Uskomushoitojen ääripäissä on lääketieteen jo osin hyväksymää homeopatiaa ja toisaalta täysin huuhaana pidettyjä enkeli- ja yksisarvishoitoja. Toimittajamme testasi enkelienergiahoidon tavoitteenaan selvittää, mitä tunteita se hänessä herättäisi ja millaiset ihmiset tähän oljenkorteen tarttuvat.

Enkelit tulevat aina paikalle, kun hoitaja kutsuu niitä. Niin kertoo enkelihoitaja Tuija Ronkainen.

Luotan tutkittuun tietoon, joten olen heti epäileväinen. Miten tämäkin on mahdollista?

Tuija Ronkaisen hoitolassa Espoon Leppävaarassa on rauhallinen ja hämyisä tunnelma. Hyllyn päällä on rivi valkoisia suolakivilyhtyjä. Ne puhdistavat hengitysilmaa huonepölystä. Niiden vieressä on pieni lasienkeli, jonka Tuija on saanut ystävältään.

Tuija ennätti tehdä pitkän rupeaman terveydenhoitajana ennen ”kutsumustaan”. Nyt hän tekee erilaisia energiahoitoja, joihin myös enkelienergiahoito kuuluu.

– Hoidossa minä toimin välittäjänä. Pyydän paikalle arkkienkelin ja välitän energian käsieni kautta. Energia tulee aina, kun pyydän sitä, Tuija kertoo.

Ajantaju katoaa

Hoito alkaa. Käyn selälleni hoitopedille, ja Tuija peittelee minut. Hän asettaa hetkeksi kätensä olkapäilleni.

"Kuulen musiikkia, josta tunnistan sanoja. Ymmärrän olevani hyvin rento, koska en jaksa liikuttaa käsiäni, vaikka yritän."

Seuraavan kerran herään, kun Tuijan kädet ovat olkapäilläni ja hän kehottaa minua nousemaan hitaasti ylös. Olen pöllämystynyt. Aikaa on kulunut 20 minuuttia, mutta ajantajuni katosi.

Olen tehnyt paljon erilaisia rentoutusharjoituksia, joissa parhaimmillaan pääsee nopeasti hyvin syvän rentouden tilaan. Sellaisissa harjoituksissa on yleensä ohjaaja, joka puhumalla johdattaa tilaan. Tunne on vastaava. Ei oikeastaan sen ihmeellisempää.

Tämän "hoidon" jälkeen istumme rottinkituoleille juomaan teetä. Joskus enkelienergiahoito voi herättää voimakkaita tunteita, joiden on hyvä antaa tasoittua, minulle kerrotaan.

– On aika tavallista, että ajantaju katoaa, Tuija sanoo.

Tuija kertoo, että tämä oli hyvin perinteisen kaavan mukaan mennyt enkelienergiahoito. Hoidon aikana hän kertoo pitäneensä käsiään yläpuolellani, noin puolen metrin päässä minusta, ja siirtäneensä niitä ”saamiensa ohjeiden mukaan”.

– Se oli viileää energiaa, joten se tuli hyvin ylhäältä.

Voiko uskoa sellaiseen, mitä ei näe?

– Kriitikoidenkin on hyvä muistaa, että kaikki enkelihoidossa käyvät ovat tulleet sinne vapaaehtoisesti, Tuija huomauttaa.

Mietin suojautumista. Kuka on liian herkkä tulemaan hoitoon? Miten hyvin ihmisen herkkyys ja haavoittuvuus tulevat suojatuiksi? Enkelihoitoon  tullaan usein, kun elämässä on myllerrystä, vaikeuksia, surua tai isoja avoimia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Niitä Tuijalta ei kuitenkaan saa.

– Kun ihminen tulee enkelihoitoon, hän on valmis siihen. Oma mieli on vastaanottavainen. Mutta vastauksia kysymyksiin minulla ei ole. Sanon aina, että olen enkelihoitaja, en selvännäkijä.

Ymmärrän, että voi tuntua hyvältä, kun joku antaa aikaa ja kuuntelee. Kuka siis määrittelee sen, mikä on hyväksi, oikein tai väärin?

Kommentti

"Huijausta"

 Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski pitää huolestuttavana, jos potilas yrittää parantaa vakavaa sairautta pelkästään uskomushoidoilla. Tällöin oikeasti vaikuttava hoito voi jäädä saamatta.

– Uskomushoitojen vaikutus perustuu siihen, että ihminen uskoo hoidon vaikuttavan. Ilmiö on plasebo- eli hoitovaikutus.

– Esimerkiksi yksisarvishoidot kuulostavat mielestäni tosi hölmöiltä. Osa paranee hoidosta huolimatta, Vuorenkoski sanoo.

Vuorenkosken mukaan uskomushoitoja käyttävälle potilaalle tulisi kertoa selvästi, ettei hoito perustu lääketieteeseen tai muuhun tutkimukseen.

– Jos ihmisille uskotellaan, että kyseessä on aidosti vaikuttava hoito, se on osittain huijaamista. L.T.