Hoplaa! Tiina Paavola ja koirat Sindy ja Sani treenaavat päivittäin koiratanssia.
Hoplaa! Tiina Paavola ja koirat Sindy ja Sani treenaavat päivittäin koiratanssia.

Merimaskulainen Tiina Paavola, 50, ja hänen koiransa Sani ja Sindy kilpailevat koiratanssin Suomen freestylemaajoukkueessa. Tiina nauttii luovasta yhteistyöstä nelijalkaisten ystävien kanssa.

”Sain kipinän koiratanssiin 13 vuotta sitten, kun näin koiratarvikeliikkeen seinällä ilmoituksen lajin SM-kisoista. Ajattelin, että tuossa olisi jotain uutta minulle ja koirilleni. Minulla oli silloin 11- ja 12-vuotiaat koirat, jotka olivat jo tottuneet kilpailemaan vesipelastajina. Innostukseeni vaikutti sekin, että olin itse aikoinani tanssinut sekä klassista että modernia balettia.

Koiratanssi on yksi monista koiran kanssa harrastettavista tottelevaisuuslajeista, mutta se on monipuolisempaa kuin toko ja agility. Koirakon yhteistyö on koiratanssissa intensiivistä ja omistajan kontakti koiraan tanssiessa jatkuvaa. Koreografia sovitetaan musiikkiin, mutta liikkeitä suunnitellessa täytyy ottaa huomioon, että toinen tanssii kahdella ja toinen neljällä jalalla.

Valitsen itse musiikin ja suunnittelen koreografian. Musiikki voi olla mitä vain, klassisesta lastenlauluihin ja hevimusaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Koiran ei tarvitse olla nuori eikä notkea, kuten ei ihmisenkään.”

Minulla on nyt kaksi tanssivaa koiraa, kultaisetnoutajat Sani ja Sindy. Tanssillisuus syntyy koiratanssissa pääosin ohjaajan liikkumisesta, mutta koirankin ominaisuuksia voi hyödyntää. Kun Sani heiluttaa reippaasti häntäänsä, sen kroppa liikkuu käärmemäisesti. Niinpä valitsin erään koreografian musiikiksi Arja Korisevan laulaman Kuningaskobran. Koreografia iskelmään Sata salamaa iskee tulta puolestaan sisälsi koiralle paljon räväköitä hyppyliikkeitä ja tanssilattialla olevien diskopallojen kiertelyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sani loikkaa näyttävästi Tiinan käsivarren yli.
Sani loikkaa näyttävästi Tiinan käsivarren yli.

Koiran ei tarvitse olla nuori eikä notkea, kuten ei ihmisenkään. Hyväkuntoista koiraa voi toki valmentaa näyttäviinkin hyppyihin, mutta yhtä lailla karvakuonoa voi opettaa peruuttamaan, pyörimään maassa, kierimään, kiertämään omistajaansa tai vain seuraamaan.

Jos jokin menee esityksessä pieleen, mutta tanssijan pokka pitää ja hän pystyy ohjaamaan koiraa siitä huolimatta, tuomarit eivät välttämättä huomaa mitään eikä pisteitä silloin vähennetä.

”Koirille tanssiminen on myös aivojumppaa.”

Pääsin koirieni kanssa juuri Suomen koiratanssimaajoukkueeseen, lähdemme syksyllä kisoihin Saksaan . On kiva mittauttaa siellä osaamisensa. Arjessa koiratanssi on itselleni hyvää kuntoliikuntaa. Lihasvoima kasvaa, koordinaatiokyky kehittyy ja tasapaino saa harjoitusta. Usein hiki virtaa tanssituokion päätteeksi.

Koiratanssi on myös tuonut minulle hyviä ystäviä lajin parista, usein treenaammekin yhdessä. Koirille tanssiminen on myös aivojumppaa: ne nauttivat siitä, että saavat opetella uusia temppuja ja miellyttää omistajaansa. Harjoitusten päätteeksi koirat ansaitsevat nakki-lihapullapalkkion.”

Kiinnostuitko? Lajin yhdistys Tahtitassut auttaa alkuun.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 17/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla