Väsyttää, yskittää, päätä ja niveliä särkee. Huono sisäilma aiheuttaa epämääräisiä oireita. Jos niitä ei tulkita oikein, sairauskierre syvenee.

1. Päätä särkee, huimaa, yskittää. Mistä tiedän, johtuvatko oireeni huonosta sisäilmasta?

Ammattitermein puhutaan sairas rakennus -oireyhtymästä. Sitä on syytä epäillä silloin, kun huomaat, että oireesi selvästi lisääntyvät jossakin tietyssä rakennuksessa; työpaikalla tai kodissa, mutta helpottavat, kun oleskelet muualla.

Oireina on aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Sairas rakennus -oireyhtymä on todennäköinen, jos kodista tai työpaikalta löydetään näkyvää hometta tai sisäilma haisee selvästi tunkkaiselle.

2. Miten kuvailen asian ja oireeni lääkärille?

Kerro terveydentilasi historiaa: oletko ollut viime aikoina infektiokierteessä, miten oireesi muuttuvat eri rakennuksissa, ja onko sinulla todettu jo joitakin kroonisia sairauksia – milloin ja mitä. Kerro myös, millaisissa olosuhteissa työskentelet tai asut. Homeen hajusta kannattaa mainita, jos sellaista on.

Jos kärsit pitkittyneestä yskästä ja hengenahdistuksesta, pyydä lääkäriltä ohjeet PEF-puhallusseurantaan ennen astmalääkityksen aloittamista. Puhallusseuranta kertoo, onko hengittämisessäsi todella vaikeuksia. Lääkärin lisäksi käänny kunnan rakennusvalvonnan puoleen ja pyydä kotiisi kuntotarkastus.

3. Mitkä ovat tyypillisimmät huonon sisäilman aiheuttamat oireet?

Tyypilliset oireet ovat aluksi yleensä hengitysteiden ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa tai yskähtelyä, kurkun käheyttä ja äänen pettämistä sekä silmien ärsytysoireita, kuten punoitusta ja kirvelyä tai kutinaa. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessasi.

Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

4. Millaisiin tutkimuksiin on syytä hakeutua?

Asiaa voi tutkia ensin itse hakeutumalla pariksi viikoksi muuhun ympäristöön. Lievittyvätkö oireet? Näkyykö kodissa kosteusvaurioita? Kun on selvitetty, mitä mikrobeja rakennuksessa on, voidaan tehdä allergiakokeita ja vasta-ainetutkimuksia. Myös kotieläin- ja pölypunkkiallergia sekä hyönteisallergiat testataan ja poissuljetaan.

Viime kädessä voidaan joutua altistuskokeisiin, missä henkilö tutkitaan valvotuissa olosuhteissa ennen menoa oireita aiheuttavaan sairaaksi epäiltyyn rakennukseen. Näissä altistuskokeissa voidaan nähdä hengityksen tiheneminen, PEF-puhallusarvojen lasku, sydämen lyöntitiheyden selvä nousu ja verenpaineen nousua. Myös herkissä tulehdusarvoissa kuten herkässä CRP-testissä ja veren valkosolujen määrässä voi olla nousua.

5. Millaisia sairauksia sisäilma voi pahimmillaan aiheuttaa?

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.

6. Voiko sisäilman aiheuttamista sairauksista parantua?

Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.

Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääset ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.

7. Miten moninaisten oireiden kirjoa voidaan lääkitä?

Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

8. Onko allergiaan taipuvaisilla suurempi riski sairastua sisäilmasta?

Alttiudelle saada homesairaus on suuria yksilöllisiä eroja, joiden syyt tunnetaan vielä huonosti. Jotkut voivat asua homerakennuksessa vuosia saamatta merkittäviä oireita ja jotkut saavat jo muutamassa kuukaudessa vaikeita oireita.

Atooppisia tai hyvin allergisia henkilöitä on pidetty riskiryhmänä, mutta kyllä aikaisemmin täysin terve henkilökin voi sairastua home- ja kosteusvauriosairauteen.

9. Mitkä ovat suurimmat ongelmat diagnoosien tekemisessä?

Yleinen välinpitämättömyys, ongelman vähättely ja psykologisointi, vastuun välttely. Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla.

10. Ruotsissa sisäilmasairauksien hoito on ilmeisesti hyvällä tasolla. Mitä naapurit tekevät meitä paremmin?

Potilaille on ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi homeesta sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä, ymmärtävämpää. Tulevaisuudessa reumasairauksien ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteys mikrobeihin pitäisi tutkia nykyistä paremmin.

Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.

Vierailija

Huono sisäilma sairastuttaa salakavalasti – 10 kysymystä oireista

STM:n, THL:n ja TTL:n pitäisi katsoa itseään peiliin asiassa, samoin kuntien ja valtion viranomaisten. Sisäilman homeiden pysyvästi sairastuttamat ihmiset on jätetty heitteille yhteiskunnassamme. Ensiksikin Suomeen tarvitaan sisäilmapoliklinikoita. Tällöin sairastuneita hoidettaisiin keskittyneesti ja asianmukaisesti. Toinen asia on se, että sisäilmasairaiden oireiden ja sairauksien vähättelyn on loputtava. Tässä tulevat keskeiselle sijalle asiantuntijat. Heidän pitäisi antaa oikeanlaista...
Lue kommentti

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa

Juureksista on tullut trendikästä syötävää, sillä niitä tarjotaan huippuravintoloissakin. Ravitsemuksellisesti ne kilpailevat tiukasti muiden kasvikunnan tuotteiden kanssa.

Huippuravintoloissa tarjolla voi olla tammisavustettua lanttua, glaseerattua naurista ja karamellisoituja punajuuria. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen iloitsee trendistä. Juurekset ovat aivan omaa luokkaansa terveellisyydessä.

– Juuresten suurin etu on se, että niiden kuitupitoisuus on hyvä. Niiden avulla saa myös helposti täyteen kasvissyöntisuosituksen: puoli kiloa päivässä, Partanen kehuu.

Partasen vastaanotolla monet kertovat syövänsä paljon tomaatilla ja kurkulla ryyditettyä salaattia, mutta keveytensä vuoksi niistä on vaikea kasata suositeltua puolta kiloa päivässä.

– Vaikka siinä onnistuisikin, ravintoarvot jäävät köyhemmiksi verrattuna vaikka juuresraasteisiin.

Juurekset ovat myös painonvartijan parhaita ystäviä, sillä ne täyttävät vatsan todella vähillä kaloreilla.

Synninpäästö pakastejuureksille

Monen vatsa ei kestä juureksia raakoina, jolloin hyvä ratkaisu on nauttia ne kypsennettyinä. Hanna Partasen mukaan kypsennys ei vähennä merkittävästi juuresten terveellisyyttä.

– Pientä ravintoainetappiota tulee kypsennyksessä aina, mutta kuidut kyllä säilyvät.

Partanen on valmis antamaan synninpäästön myös pakastejuureksille ja -vihanneksille.

– Brittitutkimuksen mukaan ravintoaineet pysyvät hyvin tallella, kun teollisuus pakastaa vihannekset lähes suoraan pellolta. Jos esimerkiksi tuoretta porkkanaa varastoidaan pitkään, sen ravintoarvo on huonompi kuin pakastetun.

Kotimaiset juurekset ovat edullisempia ja ekologisempia kuin ulkomaiset kasvikset.

Partanen on kiireisenä ihmisenä pakastevihannesten ja uunijuuressekoitusten suurkuluttaja. Myös porkkanaraaste on hänen suosikkejaan.

– Isältäni sain hyvän vinkin. Hän nostaa porkkanoita äidin kanssa omasta maasta, jonka jälkeen he raastavat ne yleiskoneella, pussittavat ja pakastavat. Aamuisin he ottavat sulamaan yhden pussin päivällistä varten.

Sekakäyttö sallittua

Partasen mukaan juuresten lisääminen ruokavalioon on helppoa.

– Sekakäyttö on sallittua, eli ruokia kannattaa höystää kaikenlaisilla juureksilla. Valmiin juuressekoitepussin voi lisätä keittoon tai paistaa sen uunissa muun ruuan lisukkeeksi. Eikä maksa paljon!

Kotimaiset juurekset maksavat vähän verrattuna ulkomailta tuotuihin kasviksiin. Lähiruuan syöminen on myös ekologista.

Lisäksi sesongin mukaan syöminen on ekoteko. Juureksia riittää Suomessa syötäviksi talvikuukausinakin, jolloin tomaattien, kurkun ja salaatin kantamista kaupasta kannattaa vähentää. Ne tuotetaan ulkomailla tai lämmitetyissä kasvihuoneissa Suomessa.

Monipuoliset terveyshyödyt

Punajuuri on terveysarvoiltaan huippu. Sen sisältämän nitraatin ontodettu alentavan verenpainetta ja edistävän sydämen terveyttä. Punajuuressa on runsaasti folaattia, jonka uskotaan pienentävän syöpäriskiä.

Porkkanat tunnetaan beetakaroteenistaan, joka muuttuu ihmisen elimistössä A-vitamiiniksi. A-vitamiini on tärkeää varsinkin silmille.

Lanttu on puolestaan hyvin C-vitamiinipitoinen. Lantussa ja nauriissa on molemmissa rikkipitoisia yhdisteitä, joiden tiedetään suojaavan syöpäsairauksilta. Palsternakassa on runsaasti kaliumia.

Mehevimmillään uunissa

Juuresten laajasta valikoimasta pystyy helposti valitsemaan kahden viikon jaksolla eri juureksen jokaiselle päivälle.

Useimmat juurekset maistuvat meheviltä uunissa paahdettuina, öljytilkalla ja hunajalla sekä suolalla ja pippurilla maustettuina. Myös höyrykypsennys pitää maut ja värit tallella.

Jos keittää juureksia kattilassa, vettä kannattaa käyttää niukasti. Veteen voi puristaa appelsiini- tai sitruunamehua. Veden sijasta käy myös kanaliemi, johon voi lisätä tuoreyrttejä ja valkoviiniä.

Balsamietikka on hyvä juuresmauste maltillisesti pirskotettuna. Piparkakkumausteet käyvät juuresruokiin. Kannattaa kokeilla myös tähtianista sekä pähkinöitä ja manteleita.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.