Omalääkärillemme Risto Laitilalle tehtiin ikänäköleikkaus. Nyt hän näkee hyvin, mutta viikko sitten toipumiseen tuli jännä käänne.

– Pystyn nyt lukemaan ilman laseja, mutta kyllä sinä menee jonkin aikaa ennen kuin ihan  täysin tottuu ”uusiin silmiin”. Uusi linssi taittaa valoa eri tavalla kuin vanha linssi. Olen positiivisella mielellä, vaikka jännäähän tämä on ollut, Risto Laitila sanoo.

Hän nauttii siitä, että pystyy taas näkemään tekstin tietokoneelta ja pystyy lukemaan lehdet ilman silmälaseja. Lähityöskentely sujuu erinomaisesti, mutta nyt hänen pitää mennä vähän lähemmäksi tietokonetta kuin silloin, kun käytti kaksiteholaseja.

Tarkannäön alue siirtyi siis lähemmäksi. Kaukonäkö on pysynyt yhtä hyvänä kuin ennen leikkausta.

Viikko sitten näkö sumeni

– Silmät ovat edelleen vähän häikäisyherkät. Mutta hämmästyttävän nopeasti tottuu siihen, ettei tarvitse laseja.

Risto kävi torstaina jälkitarkastuksessa ja kaikki on hyvin, paitsi:

– Oikeassa silmässä on hiukan turvotusta, joka todennäköisesti kyllä häviää viikkojen myötä. Silmätippoja pitää nyt laittaa vähän useammin. Keskeisessä näkökentässä on vähän sumuisuutta. Vasen silmä on tosi hyvä, ja se kompensoi oikean silmän lievän sumuisuuden.

Turvotus herätti huolen

Risto myöntää, että hän huolestui turvotuksesta, kun viikko sitten näkö ei ollutkaan ihan yhtä kirkas kuin aikaisemmin.

– Se turvotus toi uuden sivujuonen tähän juttuun. Onhan tämä jännä käänne.

 Leikkauksessa silmä puhkaistaan, ja siihen liittyy aina tämä turvotus- ja infektiovaara. Tosin se on pieni, mutta on kuitenkin olemassa.

 – Voi mennä puolikin vuotta, että saa leikkauksesta täyden hyödyn.

Nuoruutta ei saa takaisin

Risto on kiitollinen siitä, että silmäkirurgi selvitti kaikki riskit etukäteen.

– Hän painotti, että leikkauksessa päädytään aina kompromissiin. Kirurgi miettii tarkkaan, minkälainen linssi kenellekin laitetaan. Se on hyvä tiedostaa, jos päätyy leikkaukseen.

Riston näkökyky ei ole leikkauksen jälkeenkään samanlainen kuin silloin, kun hän oli vaikkapa teini-ikäinen.

– Näen nyt lukea, mutta en ihan yhtä läheltä kuin nuorena. Kauas näen hyvin. Kävellessä varpaatkin näkyvät tosi tarkasti.

Leikkauspäätös vaati aikaa

Risto tunnustaa, että näön korjaaminen leikkauksella on aina iso muutos.

– Sen vuoksi leikkausta kannattaa pohtia tosi tarkasti.

"Kypsyttelin ajatusta kolme-neljä vuotta, eli siitä hetkestä, kun sain ensimmäiset kaksiteholasit."

Lasit olivat aina hukassa, eikä niitä voinut pitää joka paikassa. Viimeinen pisara oli se, kun minun monitehoni tarttuivat erehdyksessä jonkun potilaan matkaan vastaanotolta.

Leikkaus oli Ristonkin mielestä hurja.

– Toimenpide ei kestänyt kuin vartin per silmä. Mutta koko ajan piti olla liikkumatta. Oli vähän sellainen fiilis kuin olisi ollut keskellä Avaruusseikkailu  2001 -elokuvan loppukohtausta. Onneksi sain vähän rauhoittavaa esilääkitykseksi.

Korvaako Kela?

Risto oli leikkauksen jälkeen tarkkailussa puolisen tuntia, sitten Anne-puoliso vei miehensä kotiin toipumaan. Alkuun tämän piti käyttää tummia laseja, joissa oli UV-suoja.

– Pari päivää oli aika sumuista. Kolmantena päivänä kirkastui. Silloin pystyin jo ajamaan autoa. Viikon kuluttua olin työkykyinen.

Risto varoittaa, ettei oli itsestään selvää, että saa Kela myöntää oikopäätä sairauspäivärahaa, jos on ollut ikänäköleikkauksessa.

– Eihän se tietenkään ole sairauden hoitoa, että sikäli Kelan kannan voi ymmärtää.

Lääkäri kertoo riskit

Riston mielestä jokaisen, joka aikoo linssileikkaukseen kannattaisi miettiä sitä etukäteen ja tarpeeksi pitkään.

– Ikänäöstä täytyy olla todellista haittaa. Vasta sitten kannattaa leikkausta harkita. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä sitä ei kannata tehdä. Kun on tehnyt päätöksensä, kannattaa leikkaavaa kirurgia kuunnella tarkasti. Hän kyllä kertoo riskit ja sen, että leikkauksessa ei voida korjata kaikkea.

Vierailija

Risto Laitila: Silmäleikkaus on aina hurja

Teetin silmiin ikänäkö moniteholasi leikkauksen Oulun Terveystalolla ekä ole ollut mitään ongelmia. Kannattaa valita hoitopaikaksi paljon leikkauksia tekevä yksikkö eikä tuijjottaa pelkkää hintaa. Leikkauksen hinnan saa takaisin kun ei enää tarvii uusia silmälaseja. Leikkauksella saatua näkökykyä ei voida verrata silmälaseilla saatavaan tunne on sama kuin olis vaihtanut ladan mersuun kun leikkauksen jälkeen värien erottelukyky ja muut näköön olennaiset asiat palautuu ennalleen. Laseilla ei...
Lue kommentti
tyytyväinen

Risto Laitila: Silmäleikkaus on aina hurja

Edellä kirjoittaja penää oikeuksiaan jälkikäteen. Käsi sydämelle: Mikäli hänelle olisi etukäteen kerrottu, että mahdollisesti silmän ulkonurkkaan tulee pieni musta varjo niin olisiko jättänyt ikänäköleikkaukseen menemättä? Minulta leikattiin harmaakaihi muutama kuukausi sitten. Leikkaava lääkäri painotti, että olen riskipotilas koska minulla on perinöllisesti ohut sarveiskalvo eli keinomykiötä ei välttämättä saada hyvin asetetuksi ja että vaarana on myös verkkokalvon irtautuminen. Mahdollisesta...
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: