Väsyttää, yskittää, päätä ja niveliä särkee. Huono sisäilma aiheuttaa epämääräisiä oireita. Jos niitä ei tulkita oikein, sairauskierre syvenee.

1. Päätä särkee, huimaa, yskittää. Mistä tiedän, johtuvatko oireeni huonosta sisäilmasta?

Ammattitermein puhutaan sairas rakennus -oireyhtymästä. Sitä on syytä epäillä silloin, kun huomaat, että oireesi selvästi lisääntyvät jossakin tietyssä rakennuksessa; työpaikalla tai kodissa, mutta helpottavat, kun oleskelet muualla.

Oireina on aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Sairas rakennus -oireyhtymä on todennäköinen, jos kodista tai työpaikalta löydetään näkyvää hometta tai sisäilma haisee selvästi tunkkaiselle.

2. Miten kuvailen asian ja oireeni lääkärille?

Kerro terveydentilasi historiaa: oletko ollut viime aikoina infektiokierteessä, miten oireesi muuttuvat eri rakennuksissa, ja onko sinulla todettu jo joitakin kroonisia sairauksia – milloin ja mitä. Kerro myös, millaisissa olosuhteissa työskentelet tai asut. Homeen hajusta kannattaa mainita, jos sellaista on.

Jos kärsit pitkittyneestä yskästä ja hengenahdistuksesta, pyydä lääkäriltä ohjeet PEF-puhallusseurantaan ennen astmalääkityksen aloittamista. Puhallusseuranta kertoo, onko hengittämisessäsi todella vaikeuksia. Lääkärin lisäksi käänny kunnan rakennusvalvonnan puoleen ja pyydä kotiisi kuntotarkastus.

3. Mitkä ovat tyypillisimmät huonon sisäilman aiheuttamat oireet?

Tyypilliset oireet ovat aluksi yleensä hengitysteiden ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa tai yskähtelyä, kurkun käheyttä ja äänen pettämistä sekä silmien ärsytysoireita, kuten punoitusta ja kirvelyä tai kutinaa. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessasi.

Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

4. Millaisiin tutkimuksiin on syytä hakeutua?

Asiaa voi tutkia ensin itse hakeutumalla pariksi viikoksi muuhun ympäristöön. Lievittyvätkö oireet? Näkyykö kodissa kosteusvaurioita? Kun on selvitetty, mitä mikrobeja rakennuksessa on, voidaan tehdä allergiakokeita ja vasta-ainetutkimuksia. Myös kotieläin- ja pölypunkkiallergia sekä hyönteisallergiat testataan ja poissuljetaan.

Viime kädessä voidaan joutua altistuskokeisiin, missä henkilö tutkitaan valvotuissa olosuhteissa ennen menoa oireita aiheuttavaan sairaaksi epäiltyyn rakennukseen. Näissä altistuskokeissa voidaan nähdä hengityksen tiheneminen, PEF-puhallusarvojen lasku, sydämen lyöntitiheyden selvä nousu ja verenpaineen nousua. Myös herkissä tulehdusarvoissa kuten herkässä CRP-testissä ja veren valkosolujen määrässä voi olla nousua.

5. Millaisia sairauksia sisäilma voi pahimmillaan aiheuttaa?

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.

6. Voiko sisäilman aiheuttamista sairauksista parantua?

Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.

Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääset ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.

7. Miten moninaisten oireiden kirjoa voidaan lääkitä?

Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

8. Onko allergiaan taipuvaisilla suurempi riski sairastua sisäilmasta?

Alttiudelle saada homesairaus on suuria yksilöllisiä eroja, joiden syyt tunnetaan vielä huonosti. Jotkut voivat asua homerakennuksessa vuosia saamatta merkittäviä oireita ja jotkut saavat jo muutamassa kuukaudessa vaikeita oireita.

Atooppisia tai hyvin allergisia henkilöitä on pidetty riskiryhmänä, mutta kyllä aikaisemmin täysin terve henkilökin voi sairastua home- ja kosteusvauriosairauteen.

9. Mitkä ovat suurimmat ongelmat diagnoosien tekemisessä?

Yleinen välinpitämättömyys, ongelman vähättely ja psykologisointi, vastuun välttely. Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla.

10. Ruotsissa sisäilmasairauksien hoito on ilmeisesti hyvällä tasolla. Mitä naapurit tekevät meitä paremmin?

Potilaille on ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi homeesta sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä, ymmärtävämpää. Tulevaisuudessa reumasairauksien ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteys mikrobeihin pitäisi tutkia nykyistä paremmin.

Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.

Vierailija

Huono sisäilma sairastuttaa salakavalasti – 10 kysymystä oireista

STM:n, THL:n ja TTL:n pitäisi katsoa itseään peiliin asiassa, samoin kuntien ja valtion viranomaisten. Sisäilman homeiden pysyvästi sairastuttamat ihmiset on jätetty heitteille yhteiskunnassamme. Ensiksikin Suomeen tarvitaan sisäilmapoliklinikoita. Tällöin sairastuneita hoidettaisiin keskittyneesti ja asianmukaisesti. Toinen asia on se, että sisäilmasairaiden oireiden ja sairauksien vähättelyn on loputtava. Tässä tulevat keskeiselle sijalle asiantuntijat. Heidän pitäisi antaa oikeanlaista...
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa