Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve esittelee huikean vision. Tulevaisuudessa lääkärin vastaanotolla ei ehkä käy kukaan.

Moni on todennäköisesti yrittänyt löytää oireilleen selitystä hakemalla apua Googlesta, kysymällä asiasta keskustelupalstoilla tai facebookissa ja tullut samalla harrastaneeksi itsediagnosointia.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve näkee kehityksen ja uskoo sen menevän nopeasti näitä itse tehtäviä diagnoosejakin pidemmälle.

- Varmaa on, että jo vuonna 2030 terveydenhuollossamme on moni asia toisin. IT-alalla on jo nyt käytössä oppiva tietokone, joka kykenee lukemaan lääketieteellisiä artikkeleita ja pitämään itseään ajan tasalla. Sen on tarkoitus korvata lääkärin kokemukseen perustuvaa työtä, Pälve kertoo.

Lisäksi Pälve on lähes varma, että jo 10-15 vuoden kuluttua potilas voi järjestää hoidon ilman kontaktia terveydenhuoltojärjestelmään ja seurata itse kroonisen sairautensa hoitoa erilaisten etäyhteyksien avulla.

- Tätä tukee se, että meillä kasvaa kokonaan uudenlainen potilassukupolvi, joka haluaa toimia itsenäisesti ja nimenomaan etäyhteyden avulla 24/7.

Kysy vaikka amerillaiselta lääkäriltä

Pälven tulevaisuudenkuvassa potilaat eivät myöskään hakeudu ainostaan kotimaisten lääkäreiden pakeille. Osa hakee diagnoosia maiden rajoista välittämättä, digitaalisuus kun mahdollistaa kansainvälisen palvelun myös terveydenhuollon kysymyksissä.

- Lisäksi meille syntynee iso joukko omassa hoidossaan aktiivisia, mutta ongelmallisia palvelunkäyttäjiä.

Vaarana on hajautuva tieto ja moninaistuvat lähteet, kun jokaiselle pienelle pääkivulle ja yskälle lähdetään etsimään diagnooseja ympäri maailmaa.

Selvitä geeniperimäsi - autat lääkäriä

Pälve näkee selkeitä etuja geeniperimän selvityksistä. Erityisesti geenikartan määrittämisen halventuminen on tuonut nopeaa hyötyä lääkärille diagnoosien tekemisessä ja lääkehoidon suunnittelussa. 

- Tulevaisuudessa on aivan ilmeistä, että geenitieto johdattaa meidät todennäköiseen diagnoosiin jo ennen taudin puhkeamista, Pälve sanoo.

Omahoitokin helpottaa lääkärin perinteistä työtä.

- Kotona käytettävien monitoreiden ja mittareiden määrä varmasti yleistyy, ja lääkäriä tarvitaan ehkä jatkossa enemmän valmentajana ja hoidon ohjaajana. Vastuu siirtyy entistä enemmän potilaalle.

Lähde: Lääkärilehti 13/15

Vierailija

Voiko tämä olla totta: Vuonna 2030 lääkäri on robotti ja diagnoosi saadaan Amerikasta

Ehkäpä robotit osaavat työnsä paremmin kuin nykyiset lääkärit eivätkä pompottele potilasta " luukulta luukulle" niin kuin tänä päivänä tapahtuu. Kukaan ei ota vastuuta hoidostasi, jos et siihen itse kykene. Omalääkäreistä on turha edes puhua. Byrokratia paisuu paisumistaan . Esim itse olen käynyt viime syyskuun jälkeen kaksi kertaa työterveyslääkärillä, kaksi kertaa radiologilla ja kerran urologilla sekä kerran urologisella osastollakin tutkimuksessa epämääräisen munuiskystan vuoksi. Nyt...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju