Rentoutunut mieli on vain yksi saunan useista terveysvaikutuksista. Ahkera saunominen suojaa myös sydäntä ja muistia.
1. Millaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia saunalla on?
Saunominen rentouttaa lihakset ja rauhoittaa mielen. Stressi vähenee ja olo paranee, kun autonominen hermosto tasapainottuu ja mielihyvähormonien tuotanto lisääntyy.
Saunan lämpö laajentaa verisuonia ja auttaa ylläpitämään verisuonten joustavuutta. Verenkierto vauhdittuu ja ääreisverenkierto paranee. Saunominen laskee useimmilla ihmisillä verenpainetta, mutta merkittävä verenpaineen lasku kestää yleensä lyhyehkön ajan.
Pulssi kiihtyy saunassa. Saunominen ei rasita tai vahvista lihaksia, mutta sydäntä se kuormittaa samoin kuin kevyt liikunta, esimerkiksi kävelylenkkeily.
Runsas saunominen voi vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.
2. Voiko saunominen suojata sairauksilta?
Kyllä voi. Runsas saunominen voi vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin.
Vähän aikaa sitten julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan runsaasti saunovilla keski-ikäisillä miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Miehiä seurattiin 20 vuoden ajan.
Myös riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin tai sydänperäiseen äkkikuolemaan oli ahkerasti saunovilla miehillä huomattavasti pienempi kuin kerran viikossa saunovilla.
3. Suojaako saunominen myös naisten sydäntä ja muistia?
Asiasta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta voisi olettaa, että terveysvaikutukset ovat samansuuntaisia myös naisilla. Verenkiertoelimistö ja perusfysiologia toimivat miehillä ja naisilla kuitenkin samalla tavalla.
Tutkimuksessa eniten terveyshyötyä saivat ne, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa.
4. Mihin saunomisen suojaava vaikutus perustuu?
Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta todennäköisesti hyödyt tulevat sydämen kuormittumisen kautta: verenkierto tehostuu ja verisuonten kimmoisuus lisääntyy. Kun verisuonten toiminta paranee, siitä hyötyvät sekä sydän että aivot. Myös rentoutumisella, hyvällä ololla ja yhteisöllisyydellä voi olla merkitystä terveyden kannalta.
5. Miten paljon pitäisi saunoa, jotta saisi terveyshyödyt?
Mitä useammin saunoo, sen parempi. Tutkimuksessa eniten terveyshyötyä saivat ne, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa. Jonkin verran hyötyy jo 2–3 kerrasta viikossa.
Jos haluaa täyden hyödyn, kannattaa saunoa 15-20 minuuttia noin 75-80-asteisessa saunassa. Lyhyellä muutaman minuutin piipahduksella ei tule verenkiertovaikutuksia, mutta stressiä se voi toki lievittää.
Jos flunssaan liittyy kuumetta ja lihassärkyä, saunaan ei pidä mennä.
6. Ehkäiseekö saunominen flunssaa?
Monet ahkerat saunojat ovat siitä vakuuttuneita, ja jonkin verran on tieteellisiä tuloksiakin näkemystä tukemassa. Näyttö ei kuitenkaan ole kovin vahva. Tiedossa ei myöskään ole selvää mekanismia, millä saunan flunssaa estävä vaikutus voisi välittyä.
7. Saako flunssaisena mennä saunaan?
Pieni nuha ja kurkkukipu eivät estä saunomista, mutta jos flunssaan liittyy kuumetta ja lihassärkyä, saunaan ei pidä mennä. Kuumeisena saunominen, kuntoileminen tai muu sydämen kuormittaminen lisää sydänlihastulehduksen ja rytmihäiriöiden riskiä.
Vakavasti sydänsairaalle saunominen voi olla pahasta.
8. Voiko sydänpotilas saunoa turvallisesti?
Jos kestää kävellä reippaasti, voi myös saunoa turvallisesti, kunhan välttää ylenpalttista löylyttelyä. Vakavasti sydänsairaalle saunominen voi olla pahasta.
9. Onko lenkkisaunassa ideaa?
Liikunnan ja saunan yhdistäminen on terveelle ihmiselle suositeltavaa, sillä sauna rentouttaa kuormittuneita lihaksia ja helpottaa palautumista. Lämpimässä lihakset pehmenevät, nivelten liikkuvuus paranee ja venyttely helpottuu.
10. Auttaako sauna kipuihin?
Saunan lämpö voi helpottaa nivel- ja lihaskipuja, sillä lämpö vapauttaa endorfiineja. Sauna tekee usein hyvää nivelreumalle, mutta sairauden ärhäkässä vaiheessa saunomista ei suositella. Joidenkin fibromyalgia- ja reumapotilaiden olo voi parantua heti saunan jälkeen, mutta seuraavana päivänä kivut saattavat yltyä.
Saunominen saattaa lievittää joidenkin ihotautien, kuten psoriaksiksen oireita.
11. Hoitaako sauna ihoa?
Saunominen yleensä pehmentää ihoa. Sauna saattaa vahvistaa ihon läpäisyestettä ja vähentää siten sen kuivumista. Jos iho kuitenkin on taipuvainen kuivuuteen, on hyvä huolehtia ihon kosteutuksesta.
Saunan lämmössä ihon pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja ihosta poistuu epäpuhtauksia. Saunominen saattaa lievittää joidenkin ihotautien, kuten psoriaksiksen oireita. Avohaavojen, tulehtuneiden haavojen tai märkäruven kanssa saunaan ei pidä mennä.
12. Miten saunominen vaikuttaa uneen?
Heti saunan jälkeen olo voi olla virkeä. Kun keho muutaman tunnin kuluttua viilenee, alkaa yleensä nukuttaa. Uni tulee saunojalle usein vaivatta, ja syvän unen määrä lisääntyy.
Puolen tunnin saunomisen aikana kehosta häviää puolisen litraa nestettä.
13. Vaikuttaako ikääntyminen saunan sietoon?
Ikä ei ole este saunomiselle, mutta verenpaine voi vaihdella nopeasti ja laskea liian alas. Kannattaa kuunnella oman kehon tuntemuksia. Tärkeää on juoda tarpeeksi. Puolen tunnin saunomisen aikana kehosta häviää puolisen litraa nestettä.
14. Onko terveysvaikutusten kannalta merkitystä, millaisessa saunassa saunoo?
Tieteeseen perustuvaa näyttöä saunojen eroista ei ole. Tutkimustulokset saunan sydäntä ja aivoja suojaavasta vaikutuksesta voi kuitenkin yleistää vain perinteiseen suomalaiseen saunaan, jossa lämpötila on verrattain korkea ja jossa sitä säädellään heittämällä vettä kiukaalle. Esimerkiksi infrapuna- tai höyrysaunan terveellisyydestä ei voi tuon tutkimuksen perusteella sanoa mitään.
Yleinen sauna on elämys
Urheiluvalmentaja ja aktiivisaunoja Hannu Saintula suosii yleisiä saunoja. Hän kertoo kolme vinkkiään saunomiseen.
1. Ota ilo irti yhteisöllisyydestä
"Saunaelämys on parhaimmillaan yleisessä saunassa, koska lauteilla tapaa erilaisia ihmisiä. Ajatukset ovat tärkeimpiä, ei yhteiskuntaluokka."
2. Lämmitä puilla
"Yleiset saunat ovat pääsääntöisesti puulämmitteisiä. Olennaisia asioita ovat riittävän korkeat lauteet, hyvä ilmanvaihto, tarpeeksi lämpöä ja riittävästi kiviä kiukaassa."
3. Piipahda Tampereella
"Suomen parhaat yleiset saunat ja vahva, elävä saunakulttuuri löytyvät Tampereelta."
Asiantuntijana professori Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto. Juttuun on haastateltu myös urheiluvalmentaja Hannu Saintulaa.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2017.
Voisin käydä saunassa vaikka joka päivä jos sen vain kehtaisin lämmittää, no en todellakaan viitsi. Ja saunomisen yhteydessä peseydyn joten vesi jota käytän on lämmintä ei kuumaa eikä kylmää. En käy järvessä saunomisen yhteydessä, korkeintaan ilmakylpyjä ulkona saunomisen yhteydessä, olen kai vilukissa. Oikeastaan viileää suihkua käytän vain helteellä. Ja saunan lämpötilaksi rittää 70astetta, silloin voi löylyäkin heittää.
Luin, jostakin tietoa, että keholle terveellistä on viileä suihku. Perusteluna oli etenkin vanhusten verenkierto häiriöt, laajenevissa verisuonissa veri kiertää hitaammin heikentyneen sydämen tahdissa.
Käyttekö viileässä vain kuumassa suihkussa saunan jälkeen, ja jos niin oletteko huomanneet erot lmpimän ja kuuman suihkussa käynnin jälkeisessä olotilassa?