Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve esittelee huikean vision. Tulevaisuudessa lääkärin vastaanotolla ei ehkä käy kukaan.

Moni on todennäköisesti yrittänyt löytää oireilleen selitystä hakemalla apua Googlesta, kysymällä asiasta keskustelupalstoilla tai facebookissa ja tullut samalla harrastaneeksi itsediagnosointia.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve näkee kehityksen ja uskoo sen menevän nopeasti näitä itse tehtäviä diagnoosejakin pidemmälle.

- Varmaa on, että jo vuonna 2030 terveydenhuollossamme on moni asia toisin. IT-alalla on jo nyt käytössä oppiva tietokone, joka kykenee lukemaan lääketieteellisiä artikkeleita ja pitämään itseään ajan tasalla. Sen on tarkoitus korvata lääkärin kokemukseen perustuvaa työtä, Pälve kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi Pälve on lähes varma, että jo 10-15 vuoden kuluttua potilas voi järjestää hoidon ilman kontaktia terveydenhuoltojärjestelmään ja seurata itse kroonisen sairautensa hoitoa erilaisten etäyhteyksien avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

- Tätä tukee se, että meillä kasvaa kokonaan uudenlainen potilassukupolvi, joka haluaa toimia itsenäisesti ja nimenomaan etäyhteyden avulla 24/7.

Kysy vaikka amerillaiselta lääkäriltä

Pälven tulevaisuudenkuvassa potilaat eivät myöskään hakeudu ainostaan kotimaisten lääkäreiden pakeille. Osa hakee diagnoosia maiden rajoista välittämättä, digitaalisuus kun mahdollistaa kansainvälisen palvelun myös terveydenhuollon kysymyksissä.

- Lisäksi meille syntynee iso joukko omassa hoidossaan aktiivisia, mutta ongelmallisia palvelunkäyttäjiä.

Vaarana on hajautuva tieto ja moninaistuvat lähteet, kun jokaiselle pienelle pääkivulle ja yskälle lähdetään etsimään diagnooseja ympäri maailmaa.

Selvitä geeniperimäsi - autat lääkäriä

Pälve näkee selkeitä etuja geeniperimän selvityksistä. Erityisesti geenikartan määrittämisen halventuminen on tuonut nopeaa hyötyä lääkärille diagnoosien tekemisessä ja lääkehoidon suunnittelussa. 

- Tulevaisuudessa on aivan ilmeistä, että geenitieto johdattaa meidät todennäköiseen diagnoosiin jo ennen taudin puhkeamista, Pälve sanoo.

Omahoitokin helpottaa lääkärin perinteistä työtä.

- Kotona käytettävien monitoreiden ja mittareiden määrä varmasti yleistyy, ja lääkäriä tarvitaan ehkä jatkossa enemmän valmentajana ja hoidon ohjaajana. Vastuu siirtyy entistä enemmän potilaalle.

Lähde: Lääkärilehti 13/15

Ehkäpä robotit osaavat työnsä paremmin kuin nykyiset lääkärit eivätkä pompottele potilasta " luukulta luukulle" niin kuin tänä päivänä tapahtuu. Kukaan ei ota vastuuta hoidostasi, jos et siihen itse kykene. 

Omalääkäreistä on turha edes puhua. Byrokratia paisuu paisumistaan . 

Esim itse olen käynyt viime syyskuun jälkeen kaksi kertaa työterveyslääkärillä, kaksi kertaa radiologilla ja kerran urologilla sekä kerran urologisella osastollakin tutkimuksessa epämääräisen munuiskystan vuoksi. 

Nyt pitäisi saada aika TT-kuvaukseen, mutta kuka kirjoittaa lähetteen. Osastolla ( erikoissairaanhoidon puolella) lääkäri sanoi, että lähetteen tekee hoitoon lähettävä lääkäri. ko. lääkäri on kuitenkin juuri nyt äitiyslomalla. Tietenkin hänellä on sijainen, mutta milloin tiedot ovat hänellä ja kuinka kauan kestää ennen kuin lähete on valmis ja pääsen TT-jonoon. Ennen tietokoneita asiat hoituivat paljon nopeammin. 

Ehkäpä minulle käy kuten eräälle naapurille, jonka munuaiskystaa "seurattiin ja seurattiin". Lääkärit vähättelivät asiaa ja sanoivat, että tuleehan niitä kystia lähes kaikille ikääntyville ihmisille, kunnes naapurini kuoli yllättäen. Syyksi paljastui levinnyt munuaissyöpä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla