Sisältääkö broileri antibioottijäämiä? Onko kotimainen ruoka varmasti turvallista? Ravitsemuksen erikoistutkija ottaa asiaan kantaa.

Muun muassa broilerin sisältämistä antibiooteista puhutaan ajoittain. Uskaltaako kanaa syödä? Entä muut ruuan sisältämät epäpuhtaudet, kertyykö elimistöön ravinnon mukana turhaa, ehkä jopa jotakin vaarallista?

– Ruoan tuotannossa käytetään erilaisia kasvua suojelevia, tauteja parantavia ai säilyvyyttä lisääviä aineita ja ruoka kuljettaa monia ympäristön ja tuotantoprosessien riskejä, sitä ei voi kiistää, THL:n ravitsemustieteilijä Marja-Leena Ovaskainen sanoo.

– Eläinten sairauksia hoidetaan usein antibiooteilla, joiden jäämiä kulkeutuu lihaksiin, muniin tai maitoon. Broilerinkasvatuksessa antibioottiannos jakautuu usein koko kasvattamoon, taustoittaa.

Ovaskaisen mukaan suomalainen broilerin tuotanto on toistaiseksi selvinnyt muuta Eurooppaa pienemmällä antibiootin käytöllä.

– Mutta kautta maailman tuotannossa on kehittynyt myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, eikä Suomen ruokaketju ole täysin turvassa, Ovaskainen lisää.

Epäpuhtauksia riistassa ja villikaloissakin

Ovaskainen muistuttaa, että lähes kaikki ruokaketjun tuotteet altistuvat vierasaineille.

– Kasvinviljelyssä käytetään taudinaiheuttajilta suojaavia aineita, joiden määrää kuluttaja pystyy pienentämään pesemällä kasvikset hyvin. Villikalat ja -riista ja luonnontuotteet puolestaan altistuvat ympäristön haitta-aineille.

Suojautumiskeinoksi ravitsemustieteilijä suosittelee monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota.

– Hyvä ruokavalio on tarkoitettu pienentämään esimerkiksi yhden riskitekijän kuten lääkeaineen liiallista kertymistä ihmisen elimistöön. Tällainen ruokavalio on monipuolinen, sisältää runsaasti ja vaihtelevasti kasvikunnan tuotteita kuten viljaa, juureksia ja marjoja, ja kohtuullisesti eläinkunnan tuotteita kuten lihaa, kalaa ja maitovalmisteita. Lihaksi kannattaa valita vaihdellen kanaa, possua, lammasta, hirveä tai nautaa.

Älä ahmi lihaa

Ovaskaisen mukaan  hyvässä ruokavaliossa tarvittava lihamäärä on varsin pieni, kansantautien ehkäisemiseksi suositellaan korkeintaan 70 grammaa punaista lihaa päivässä. Kananliha on valkoista, ja sen käyttöä suositellaan sekä terveys- että ympäristösyistä.

– Meillä on mahdollisuus pienentää lihankulutuksemme noin puoleen, ja se silti täydentää sopivasti hyvällä proteiini-, vitamiini- ja kivennäisainekoostumuksella kasvikunnan tuotteita ja kalaa sisältävää ruokavaliota. Kanan valkoinen liha on terveyden kannalta hyvä valinta muun muassa siksi, että se sisältää pehmeämpää rasvaa kuin naudanliha.

Näin suojaudut salmonellalta

  • Kanan turvallisuus varmistetaan kypsentämällä se läpi kypsäksi, koska broilerissa on tavallisia mikrobiologisia riskejä kuten salmonella.
  • Hyvä keittiövälineiden pesu on tärkeää raa’an kanan käsittelyn jälkeen.
  • Samalla veitsellä ei pidä käsitellä kanaa ja tuoreina syötäviä kasviksia.
  • Luomubroileri on kokeilemisen arvoinen uutuus. Marja-Leena Ovaskaisen mukaan suomalainen broileri on tällä hetkellä turvallinen tuote oikein käsiteltynä.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: