Missä ovat penkit marketeista ja luiskat kivijalkakauppojen portailta? Onko oma vikasi, jos et osaa käyttää nettiä?

"Pistäydyn usein eräässä kesäisessä pikkukaupungissa. Joka ikiseen pikkumyymälään on muutama porras, joka vaikeuttaa pääsyäni niihin. Liikuntavammani nimittäin asettaa omat rajoituksensa.

Yleensä pyörätuolilla meno on sujuvaa, kepeillä liikkuessani hitaampaa ja vaivalloisempaa. Onko kohtuutonta päästä sinne, missä muutkin ihmiset asioivat?

Käyn silloin tällöin hypermarketeissa, joissa kulkuväylät ovat tasaisia, pihat ovat esteettömiä, invapaikkoja löytyy ja sisäänkäynnit on katettu. Ostoskärryjä on niin lapsiperheille, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa liikkuville. Hienoa! En kuitenkaan ole löytänyt marketeista tuoleja.

Taannoin kysyin myyjältä, mistä löytyy lähin tuoli tai penkki. Hän katsoi minuun hämmästyneenä ja sanoi, ettei täällä sellaisia ole. Niin miksi ei? Yksikin tuoli on ensiarvoisen tärkeä, jotta jaksaa jatkaa ostosten tekemistä. Kaikki eivät ole huippukuntoisia, kepeäjalkaisia urheilijoita.

Haluan, että minua palvellaan

Kun ikää tulee lisää, haluan suorittaa ostokseni lähellä kotia, en kymmenien kilometrien päässä hypermarketeissa, joissa ei ole palvelua. Arvostan sitä, että minua palvellaan eikä minun tarvitse ”juosta” etsimässä tuotteita ympäri markettia. Haluan pienentää myös omaa hiilijalanjälkeäni.  

Asuinalueellani on tori kauniine kukkaistutuksineen. Yhtään penkkiä ei ole missään. Moni ikääntyneempi ja raskaana oleva nainen on valitellut, että pitäisi päästä istumaan kävelylenkillä.

Muualla maailmassa penkkejä löytyy aina näköestäisyydeltä. Penkit kutsuvat ihmisiä yhteen, yhteisöllisyys lisääntyy ja samalla viihtyvyys. Esteettömyys on pieniä arkisia asioita, jotka hyödyttävät ja ilahduttavat kaikkia.

Mitä ihmettä arkkitehti ajatteli?

Asun esteettömällä asuinalueella lähes Helsingin keskustassa. Mitä mahtoi tuumata aikanaan arkkitehti, joka suunnitteli kerrostalomme kylpyhuoneen 15 cm korkeammaksi muuta lattiatasoa. Ihmiset lentävät kuuhun, teknologiset ratkaisut ovat toinen toistaan hienompia, robotit hoitavat ihmisten työt, mutta kylpyhuoneeni ongelmaa ei osata ratkaista.

Asuinalueeni on esteetön, pääsen liikkumaan junalla, matalalattiabussilla ja raitiovaunulla, mutta suihkuun päästäkseni, onkin sitten vaikeuksia. Joudunko tämän esteen vuoksi muuttamaan pois kotoani? Mihin? Ikävä kyllä esteettömiä asuntoja ei ole noin vain löydettävissä.

Hallitus teki hölmöläisten päätöksen

Suomessa väki hopeituu. Ensi vuonna kuulun itsekin eläkeläisten suureen joukkoon. En tunne itseäni lainkaan ikälopuksi, päinvastoin energiaa ja virtaa piisaa niin kuin tämän päivän eläkeläisillä. Tosiasia kuitenkin on, että vamma vanhenee ja vanhuuden mukanaan tuomat krempatkin vääjämättä lisääntyvät.

Joka toisella suomalaisella 75- vuotiaalla on jonkinasteinen tuki- tai liikuntaelinvaiva. Ihmettelen, miten välinpitämättömästi yhteiskuntamme suhtautuu esteettömyysasioihin. Nyt erityisesti harmittaa uuden hallituksen päätös höllentää esteettömyysvaatimuksia.

Suomessa on yli miljoona 65-vuotiasta ja tämä määrä vain kasvaa. Hallituksen normipurku esteettömyyden osalta on hölmöläisen puuhaa. Suomessa on pian kova kysyntä esteettömille asunnoille, kun ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin palveluiden piiriin.

Vuonna 2020 esteettömien asuntojen tarve on jo miljoona. Nykyisen hallituksen tekemät päätökset tulevat näkymään kalliina ratkaisuina tulevaisuudessa.

Nettiin vaan kuntoilemaan!

Esteettömyyteen kuuluu myös kommunikoinnin helppous. Käytän facebookia, olen kirjoittanut blogia, katselen youtubea, twiittaan ja roikun usein Ipadissa.

Nyky-yhteiskunnassa toimiminen edellyttää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Kaikkea on seurattava ja opeteltava, jotta tulevaisuudessakin pystyn hyödyntämään tietoteknisiä uudistuksia.

Monet harrastukset hoituvat nekin netissä. Nettiyhteys innostaa ylläpitämään omaa terveyttä. Uusia tyäkaluja verkossa löytyy jatkuvasti oman kunnon ylläpitämiseen. Toivoa sopii, että erilaiset kuntoa mittaavat rannekkeet yms. vempaimet on suunniteltu niin, että niistä voivat iloita myös huonosti liikkuvat tai pyörätuolia käyttävät.

Toivottavasti muutamien vuosien päästä voin olla yhteydessä verkon kautta vaikkapa omalääkärille.

ET:n asiantuntijat käytössäsi - lähetä kysymyksesi tästä

Uskon, että ikääntyvien avokuntoutukset hoituvat nekin helposti ja vaivattomasti kotoa. Kaikki ryhmäläiset ottavat yhteyden terveysaseman fysioterapeuttiin, joka antaa yhtaikaa ohjeet. Kaikki näkevät netin kautta myös toisensa. Nettiyhteisöllisyyttä parhaimmillaan ja kunto kohenee.

Lastenlasten ja sukulaisten kanssa jutuskelu sujuu sekin netissä eri puolilta maailmaa. Varmasti myös robotit ilahduttavat elämääni monin tavoin kunhan hinnat saadaan alas.

Digitalisaatio on päivän sana. Kannustan kaikkia opettelemaan netin käyttöä, sillä käyttö edistää omaa hyvinvointia. Verkkomaailma avaa uusia mahdollisuuksia loputtomiin.

Esteettömyys auttaa minua selviämään yksin

Minulle esteettömyys merkitsee helppoa asumista, jouhevaa liikkumista, vaivatonta kommunikointia ja palvelujen saavutettavuutta. Kaikenlainen esteettömyys lisää valinnan mahdollisuuksiani ja ylipäätäänsä aktiivista osallistumista niin lähiyhteisön elämään kuin omaan hyvinvointiini.

Esteettömyys säilyttää monin tavoin omatoimisuuttani tulevaisuudessa. Olemme tottuneet siihen, että esteettömyys kuuluu rakennusalan ammattilaisille ja koskettaa ainoastaan vanhuksia ja vammaisia.

Ei, esteettömyydessä on kyse myös ajattelutavasta ja asenteista. Esteettömyys on kaikkien asia. On kyse toisten huomioon ottamisesta, suurista ja pienistä valinnoista."

Marja Pihnala

Vammainen ja Invalidiliiton toimitusjohtaja 

Joudutko tinkimään täydestä elämästä jonkin vamman vuoksi? Millaisiin epäkohtiin esteettömyydessä olet törmännyt? 

Vierailija

"Onko kohtuutonta päästä sinne, missä muutkin ihmiset asioivat?"

Vierailija 09.08.2015 klo 11:36 Terveydenhoidon digitalisaatio voi tosiaan tuoda mahdollisuuden olla omalääkäriin yhteydessä netin kautta. Nyt ainakin osa etälääkäriyrityksistä ei hyödynnä tätä mahdollisuutta, vaan on asettanut asiakkaan tai hänen omaisensa ja lääkärin väliin hoitajan välikädeksi. Tehokkuutta asialla ehkä tavoitellaan, mutta samalla kasvaa riski virheellisen tai puuttellisen tiedon, jopa virheellisten tulkintojen päätymiselle lääkärin päätöksenteon pohjaksi. Vaikuttamistyötä...
Lue kommentti
Vierailija

"Onko kohtuutonta päästä sinne, missä muutkin ihmiset asioivat?"

"Tuo on kohtuutonta palvontaa. Samasta ihmisestä ja oireista hoitsut ja lääkärit havaintonsa tekevät" Itse asiassa ei ole. Se on vain kohtuullista asiakkaan huomioimista ja väärinkäsitysriskien minimoimista. Hoitajien toimenkuvaan toki kuuluu tehdä havaintoja potilaista ja kertoa ne eteenpäin. Johtopäätösten teko puolestaan kuuluu lääkärille. Hoitaja helposti lähtee tulkitsemaan oireita, ja silloin etälääkärille välittyy väärää tietoa. Virhekäsityksen syntymiseen riittää jo se, että hoitaja...
Lue kommentti

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.