Kevään edetessä ravintoa voi alkaa kerätä luonnosta. Löydä nämä 7 herkullista kasvia ja kertaa 10 turvallisen keräämisen sääntöä.

1. Vuohenputki

Heleänvihreitä, suppuisia lehtiä voi käyttää monella tapaa.  Niitä voi käyttää sellaisenaan salaateissa ja marinadeissa, tai kypsennettynä piiraissa, munakkaissa, keitoissa, sooseissa ja muhennoksissa.

Vuohenputkea kasvaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, ja satokausi kestää pakkasiin asti.  Satokautta voi pidentää niittämällä isoksi venähtäneet vuohenputket pari kolme kertaa kesän aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Opettele tunnistamaan vuohenputkea muistuttava erittäin myrkyllinen myrkkykeiso, jonka tyypillinen kasvupaikka on rehevien vesistöjen matalassa rantavedessä. Katso tästä tuntomerkit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Nokkonen

Nuoressa nokkosessa kaikki on herkullista syötävää. Muista kiehauttaa nokkosta 2–3 minuuttia ennen syömistä. Nokkonen sopii keittoihin, muhennoksiin ja leipätaikinoihin. Nokkosia voi kerätä pitkälle syksyyn, kun leikkaa muutaman sentin kasvin latvasta pois. Muutaman viikon kuluttua uutta kasvustoa on silloin pukannut.

Nokkosten herkullisuus ja rautapitoisuus (noin kuusi kertaa enemmän kuin pinaatissa) tunnetaan jo hyvin. Mutta nokkonen on myös oiva lääke osteoporoosin ehkäisyyn, sillä kasvissa on hyvin imeytyvää kalsiumia ja magnesiumia.

3. Voikukka

Voikukka-lajikkeita on satoja. Parhaimmilta maistuvat sileälaitaiset, heleän vihreiät, yleensä varjoisassa paikassa kasvaneet pikkulehdet ennen kukintaa.

Lehtiä voi laittaa sellaisenaan salaattiin, voileivän päälle tai kypsennettynä eri tavoin. Myös kukista voi tehdä esimerkiksi viiniä.

Maista voikukkaa uusista perunoista tehdyn salaatin kera. Lisää keitettyjen perunalohkojen joukkoon viinietikalla, suolalla ja oliiviöljyllä marinoitua silputtua voikukan lehteä, kevätsipulia, halloumijuuston paloja sekä keitettyjä kananmunalohkoja.

4. Siankärsämö

Siankärsämö on parhaimmillaan pienenä, vaaleanvihreänä ja pehmeänä, aina ennen kukintaa. Siankärsämö maustaa hyvin esimerkiksi sieni, lammas- ja riistaruokia. Sitä voi lisätä pieninä määrinä myös salaatteihin.

5. Maitohorsma

Maitohorsman versoja kutsutaan ”villiparsaksi”. Ne ovat kevään ensimmäisiä superherkkuja. Höyrytä noin 8–10 sentin mittaisia versoja pari minuuttia, ja nauti voin, suolan ja sitruunapippurin kera.

Kun kasvi kasvaa suuremmaksi, voit hyödyntää sen lehtiä ja latvatupsun salaatissa ja muun muassa munakkaissa. Kuivattu maitohorsma sopii myös jälkiruokiin.

6. Piharatamo

Piharatamo on pienenä, heleänvihreänä korkeintaan noin 5 cm korkuisena oiva lisäke salaatissa tai marinadissa. Se sopii pinaatin korvikkeeksi monenlaiseen ruuanlaittoon: munakkaisiin, pastakastikkeisiin, höystöihin ja keittoihin.  

7. Poimulehti

Poimulehteä kannattaa kerätä nuorena ja nuppuisena, silloin se on miedon makuinen, hiukan kuituinen. Poimulehti sopii salaatteihin sekä pinaatin tapaan käytettäväksi keitoissa, muhennoksissa ja munakkaissa.

Mikä kasvi sopii mihinkin tarkoitukseen?

Salaatteihin:

Ahomansikka, isomaksaruoho, järviruoko, ketohanhikki, koivu, kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, piharatamo, piikkiohdake,  puna-apila, ruusut, siankärsämö, vadelma, valkoapila, voikukka, vuohenputki

Keittoihin:
Järviruoko, ketohanhikki,  kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, nokkonen, osmankäämi, piikkiohdake, piharatamo, poimuhierakka, puna-apila, rantavehnä, ruusut, valkoapila, voikukka, vuohenputki

Juureksen tapaan (keitetään):
Järviruoko, ketohanhikki, kumina, osmankäämi, piikkiohdake, voikukka, vuohenputki

Yrttiteeksi:
Ahomansikka, humala (kävyt), kamomillasaunio (nuoret kukat),  ketohanhikki (lehdet), koivu (lehdet ja hiirenkorvat), kumina (lehdet, hedelmät ja siemenet), kuusi (havut ja kerkät), leskenlehti (lehdet), maitohorsma  (lehdet ja juuri), mesiangervo (lehdet), mesimarja  (lehdet), mustaherukka  (lehdet ja marjat), mustikka  (lehdet ja marjat), nokkonen (lehdet), piharatamo, pihlaja (lehdet ja marjat),   puna-apila  (lehdet ja kukat), ruusut (lehdet ja terälehdet, kiulukat), siankärsämö, vadelma (lehdet ja marjat), valkoapila (lehdet ja kukat), voikukka (juuri, lehdet ja kukinto)

Kerääjän 10 sääntöä 

  1. Älä kerää tuntemattomia kasveja tai marjoja.
  2. Älä poimi kasveja 50–150 metriä lähempää maantietä, saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä.
  3. Varmista, että alueella ei ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita.
  4. Kerää vain terveitä, hyvännäköisiä kasveja.
  5. Kerää järkevästi, älä revi juurineen, kerää vain sen minkä tarvitset.
  6. Kerää yrtit ja lehdet ennen keskipäivää, kuivalla säällä, kasteen haihduttua.
  7. Älä sekoita eri yrttejä, jotka vaativat eri käsittelyn. Käytä ilmavia astioita, esimerkiksi koria.
  8. Laita kasvit kuivumaan tai pakastimeen mahdollisimman pian.
  9. Tutustu jokamiehen oikeuteen ja noudata sen sääntöjä.
  10. Pyydä lupa maanomistajalta silloin kun sitä vaaditaan (esimerkiksi juurien kerääminen).

Varo näitä myrkyllisiä kasveja!

Hulluruoho, keltamo, kalliokielo, kielo,  koiranheisi,  kullero, kuusamat,  leinikit, mustakonnanmarja,  myrkkykatko, myrkkykeiso, näsiä,  oravanmarja,  paatsama, punakoiso, rentukka, sudenmarja, suokorte , suopursu, terttuselja,  pohjolan ukonhattu, vehka,  vuokot

Lähteet: Suomen Luonto, Hortoilu.fi, Luontoportti

Sisältö jatkuu mainoksen alla