Kasviöljyjen hyvät ominaisuudet on sisäistetty, mutta moni suomalainen pitää kuitenkin voita terveellisempänä kuin kasvirasvalevitettä.

Unileverin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ajatuksia levitteistä sekä ruuanlaitto- ja leivontarasvoista. Suuri osa kuluttajista, 63 prosenttia, miettii arjessaan rasvojen terveysvaikutuksia. Öljyjä pidettiin rasvoista terveellisimpinä, joten tältä osin ravitsemustutkijoiden viesti on mennyt perille.

Suurempi osa vastaajista piti oliiviöljyä terveyden kannalta parempana kuin rypsiöljyä, vaikka tieteellisen tutkimuksen mukaan järjestys on päinvastainen. Rypsiöljyssä on niin sanottuja omegakolmosia paljon enemmän kuin oliiviöljyssä. Nämä rasvahapposidokset ovat joustavia, ja siksi ne auttavat esimerkiksi verisuonien solukkoa pysymään kimmoisana.

Kookosöljy on pahin

Noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että voi, voi-kasviöljyseos tai kookosöljy on terveellisempää kuin pehmeä margariini.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Voisi ajatella, että kuluttajat pitävät voit ja voi-kasviöljyseoksia luonnollisempina kuin margariineja ja siksi siis terveellisempinä. Voissa ja voi-kasviöljyseoksissa on kuitenkin enemmän terveydelle haitallista kovaa, tyydyttynyttä rasvaa kuin margariineissa. Mutta kuvaa kookosöljyn terveellisyydestä on vaikeampi ymmärtää, se kun sisältää melkein pelkästään vain kovia, tyydyttyneitä rasvahappoja, sanoo Unileverin ravitsemusasiantuntija Sara Pohjavuori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli sitä mieltä, että tietää mikä rasva on terveellistä.

Maku on tärkein valintaperuste

Kun suomalainen miettii kaupassa, mitä rasvaa ostaisi leivälleen tai paistinpannulleen, tärkein valintakriteeri on maku. Unileverin tekemässä tutkimuksessa 32 prosenttia vastasi, että tekee rasvan ostopäätöksen maun perusteella. Tervellisyys oli tärkein ostoperuste 21 prosentille vastaajista. Monipuolisia käyttöominaisuuksia piti tärkeimpänä 15 prosenttia vastaajista ja hintaa vain 5 prosenttia vastaajista.

Neljäsosa vastaajista on tehnyt viime aikoina muutoksia rasvankäytössään. Rasvan käyttöä on ylipäätään vähennetty ja kasvirasvan ja öljyn käyttöä lisätty.

– Öljyjen ja pehmeiden kasvirasvojen käytön lisääminen on hienoa kehitystä. Toivottavasti rasvakeskustelu ei ole johtanut kuluttajia harhaan siinä, että ruokavalion rasvan määrää pitäisi vähentää. Suomalaiset saavat Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan sopivasti rasvaa, mutta rasvan laatuun tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä kovaa tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa. Elimistö tarvitsee hyvää, pehmeää rasvaa, joten kaikkea rasvaa ei ole tarpeen karsia ruokavaliosta, muistuttaa Sara Pohjavuori.

Tutkimuksessa haastateltiin 15–75-vuotiaita. Mukana oli 1000 henkilön otos. Kysymykset koskivat levitteitä sekä ruoanlaitto- ja leivontarasvoja. Tutkimuksen suunnitteli Unileverin kanssa yhteistyössä Kuule Oy ja aineiston kokosi sähköisesti M3 Research. Tutkimusvastaukset kerättiin sähköisesti 24.–29.9.2014.

Sisältö jatkuu mainoksen alla