Työasennon parantaminen ja liikunta auttavat kipuihin.

Olkanivelen vaivat ovat yleisiä varsinkin työikäisillä. Niitä aiheuttavat pääasiassa olkaniveltä epäedullisesti kuormittavat asennot ja liikkeet.

Vaivoihin voi vaikuttaa omilla asentotottumuksillaan ja oikeanlaisella liikunnalla, mutta ongelmien ilmetessä tarvitaan ammattilaisten ohjeita ja kuntoutusta.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos olkapään liikerata on rajoittunut tai jos havaitsee olkapäässä voimakasta särkyä, joka vaivaa myös olkapään ollessa levossa.

Olkapääongelmien ensisijaisia hoitomuotoja ovat rasituksen vähentäminen, fysioterapia ja tulehduskipulääkkeet. Terveystalo Kampin ortopedian ylilääkärin Ilkka Sinisaaren mukaan leikkausta tarvitaan vasta, jos nämä hoitomuodot eivät auta.
 
- Rasituksen annosteleminen ja lihasharjoitteet ovat aina ensisijainen hoitotapa. Ääritapauksissa voidaan toki edetä leikkaushoitoonkin. Tekoniveltoimenpiteitä lukuun ottamatta apu on yleensä saatavilla tähystyskirurgisilla menetelmillä, Sinisaari sanoo. 

Olkapään vaivojen hoitomahdollisuudet ovat parantuneet 15–20 viime vuoden aikana huimasti olkapään toiminnallisen anatomian ymmärryksen lisääntymisen ansiosta.

Kipua voi ehkäistä

Olkapään vaivat ovat selkäongelmien jälkeen toiseksi yleisimpiä työikäisten tuki- ja liikuntaelinvaivoista.  Olkapää on ihmiskehon liikkuvin nivel. Yläraaja muodostaa olkanivelelle pitkän vipuvarren, ja niveleen kohdistuu toistuvasti ankaraa rasitusta.
 
Nuoremmilla ihmisillä ilmenee yliliikkuvuudesta tai olkanivelen liiasta väljyydestä johtuvia vaivoja. Vanhemmilla ihmisillä ongelmia aiheuttavat jänteiden haurastuminen tai periksi antaminen.
 
- Olkanivelen rakenne johtaa helposti jänteiden ylikuormittumiseen jo arkisessakin toiminnassa. Siitäkin syystä olkapäävaivat ovat erittäin yleisiä. Olkanivelen pehmytkudokset rasittuvat aivan eri tavalla kuin esimerkiksi alaraajojen jänteet, Sinisaari sanoo.

Työperäisiä olkanivelen ongelmia esiintyy ammateissa, joissa niveleen kohdistuu erityisen paljon kuormitusta. Esimerkiksi autoasentajilla ja rakennusmiehillä olkanivelet rasittuvat, sillä työtä tehdään usein kädet yläasentoon nostettuina. Toimistotyötä tekevillä rasitus kohdistuu nivelen sijaan hartiaseudun lihaksiin.
 
Staattinen ja yksipuolinen istuma-asento sekä päätetyö lisäävät erityisesti niska-hartiaseudun lihasvaivoja. Näitä voidaan ennaltaehkäistä taukojumpalla sekä ergonomisella työskentelyasennolla. Samalla edistetään olkapään hyvinvointia.
 
- Olkaniveltä ympäröivien lihasten kunnosta huolehtiminen, säännöllinen venyttely, työn tauottaminen ja työasentojen vaihtaminen ennaltaehkäisevät työperäisiä olkapäävaivoja, Sinisaari sanoo.
 
Myös tietyt liikuntalajit, kuten pallopelit, kuormittavat olkapäätä. Perusteellinen lämmittely ennen pelaamista ja venyttely pelaamisen jälkeen ovat ensisijaisen tärkeitä olkapään hyvinvoinnin kannalta. 

 
4 vinkkiä olkapään hyvinvointiin

  • Kiinnitä huomiota työergonomiaan ja vältä pitkäkestoista ja voimakasta olkanivelen rasitusta.
  • Pidä työpäivän aikana taukoja säännöllisesti ja vaihda työasentoa.
  • Huolehdi hartiaseudun lihaskunnosta ja muista säännöllinen venyttely.
  • Hakeudu ajoissa lääkäriin, jos olkapään liikerata on rajoittunut tai olkapäätä särkee myös levossa.
Vierailija

Olkapää oireilee – milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Itselläni on olkapää ollut kipeä jo yli vuoden, eikä liikunnasta, lääkkeistä tai fysioterapiasta ole ollut apua. Röntgenissä ja ultrassa käyty, mutta mitään vikaa ei löydy. Kunnallisella puolella hoito loppui siihen, ettei vaiva vaikuta työntekoon, koska olen opiskeija. Yksityiselle pitäisi mennä, että pääsisi edes magneettikuvaukseen. Kunnallinen terveydenhuolto on ajanhukkaa.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju