Huono sisäilma sairastuttaa salakavalasti – 10 kysymystä oireista

1. Päätä särkee, huimaa, yskittää. Mistä tiedän, johtuvatko oireeni huonosta sisäilmasta?

Ammattitermein puhutaan sairas rakennus -oireyhtymästä. Sitä on syytä epäillä silloin, kun huomaat, että oireesi selvästi lisääntyvät jossakin tietyssä rakennuksessa; työpaikalla tai kodissa, mutta helpottavat, kun oleskelet muualla.

Oireina on aluksi yleensä hengitysteiden ärsytystä kuten nenän tukkoisuutta ja yskää sekä silmien punoitusta ja ärsytystä. Sairas rakennus -oireyhtymä on todennäköinen, jos kodista tai työpaikalta löydetään näkyvää hometta tai sisäilma haisee selvästi tunkkaiselle.

2. Miten kuvailen asian ja oireeni lääkärille?

Kerro terveydentilasi historiaa: oletko ollut viime aikoina infektiokierteessä, miten oireesi muuttuvat eri rakennuksissa, ja onko sinulla todettu jo joitakin kroonisia sairauksia – milloin ja mitä. Kerro myös, millaisissa olosuhteissa työskentelet tai asut. Homeen hajusta kannattaa mainita, jos sellaista on.

Jos kärsit pitkittyneestä yskästä ja hengenahdistuksesta, pyydä lääkäriltä ohjeet PEF-puhallusseurantaan ennen astmalääkityksen aloittamista. Puhallusseuranta kertoo, onko hengittämisessäsi todella vaikeuksia. Lääkärin lisäksi käänny kunnan rakennusvalvonnan puoleen ja pyydä kotiisi kuntotarkastus.

3. Mitkä ovat tyypillisimmät huonon sisäilman aiheuttamat oireet?

Tyypilliset oireet ovat aluksi yleensä hengitysteiden ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa tai yskähtelyä, kurkun käheyttä ja äänen pettämistä sekä silmien ärsytysoireita, kuten punoitusta ja kirvelyä tai kutinaa. Nämä oireet ilmaantuvat tietyssä rakennuksessa oleskellessasi.

Lisäksi olemassa olevat sairaudet tavallisesti pahenevat ongelmallisessa rakennuksessa: atooppinen ihottuma lehahtaa pahaksi, lievä astma muuttuu äkkiä vaikeahoitoiseksi, väsymys on lamaavaa, tulee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Flunssat kestävät kuukausia.

4. Millaisiin tutkimuksiin on syytä hakeutua?

Asiaa voi tutkia ensin itse hakeutumalla pariksi viikoksi muuhun ympäristöön. Lievittyvätkö oireet? Näkyykö kodissa kosteusvaurioita? Kun on selvitetty, mitä mikrobeja rakennuksessa on, voidaan tehdä allergiakokeita ja vasta-ainetutkimuksia. Myös kotieläin- ja pölypunkkiallergia sekä hyönteisallergiat testataan ja poissuljetaan.

Viime kädessä voidaan joutua altistuskokeisiin, missä henkilö tutkitaan valvotuissa olosuhteissa ennen menoa oireita aiheuttavaan sairaaksi epäiltyyn rakennukseen. Näissä altistuskokeissa voidaan nähdä hengityksen tiheneminen, PEF-puhallusarvojen lasku, sydämen lyöntitiheyden selvä nousu ja verenpaineen nousua. Myös herkissä tulehdusarvoissa kuten herkässä CRP-testissä ja veren valkosolujen määrässä voi olla nousua.

5. Millaisia sairauksia sisäilma voi pahimmillaan aiheuttaa?

Homesairauksien kirjo on hyvin laaja. Homeet voivat aiheuttaa vaikeita astmoja, toistuvia keuhkokuumeita sekä vakavia neurologisia ja reumaattisia sairauksia. Toistaiseksi ei ole selkeää käsitystä siitä, lisääkö home- ja kosteusvauriosairaus pitkän päälle myös esimerkiksi riskiä saada pahanlaatuinen kasvain.

6. Voiko sisäilman aiheuttamista sairauksista parantua?

Osalle homepotilaista kehittyy jälkitautina monikemikaaliyliherkkyys. Sille on tyypillistä hajuaistin herkistyminen homeille ja monille eri kemikaaleille, kuten hajuvesille, hajusteille, maaleille, liimoille ja muille rakennusaineille, tupakansavulle, tuoreille painomustetuotteille, erilaisille pölyille, liikennesaasteille ja ruoan lisäaineille sekä ruoka-aineille.

Alkavista sairauksista voi parantua täysin, jos pääset ajoissa puhtaisiin tiloihin. Jos herkistyminen on jo tapahtunut, puhtaisiin tiloihin muutto auttaa ja vähentää lääkkeen tarvetta.

7. Miten moninaisten oireiden kirjoa voidaan lääkitä?

Lääkitys on oireenmukainen ja tautikohtainen: astmaa lääkitään astmalääkkein, reumaa reumalääkkein. Tärkeintä on päästä pois altistavasta ympäristöstä.

8. Onko allergiaan taipuvaisilla suurempi riski sairastua sisäilmasta?

Alttiudelle saada homesairaus on suuria yksilöllisiä eroja, joiden syyt tunnetaan vielä huonosti. Jotkut voivat asua homerakennuksessa vuosia saamatta merkittäviä oireita ja jotkut saavat jo muutamassa kuukaudessa vaikeita oireita.

Atooppisia tai hyvin allergisia henkilöitä on pidetty riskiryhmänä, mutta kyllä aikaisemmin täysin terve henkilökin voi sairastua home- ja kosteusvauriosairauteen.

9. Mitkä ovat suurimmat ongelmat diagnoosien tekemisessä?

Yleinen välinpitämättömyys, ongelman vähättely ja psykologisointi, vastuun välttely. Potilaita on jopa ohjattu vastentahtoiseen psykiatriseen hoitoon ja perheitä uhattu lasten huostaanotolla.

10. Ruotsissa sisäilmasairauksien hoito on ilmeisesti hyvällä tasolla. Mitä naapurit tekevät meitä paremmin?

Potilaille on ympäristölääketieteen poliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi homeesta sairastuneiden potilaiden kohtelu on inhimillisempää kuin meillä, ymmärtävämpää. Tulevaisuudessa reumasairauksien ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteys mikrobeihin pitäisi tutkia nykyistä paremmin.

Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.