Jos kärsit toistuvista tulehduksista, lisää lautaselle puolukoita. Vähintäänkin tulet parantaneeksi elintapojasi, kun nautit säännöllisesti luonnon omaa lääkettä.

Puolukan terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita, sillä kangasmetsien supermarja sopii hyvin hoitamaan länsimaisia elintasosairauksia.

Runsaan marjojen syömisen tiedetään jo vaikuttavan suotuisasti kolesteroliarvoihin ja verensokeriin. Joidenkin tutkimusten mukaan puolukka voisi ehkäistä tulehduksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä allergioita ja jopa syöpää.

Puolukka sopii paitsi sydämelle, niin sen on todettu tasapainottavan estrogeenitasoja, parantavan ruuansulatusvaivoja ja auttavan painonhallinnassa. Puolukan sisältämät antioksidantit taas suojaavat ikääntyviä soluja.

– Tutkimuksia on monenlaisia, mutta riittävää kliinistä näyttöä ei juuri ole. Se tiedetään, että marjojen syöminen on hyväksi rasva- ja sokeriaineenvaihdunnalle ja että fenoliyhdisteet, joita puolukassa on runsaasti, estävät E. coli-bakteerin lisääntymisen ja kiinnittymisen, sanoo Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori ja Euroopan elintarvikeviraston tieteellinen asiantuntija Marina Heinonen.

E. coli on yksi virtsatietulehduksia aiheuttava bakteerityyppi. Sekä puolukan että karpalon sisältämien fenoliyhdisteiden ja prosyanidiinien on todettu torjuvan ainakin virtsatietulehduksia.

Suu ja maha kiittävät

Hapokas puolukka näyttää myös ehkäisevän bakteerien kiinnittymistä suun limakalvoihin. Sokeroimattomalla puolukalla tai puolukkamehulla on torjuttu ientulehduksia ja vauvojen sammasta.

Yleensä vaikutusta haetaan sisäisesti, eli marjoja syömällä ja mehua juomalla, mutta kansanperinteen mukaan puolukan lehdillä on desinfioiva vaikutus.

Vatsa kiittää puolukasta. Puolukan fenolit ja ellagihappo tekevät hyvää suoliston bakteerikannalle, ja hyvinvoivat suolistobakteerit taas parantavat vastustuskykyä. Puolukkamehua on perinteisesti käytetty rohtona myös nuhaan ja yskään.

Jotta puolukasta saisi kaiken hyödyn, sitä pitäisi syödä päivittäin pari desilitraa. Pakastaminen tai keittäminen eivät tuhoa puolukan hyödyllisiä yhdisteitä: niin kauan kuin punainen väri säilyy, marjan fenoliyhdisteet ovat tallella.

mikko Kr.hamn

Tämä kotimainen marja on supertroppi!

Toivottavasti se mehumaijasi ei liene ALUMIINIA? Terveystietoisena varmaankin tiedät, että happamat mehut, kuten esim. viinimarja- ja raparperi, puolukka jne, liottavat alumiinia alumiinisista keittoastioista ja sen väitetään edistävän mm alzheimerin kehittymistä! Hunaja on hyvää iltateen kanssa, mutta siitä kerrotaan niiden hoitavien ainesosien tuhoutuvan yli +40c asteen lämmössä.
Lue kommentti

Siellä ne ovat, piilossa selän takana, lapaluut nimittäin. Lavat kannattaisi pitää mielessä jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan hyvän ryhdin ylläpitoon.

Lapaluista puhutaan ryhmäliikuntatunneilla enemmän kuin aikaisemmin, vahvistaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja ja pilatesohjaaja Riikka Ilmivalta Virkisteristä.

 – Ryhti on kovalla koetuksella nykyään, ja lavat ja niiden hallinta ovat olennainen osa koko ryhtiä ja olkapään tervettä toimintaa. Lapaluu ohjaa ja tukee käsien liikettä.

Suuri osa työikäisistä istuu koneiden äärellä päivät pitkät, minkä seurauksena vartalon etupuolen lihakset ovat lyhentyneinä, mutta selän puolella olevat lihakset pysyvät staattisessa venytyksessä. Ryhti muuttuu helposti kumaraksi.

Lisäksi lavat ovat useimmille meistä tuntematon alue. Lapaluut ovat piilossa selän takana, eikä niitä tule senkään vuoksi ajatelleeksi. Edes säännöllisen liikunnan harrastaja ei välttämättä tiedä, mikä lapaluun tehtävä on tai miten se liikkuu.

– Aina kun käsivarsi liikkuu, myös lapaluu liikkuu. Mitä paremmin lapaluu ohjaa ja vakauttaa käden liikettä, sitä paremmin olkapää toimii ja pysyy terveenä.

Etsi ryhti

Mistä sitten tietää, onko oma ryhti hyvä ja toimivatko lapaluut, niin kuin niiden kuuluisi toimia?

Olkapään kiputilat johtuvat usein häiriintyneestä käsivarsi-lapaluu-rytmistä. Käsi ja lapa eivät enää seuraa luonnollisella tavalla toisiaan. Kivuton olkapää kertoo siitä, että lapaluun ja käsivarren yhteispeli on kunnossa.

Riikka Ilmivalta neuvoo  tarkistamaan omien lapojen tilanteen näin:

  1. Asetu peilin eteen sivuttain ja katso, ovatko olkapäät kiertyneet vartalon etupuolelle. Jos ovat, ryhti ei ole paras mahdollinen.
  2. Samalla voi myös tarkistaa, ovatko olkapäät suorassa linjassa lonkkaluiden kanssa. Ryhdikkäässä asennossa näin on.
  3. Jos ryhti näyttää kumaralta, parempaa asentoa voi lähteä hakemaan oikaisemalla ylävartalo ja vetämällä pehmeästi olkapäitä ja lapoja taakse. Lapoja ei tarvitse kuitenkaan ylivenyttää vimmaisesti alas, sillä se ylivenyttää niskan ja hartian lihaksia.

Ryhtiä parantavia jumppaliikkeitä löydät tästä artikkelistamme. Säännöllisellä harjoittelulla ryhtiä saa oikenemaan.

Jos haluaa syventyä asiaan kotijumppaa enemmän, kannattaa mennä pilatestunneille. Pilates on erittäin hyvää ryhtitreeniä. Osaavassa ohjauksessa löytyy myös oikea lapatuki.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa