Soita, laula, tanssi tai ihan vain kuuntele. Musiikki voi nimittäin auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja jopa fyysistä kipua. Mieleisestä musiikista voi olla iloa myös ikääntymisen haittojen ehkäisyssä.
Mihin kaikkeen musiikki kehossa vaikuttaa?
Musiikki vaikuttaa voimakkaasti autonomiseen hermostoon, joka säätelee muun muassa sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä. Lisäksi musiikki vaikuttaa hormoneihin, erityisesti mielihyvä- ja stressihormoneihin.
Musiikki on tehokas keino säädellä omaa vireystilaa ja mielialaa, ja siihen ihmiset tavallisimmin musiikkia käyttävätkin.
Rauhallinen musiikki laskee sykettä, hengityksen tahtia ja verenpainetta.
Nopeatempoinen musiikki kiihdyttää elintoimintoja ja nostaa vireystilaa. Rauhallinen musiikki laskee sykettä, hengityksen tahtia ja verenpainetta. Vaikutukset näkyvät hyvin nopeasti musiikin kuuntelun aloittamisesta.
Miksi musiikki vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti?
Musiikki aktivoi molempia aivopuoliskoja ja saa aikaan uusia yhteyksiä niiden välillä. Aivoissa musiikin käsittelyyn osallistuvat lähes kaikki aivojen osat: syvät osat, aivokuoren alueet, otsa-, ohimo- ja päälohko sekä pikkuaivot.
Koemme musiikin aistihavaintoina, tunteina ja esimerkiksi muistoina. Rytmi saa liikkumaan ja tanssimaan musiikin tahdissa. Sosiaalinen puoli tulee esiin esimerkiksi konsertissa jaettuna elämyksenä ja yhteenkuuluvuutena. Kaikki nämä kokemustasot linkittyvät vahvasti toisiinsa.
Voiko musiikilla lievittää stressiä?
Musiikin kuuntelu voi lievittää stressiä ja palauttaa elimistön ylikierroksilta. Se voi auttaa myös lievittämään ahdistuneisuutta, masennusta ja jopa kipua.
Lempimusiikin kuunteleminen lisää mielihyvähormonin erittymistä.
Vaikutusten taustalla on monia mekanismeja. Lempimusiikin kuunteleminen esimerkiksi lisää mielihyvähormoni dopamiinin erittymistä aivoissa. Se rentouttaa leikkauspotilaita ja vähentää samalla kipulääkkeiden tarvetta.
Voiko musiikin avulla ehkäistä muistisairauksia?
Musiikilla saattaa olla aivoja suojaavaa vaikutusta. Aktiivisista musiikkiharrastuksista, kuten laulamisesta, soittamisesta ja tanssimisesta näyttää olevan hyötyä terveessä ikääntymisessä. Nämä harrastukset aktivoivat aivoja erityisen tehokkaasti, koska myös liike- ja tuntoalueet aktivoituvat voimakkaasti, ja mukana on myös sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta.
Vielä ei silti ole selkeää tutkimusnäyttöä siitä, ehkäiseekö musiikkiharrastus muistisairauksia tai muita rappeuttavia aivosairauksia.
Mitä sairauksia musiikilla voidaan hoitaa?
Musiikkipohjaisia menetelmiä käytetään useiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Eniten niistä on hyötyä kivun, masennuksen, aivoverenkiertohäiriöiden ja rappeuttavien aivosairauksien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidossa.
Mieluisalla musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan mielialaa.
Tutulla mieluisalla musiikilla voidaan esimerkiksi tavoittaa muistisairaan tunnekokemuksia ja muistoja sekä kohentaa hänen mielialaansa. Musiikilla voidaan saada aikaan positiivista vuorovaikutusta ja lisätä ihmisen tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään. Tuttu musiikki aktivoi aivoissa etuotsalohkon sisäpintaa, joka rappeutuu Alzheimerin taudissa vasta loppuvaiheessa. Ihminen kykenee tunnistamaan tuttuja kappaleita, vaikka muistisairaus olisi jo pitkällä.
Miksi musiikki herättää tunteita?
Kun musiikista nauttii, se aktivoi voimakkaasti tunteiden käsittelyyn liittyviä aivoalueita. Sitä kautta välittyvät myös monet tunteisiin liittyvät autonomisen hermoston ja hormonaaliset vasteet, jotka saavat kokemaan tunteen fysiologisesti. Kyyneleet voivat nousta silmiin, iho mennä kananlihalle tai väreet kulkea pitkin selkäpiitä.
Musiikki sanoittaa myös niitä tunteita, joille ei ole aiemmin löytynyt sanoja.
Musiikki yhdistyy myös voimakkaasti tunnemuistoihin. Se voi tuoda vuosikymmeniä sitten koettuja tunteita uudelleen käsiteltäviksi: onnenhetkiä tai raastavia muistoja. Se myös auttaa sanoittamaan niitä tunteita, joille ei ole aiemmin löytynyt sanoja.
Tehoaako musiikki kaikkiin ihmisiin?
Kaikki eivät nauti musiikista, eikä tarvitsekaan. Muutamalla prosentilla ihmisistä on musiikillinen anhedonia. Silloin musiikki ei aktivoi aivojen mielihyväalueita eikä ihminen koe musiikkia samalla tavalla palkitsevana.
Mikä on musiikkitestamentti?
Musiikkitestamentti on lista itselle tärkeästä ja merkityksellisestä musiikista. Musiikkitestamentissa voi kertoa, millainen musiikki tuntuu eri tilanteissa hyvältä, mikä piristää tai rauhoittaa tai tuo muistoja. Musiikkitestamentin voi kirjoittaa esimerkiksi hoitotahtoon ja kirjata Omakantaan. Tarvittaessa se auttaa läheisiä ja hoitohenkilökuntaa sopivan musiikin valitsemisessa.
Asiantuntijana jutussa oli neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 23/2022. Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
