääntynyt ja aamuvirkkujen vähentynyt. Ilmiö näyttää koskevan myös yli 60-vuotiaita.

– Unta pitäisi arvostaa enemmän. Palveluita ja aktiviteetteja on nykyään tarjolla iltamyöhään, mikä myöhentää vuorokausirytmiä ja sekoittaa sisäisen kellon toimintaa.

Laita kello tahtiin

Sisäistä kelloa ja omaa uni-valverytmiä voi tahdistaa ja säännöllistää. Päivärytmistä kannattaa huolehtia, vaikka ei enää tarvitsisi herätä töihin.

– Mene joka päivä nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan. Yöunen laatu paranee eikä univelkaa synny, Partonen neuvoo.

Liikunnan avulla sisäistä kelloa voi auttaa toimimaan säännöllisemmin 24 tunnin rytmissä. Sisäisen kellon jätätystä voi poistaa harrastamalla reipasta kuntoliikuntaa noin tunnin ajan aamulla kello seitsemän ja kahdeksan välillä tai iltapäivällä yhden ja viiden välillä.

Myös kevyt terveysliikunta voi olla hyvästä.

– Esimerkiksi lyhyt rauhallinen kävelylenkki illalla voi auttaa unen saamista, jolloin sisäisen kellon rytmi pysyy tasaisempana.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2020.

 

Kuva Getty images

Pidä kello rytmissä

  • Keväällä kannattaa ulkoilla aamupäivän puolella, jotta päivärytmi ei siirry myöhemmäksi.
  • Älä syö isoa päivällistä kovin myöhään illalla. Liian raskas ateria ennen nukkumaanmenoa häiritsee yö-unta ja saa sisäisen kellon jätättämään.
  • Siirrä rasittava liikunta illasta ilta-päivään tai varhaiseen aamuun. Muina aikoina se myöhästyttää elimistön luontaista rytmiä.
  • Ei huolta, sisäistä kelloa voi tahdistaa.
Vapaaherratar

En voi enää sanoa olevani erityisen aamuvirkku, koska nousen nykyisin (kun pakollisia aamuherätyksiä ei enää ole) yleensä seitsemän ja yhdeksän välillä. Olen kuitenkin aina ollut aamulla tai aamupäivällä parhaimmillani, iltapäivästä alkaa vauhti hiljetä. Nukun melkein joka päivä 15 - 45 minuutin päiväunet. Jos nokoset venyvät yli tuntiin, olen vähän aikaa niiden jälkeen ihan zombi.

Jos en ole nukkumassa 23 aikaan, "unihetki" menee ohi ja saatan valvoa kolmeen-neljään. Jos niin käy, aamupäivä menee torkkuessa. Normaalisti en jaksa valvoa, alan pilkkiä tv:tä katsoessa ennen yhtätoista.

aamukaste

Olen aamuvirkku ollut lapsesta lähtien. Nyt eläkkeellä aivan samoin ja päiväunia en koskaan nuku. Kesäaamut  ovat niin ihania , lähteä vaikkapa ulos ja kuunnella lintujen laulua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla