Home- ja kosteusvauriosta sairastunut ei voi tietää lääkärille mennessään, pidetäänkö häntä luulosairaana vai otetaanko oireet tosissaan. Asia jakaa lääkärit kahteen leiriin.

Lääkärin käsikirjassa sanotaan, että kosteus- ja homevaurion sekä astman, hengitystieoireiden ja hengitystieinfektioiden yhteydestä on riittävästi näyttöä, vaikka oireiden aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä. Tutkijat pitävät kosteus- ja homevaurioita terveyshaittana, joka pitäisi aina korjata.

Ihmiset reagoivat epäpuhtaa­seen ilmaan yksilöllisesti. Osa voi huonosti niin kauan kuin oleskelu ”sairaassa” rakennuksessa jatkuu, ja kun vaikkapa työpaikalla oleva kosteusvaurio korjataan, oireet häviävät.

Osa ihmisistä herkistyy loppuiäkseen. Vaikka alkuperäinen altistaja poistuisi, he oireilevat aina joutuessaan vähänkin kosteus- ja homevaurioiseen tilaan. Voi käydä niin, että heille tulee mahdottomaksi oleskella suuressa osassa sisätiloista.

Sainio vs. Putus

Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio toteaa, että mikrobien terveysvaikutukset tunnetaan hyvin, mutta mikrobit eivät selitä kaikkea oireilua. Huono sisäilma voi laukaista astman, mutta muuten oireiden syynä on Sainion mukaan stressimekanismi ja ehdollistuminen.

– Kun henkilö saa  epämiellyttäviä oireita missä tahansa, esimerkiksi kosteusvaurioi­sessa rakennuksessa, hän yhdistää tähän liittyvät aistimukset jatkossa samankaltaisiin tilanteisiin. Jos hän liittää aistimukseen vaaramerkityksen, tarkkaavuus aistimuksille herkistyy ja reaktiot voimistuvat. Se selittää, miksi elimistössä laukeavat samat oireet, vaikka todellista altistajaa ei enää olisikaan, Sainio sanoo ET-lehdelle.

Oireita voidaan Sainion mukaan hoitaa poistamalla oireiden aiheuttajia ja vaikuttamalla terapian avulla omiin ajatuksiin.

Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus pahoittelee, että lääkäreiden kiistellessä asiasta potilas jää ymmälleen, eikä tiedä ketä uskoa.

– Sen tiedon perusteella, mikä minulla on, mikään ei viittaa psykosomatiikkaan. Homeiden vaikutuksia on tutkittu jo 60- ja 70-luvuilla, ja silloin hometta pidettiin kiistattomana altistajana esimerkiksi maataloudessa. Homeiden erittä­mien myrkkyjen vaikutukset on saatu näkyviin eläinkokeissa ja ihmisen osalta solukokeissa. Olen milloin tahansa valmis tieteelliseen väittelyyn
asiasta.

Putuksen mukaan oireet lievittyvät sitä pikemmin, mitä nopeammin altistunut pääsee pois sairaasta ilmasta.

Lue aiheesta iso artikkeli ET Terveys -lehdestä 2/2015, joka ilmestyy 25. helmikuuta.

Sillä välin kerro kokemuksesi ja keskustele aiheesta täällä etlehti.fissä:

Onko sinulla kokemusta huonosta sisäilmasta? Vai oletko sitä mieltä, että sisäilmaoireet ovat keksittyjä? Kerro kokemuksesi tai keskustele asiasta alla olevassa kommentointikentässä.

Miten homeongelma syntyy?

Sisäilmassa, rakennusten pinnoilla ja rakenteissa on aina mikrobeja – homeita ja hiivoja sekä sädesieniä ja bakteereita. Ne ovat peräisin ulkoilmasta, maaperästä, kasveista, elintarvikkeista, ihmisistä ja eläimistä. Jos rakenteeseen pääsee jostain syystä kosteutta, mikrobit alkavat muodostaa kasvustoa. Siitä vapautuu sisäilmaan itiöitä, soluja ja muita hiukkasia. Niiden kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet haisevat. Osa mikrobeista voi tuottaa myös myrkyllisiä aineita, toksiineja.

Vierailija

Tästä vaikeasta asiasta lääkärit ovat aivan eri mieltä

Uskon, että erityisesti naiset reagoivat homemyrkkyihin voimakkaammin kuin miehet. Yksinkertaisesti siitä syystä, että naisten sisäelinten kapasiteetti poistaa näitä homemyrkkyjä on alhaisempi mitä miehillä. Apua on turha hakea ainakaan julkisesta sairaanhoidosta, jossa terveydenhoito perustuu lääkkeiden määräämiselle. Muuta hoitoa ei juurikaan saa. Ainoa lääke tässä tapauksessa on homeen välttäminen. Erilaiset epävarmasti diagnosoitavat tai diagnosoimatta jäävät fyysiset oireet on helppo...
Lue kommentti

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.