Parisuhteessa olevat elävät pitempään ja ovat keskimäärin terveempiä kuin muut. Se johtuu näistä seikoista.

1. Läheisyys tekee hyvää

Hyvässä parisuhteessa on läheisyyttä. Koskettaminen, halaaminen ja kainalossa pitäminen pistävät rakkaushormoni oksitoniinin ja mielihyvähormoni endorfiinin liikkeelle. Sama vaikutus on seksillä ja orgasmilla.

Kosketus myös laskee verenpainetta, lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää ahdistusta.

2. Rahaa jää enemmän

Parisuhteessa tulee niin kutsuttuja mittakaavaetuja. Kun sähkö, vuokra, laina ja nettiyhteys maksetaan yhdessä, rahaa jää paljon enemmän kuin yksin asuvalla.

Myös asuinneliöiden hinta on yksin asuvalla kovempi kuin parilla. Sinkkujen on lisäksi vaikeampi saada kuntien vuokra-asuntoja kuin perheellisten, mikä sekin nostaa vuokrakuluja.

3. Suhde on turvaverkko

Yksin asuvalle sairastuminen tai työttömäksi jääminen on huomattavasti suurempi riski kuin parisuhteessa oleville. Parisuhde on eräänlainen vakuutus, joka tuo taloudellista turvaa.

– Jos toinen jää vaikka työttömäksi, toisen tulot tasapainottavat tilannetta. Yksinhuoltajille tai yksin asuville työttömyys on paljon kovempi isku, sanoo erikoistutkija Timo Kauppinen THL:stä.

Lue lisää: Kun köyhyys uhkaa, parisuhde toimii puskurina

4. Yhdessä on hyvä olla

Ihminen on sosiaalinen eläin. Siksi parisuhdekin tuntuu hyvältä. Yhteinen aamupala ja kuulumisten vaihto päivän päätteeksi luovat hyvinvointia.

– Parisuhde luo sosiaalista hyvinvointia, koska siinä saa olla toisen kanssa yhdessä, Timo Kauppinen sanoo.

Usein ihmisen sosiaaliset verkostot laajenevat puolison ystävien, sukulaisten ja muiden kontaktien ansiosta. Tällöin parisuhteessa elävien saatavilla on yksin asuviin verrattuna enemmän myös kodin ulkopuolisten henkilöiden tukea.

5. Toisesta pidetään huolta

Parisuhteessa pidetään toisesta huolta niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Toisen tuki ja kannustus auttavat vaikeissa tilanteissa.

Hyvässä parisuhteessa annetaan myös käytännön tukea. Toinen saattaa pitää palovaroittimet ajan tasalla, luoda lumet, hiekoittaa pihatiet ja huollattaa autoa säännöllisesti. Järjestelmällisempi puoliso taas varaa toisen lääkäriajat ja pitää yllä sosiaalisia suhteita muistamalla sukulaisten syntymäpäivät. Kaikki nämä tekijät edistävät ja ylläpitävät terveyttä.

Parisuhteessa on myös sosiaalista kontrollia. Kun itsellä on vaikeaa, puoliso pitää huolta, ettei elämä täysin lipsahda raiteiltaan.

Puolison menetyksen vuoksi elintavat helposti huonontuvat. Muun muassa tupakointi ja alkoholinkäyttö saattavat olla keinoja selvitä tilanteesta, mutta niiden lisääntynyt käyttö voi osittain johtua myös siitä, ettei puoliso ole enää kontrolloimassa elintapoja.

Onko parisuhde sammumispisteessä? Seksuaaliterapeutin 8 vinkkiä uuteen nousuun

Lähteenä on käytetty myös Terveyskirjasto-sivustoa.

Yksinkin voi olla onnellinen

Erikoistutkija Timo Kauppinen THL:stä muistuttaa, että yksin asumisessa on hyviäkin puolia.

– On enemmän vapaa-aikaa ja asumisväljyyttä. Moni nauttii myös itsenäisyydestä ja siitä, että saa päättää omista asioistaan. Toiset voimaantuvat esimerkiksi eron jälkeen, kun huomaavat pärjäävänsä ihan hyvin yksinkin.

Parisuhteen täytyy toimia, jotta se luo hyvinvointia. Jos suhde on jatkuvaa riitelyä, yhdessäolo tuskin tekee hyvää.

Hevonen vanhainkodin virkistyspäivässä. Hevonen kuntouttamassa liikuntakyvytöntä tai masentunutta. Hummat hoitavat ihmisiä, mutta mihin se perustuu? Entä miten hevonen kohdataan?

Oli aika, jolloin hevosen pärähdys oli Ulla Linjama-Lehtisen mielestä pelottavaa. Hän oli masentunut ja kaipasi elämäänsä uudenlaisia virikkeitä. Hän päätti ryhtyä ratsastamaan vaikka se pelotti. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin Ulla, sosiaalialan ammattilainen, tekee töitä hevosten kanssa.

– Hevoset ovat opettaneet minulle kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja toisten kuuntelua.

Vauhti hidastuu

Koska oma masennus vei Ullan aikoinaan hevosten pariin, hän haluaa nykyään auttaa muita mielenterveyskuntoutujia. Hän perusti kymmenen vuotta sitten Pollesta potkua ry:n, joka järjestää Uudellamaalla sosiaalipedagogista toimintaa hevosten kanssa.

– Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja teen tätä hevoshommaa sosiaalipedagogisten silmälasien takaa. Opettelemme täällä asiakkaiden kanssa hevosten avulla luottamusta, vastuuta, vuorovaikutusta ja omien rajojen vetämistä. Niissä kaikissa hevonen on aivan loistava kumppani, Ulla Linjama-Lehtinen kertoo.

Pollesta potkua -yhdistyksen asiakaskunta on värikästä. Osa on masentuneita, osa etsii oivallusta johonkin elämänmuutokseen tai vain muuten vain kokee tarvetta eläinten kanssa puuhasteluun.

– Aloitamme aina ihan perusasioista, siitä miten kohdataan eläin. Hevonen on herkkä aistimaan erilaisia tunteita, eikä yleensä siedä hätiköintiä tai epäjohdonmukaisuutta. Yleensä haastavinta onkin saada ihmiset pysähtymään ja syventymään itseen. Siihen hevoset ja luonto on hyvä apu. Me kun emme voi hidastaa luonnon rytmiä, vaan meidän on sopeuduttava siihen.

Ohjat omiin käsiin

Hevosia käytetään apuna myös fysioterapiassa. Kajaanilainen fysioterapeutti Sanna Mattila-Rautiainen on työskennellyt ratsastusterapeuttina yli 20 vuotta. Hän on uransa aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka hevonen kuntouttaa. Matilaisen mielestä avainasemassa on liike. Ratsastusterapiassa ratsastaja ei pyri millään tavoin vaikuttamaan hevosen etenemiseen, vaan ottaa vastaan hevosesta välittyvät liikkeet.

– Hevonen tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä.

Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapia on lempeää mutta tehokasta. Parhaimmillaan se opettaa ihmisen vaikka uudelleen kävelemään.

Ulla Linjama-Lehtinen näkee työssään vähän samanlaisia saavutuksia. Tosin fyysisten ponnistusten sijaan henkisiä.

– Hevosten kanssa toimiminen on aika vapauttavaa. Ne vaativat toimintaa ja hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Parhaimmillaan tämän kautta voi saada oman elämän taas omiin käsiinsä ja oppii luottamaan siihen, että omat jalat kantavat.

Lue lisää Ulla Linjama-Lehtisestä uudesta ET-lehdestä 17/2017. 

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti