Tuleeko lääkkeillä hoikaksi? Lue 9 kysymystä laihdutuslääkkeistä

1. Kenen kannattaa aloittaa  lihavuuslääkitys? 

Henkilön, jonka painoindeksi on yli 30. Jos ”repussa” on paljon metabolisia sairauksia, kuten 2 tyypin diabetes tai verenpainetauti, voidaan lääkitystä harkita, vaikka painoindeksi on alle 30.

Käyttöä puoltavia tekijöitä ovat aikuistyypin diabetes, rasvamaksa sekä metabolinen oireyhtymä, johon usein liittyy keskivartalolihavuus, korkea verenpaine, korkea verensokeri sekä kohonneet rasva-arvot.

Laihdutuslääkkeiden käytölle ei ole yläikärajaa.

Lääkehoidolla on suotuisia vaikutuksia verenpaineeseen ja verensokeriin. Parhaimmillaan muita lääkkeitä voidaan vähentää tai jopa lopettaa.

Lääkkeillä ei ole yläikärajaa. Iäkkäiden on tärkeää saada ravitsemusneuvontaa, ettei ruokavalio kutistu liikaa ja lihakset rapistu.

Riittävä lihasmassa lisää perusaineenvaihduntaa, ylläpitää tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia.

2. Miten lääkkeet vaikuttavat? 

Suolihormonivalmisteet vähentävät näläntunnetta ja hidastavat mahalaukun tyhjenemistä, jolloin annokset pienenevät automaattisesti. Valmisteita ovat semaglutidi eli Ozempic ja liraglutidi eli Saxenda.

Lääke pistetään ihon alle vatsaan, reiteen tai olkavarteen, Ozempic kerran viikossa, Saxenda päivittäin.

Mysimba on nieltävä tabletti, jonka vaikuttavat aineet ovat naltreksoni ja bupropioni. Lääke vaikuttaa keskushermostoon, ja kylläisyys lisääntyy ja syömisen palkitsevuus vähenee. Se sopii erityisesti tunnesyömiseen taipuvaisille.

Pisimpään markkinoilla ollutta orlistaattia saa ilman reseptiä. Se jarruttaa rasvojen imeytymistä. Jos esimerkiksi syö majoneesihampurilaisen ja ranskalaiset, rasvat jäävät käymään suolistoon ja seuraa rasvaripuli. 

3.  Lääkkeitä on ollut vaikea saada. Onko tilanne muuttumassa? 

Ozempicin kysyntä on ollut ennakoitua suurempaa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi, että tilanne jatkuu haastavana.

Ozempicin virallinen käyttötarkoitus on tyypin 2 diabeteksen hoito, ja lihavuuden hoito on niin sanottua off label -käyttöä.

Diabeetikot ovat huolissaan siitä, että lääkettä ei riitä heille. Diabetesliitto ja lääkefirma ovatkin vedonneet lääkäreihin ja potilaisiin, että lääkettä ei käytettäisi lihavuuden hoitoon ennen kuin sen saatavuus paranee.

Diabetesliitto on vedonnut, että lääkettä ei käytettäisi lihavuuden hoitoon ennen kuin sen saatavuus paranee.

Tilanne on vaikea: osalla diabeetikoista hoitotasapaino ei säily hyvänä muilla lääkkeillä, ja toisaalta lääkettä tarvitsisivat myös lihavat. Kun heillä rasvaa katoaa sisäelinten ympäriltä, insuliiniherkkyys paranee ja aikuisdiabeteksen puhkeamisriski laskee.

Lääkkeessä on kolme vahvuutta. Ylläpitoannos on yksi milligramma viikossa, mutta osalla on jouduttu siirtymään kahteen milligrammaan. Suomeen ei ole vielä saatu 2,4 milligramman Wegovy-valmistetta.

Myös uuden pistoslääkkeen, semaglutidiakin tehokkaamman, kahden suolihormonin yhdistelmän tirtsepatidin tulo, siirtynee ensi vuoden alkuun.

4. Mitä haittaa lääketauosta on? 

Kun lääkettä ei ota, näläntunne kasvaa, kylläisyydentunne hiipuu, ja paino lähtee herkästi nousuun.

Lääkärit ovatkin kirjoittaneet tabletteja, joissa on sama vaikuttava aine. Tabletit imeytyvät kuitenkin pistosta heikommin, ja niiden teho jää noin 70 prosenttiin pistoksista.

5. Riittääkö laihtumiseen, että  pistän lääkkeen? 

Näin se ei mene. Lääkehoito on lihavuuden tukihoito. On tärkeää miettiä, onko lihavuuden taustalla liian suuret annoskoot, täsmällisen syömisen puutetta, tunnesyömistä, alkoholinkäyttöä tai vähäistä liikuntaa.

Pelkkä lääkkeen ottaminen ei laihduta.

On myös tilanteita, jolloin lääke ei sovi lainkaan. Esimerkiksi selkeä syömishäiriö pitäisi hoitaa ennen lääkkeen aloittamista.

Jos lääkkeestä saa vakavan haittareaktion, käyttö täytyy lopettaa. Myös jotkut kilpirauhassyövät estävät lääkityksen aloittamisen.

6. Millaisia haittavaikutuksia voi olla? 

Pistosvalmisteiden tavallisimmat haitat ovat alkuvaiheessa ilmenevä pahoinvointi, turvotus ja närästys. Toisille tulee ummetusta, joillekin suolikramppeja, osalle ripulia. Joskus auttaa, että annosta nostetaan tavallista hitaammin.

Haimatulehdus on vakava, mutta harvinainen haittavaikutus. Mysimban yleisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ummetus ja päänsärky, mutta myös esimerkiksi ahdistuneisuus.

7. Miksi paino ei putoa lääkkeellä? 

Suolihormonin pitoisuudet laskevat lihavuudessa, esidiabeteksessa ja diabeteksessa, mutta silti noin 10–15 prosentilla käyttäjistä paino ei inahdakaan.

Jos laihtuminen on tyssännyt, voidaan miettiä annoksen tuplaamista. Jos paino ei ole pudonnut 5–6 kuukauden aikana viittä prosenttia, lääkkeestä kannattaa luopua.

Ei tiedetä, miksi lääkkeet eivät kaikilla vaiuta. 

Noin parikymmentä prosenttia on niin sanottuja superrespondereita, joilla paino laskee yli 20 prosenttia.

Syytä siihen, miksi lääkkeet eivät pure toisilla lainkaan ja osalla poikkeuksellisen hyvin, ei tiedetä.

8. Mitä lääkkeet maksavat? 

Yhden milligramman viikkoannos Ozempiciä maksaa noin 115 euroa kuukaudessa, kahden milligramman noin 230 euroa. Mysimba on suunnilleen samanhintainen. Saxenda maksaa 180 euroa kuukaudessa.

Lihavuuden hoidossa Mysimballa ja Saxendalla on 40 prosentin peruskorvattavuus. Saxendasta korvauksen voi saada, jos painoindeksi on yli 35, sairastaa esidiabetesta ja käyttää lääkkeitä korkeaan verenpaineeseen tai rasva-aineenvaihdunnan häiriöön.

Lääkkeet maksavat noin 100–200 euroa kuukaudessa.

Mysimbasta korvauksen saa, jos painoindeksi on yli 40 tai vähintään 35, ja tämän lisäksi on lääkitys kohonneeseen verenpaineeseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöön tai aikuisdiabetekseen.

Semaglutidista saa 65 prosentin erityiskorvattavuuden, jos on tyypin 2 diabetes, painoindeksi vähintään 30 eikä sairaus pysy kurissa yhdellä tablettihoidolla.

9. Kauanko lääkitystä jatketaan? 

Suositus on vähintään pari vuotta, ja joskus voidaan jättää ylläpitoannos. Mahdollinen lopetus pitää tehdä aloitusta hitaammin.

Usein paino tulee herkästi takaisin, mutta mitä pidempään lääkettä on käyttänyt, sitä paremmin on oivaltanut pienemmät annokset ja täsmäsyömisen.

Asiantuntijana sisätautien erikoislääkäri, ­diabetologi Ari Aimolahti, Lääkärikeskus Aava. Lisäksi lähteenä lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen, Novo Nordisk Pharma Oy.