Lapinlahdella sijaitsevan Väärnin pappilan pelastaminen oli spontaani päätös Minna Kettuselle ja Jarkka Rissaselle.
Lapinlahdella sijaitsevan Väärnin pappilan pelastaminen oli spontaani päätös Minna Kettuselle ja Jarkka Rissaselle.

Minna Kettunen ja Jarkka Rissanen pelastivat Lapinlahdella sijaitsevan Väärnin pappilan. Sen rauhasta tuli heidän elantonsa.

Hinta oli taiteilijaperheelle mahdollinen, tuhat euroa koko talosta. Kirjailija Minna Kettunen, 49, ja muusikko Jarkka Rissanen, 60, olivat ainoat, jotka tekivät tarjouksen kuusi vuotta tyhjillään olleesta 250-neliöisestä pappilasta. Talo oli pahoin rapistunut.

– Idean saimme ystävältämme Tatu Ollikaiselta. Hän soitti ja intoili: "Te olisitte sopiva isäntäpari Väärnin pappilaan." Haukuin ajatuksen täysin järjettömäksi ja Tatun myös. Ehdottaa nyt moista kahdelle tumpelolle tyhjätaskulle! Minna muistelee.

Joskus järjettömät ideat ottavat kuitenkin valtoihinsa ja alkavat toteutua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Soitin Jarkalle ja kerroin Tatun terveiset. Jarkka vastasi, että ihan mahtava idea. Se oli sillä päätetty. Ei järjen häivää ollut sinä hetkessä, Minna sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Väärnin pappila nousi unohduksesta elämään. Minna Kettunen johti rakennustöitä ja Jarkka Rissanen hoiti lapset.
Väärnin pappila nousi unohduksesta elämään. Minna Kettunen johti rakennustöitä ja Jarkka Rissanen hoiti lapset.

Antaa miehen kaivaa

Kaupat syntyivät toukokuussa 2006, ja alku näytti lupaavalta. Paikkakunnalta löytyi perinnerakennuksiin erikoistunut arkkitehti Hannu Puurunen, ja EU:n rakennusperinteen tukikassasta heltisi rahaa korjaussuunnitelmiin. Töihin päästiin toukokuussa 2007, mutta juuri silloin rahoitussuunnitelma petti.

– Olimme laskeneet myös osan varsinaista remonttia EU-tukien varaan, mutta niiden jakoperusteet muuttuivat ja jäimme ilman, Minna kertoo.

– Kyllä se tyhjää nielasutti. Kun kerroin uutisen Jarkalle, hän totesi, että mies kaivaa pihalla, joten antaa miehen kaivaa. Päätimme kävellä pankkiin.

Remontin alkuperäinen kustannusarvio oli yltiöoptimistinen, 350 000 euroa.

– Summa tuplaantui. Laskin joskus huvikseni, että nykyisillä keikkaliksoillani minulta kuluisi osuuteni maksamiseen 111 vuotta, Jarkka kertoo.

Suuressa salissa on tilaa juhlille, taide-esityksille ja virrenveisuulle.
Suuressa salissa on tilaa juhlille, taide-esityksille ja virrenveisuulle.

Isä hoitaa lapset

Pariskunnan työnjako oli remonttivaiheessa selvä. Minna hoiti projektijohtamisen, Jarkka lapset.

– Minna on maalaistalon tyttö, joten hänellä oli jonkinlainen käsitys siitä, miten työporukoita johdetaan. Minä sovin paremmin lastenhoitoon, Jarkka perustelee.

"Osa pelkäsi, että pappilasta tulee rokkiluola."

Pappila yhtiöitettiin heti hankkeen alkutaipaleella. Moni merkitsi osakkeita kannatushengessä, ja ensimmäisestä osakeannista kertyi 100 000 euroa pääomaa. Pankkilainaa tarvittiin puolisen miljoonaa. Remontti valmistui puolessatoista vuodessa.

Väärnin nykyinen pappila ehti toimia paikkakunnan pappien asuinsijana 155 vuotta.
Väärnin nykyinen pappila ehti toimia paikkakunnan pappien asuinsijana 155 vuotta.

Minna ja Jarkka halusivat Väärnistä vanhan ajan pappilan, jossa asutaan, mutta joka on myös auki yleisölle. Järjestelyssä on hyvät ja huonot puolensa. Ensin hyvät.

– Toisinaan saa olla kotona keikalla, Jarkka aloittaa.

– Minulle tämä elämänmuoto on kotoa maalta hyvin tuttu. Koti ja työ ovat lomittain, ja työt vaihtuvat selvästi vuodenajan mukaan. Talvikauden kirjoitan, vapusta ruskakauteen on vilkkaampi aika ja muita töitä. Tässä on myös se ihana puoli, että vierailta kuulee koko ajan tarinoita, Minna jatkaa.

Entä ne huonot?

– Lomaa pappilasta on vaikea pitää. Saamme edelleen myös yllätysvieraita. Jos on oman rauhan tarpeessa, he eivät ihan aina jaksa ihastuttaa.

Jarkka on vallannut pappilan piharakennuksesta itselleen työhuoneen ja studion.
Jarkka on vallannut pappilan piharakennuksesta itselleen työhuoneen ja studion.

Perinteinen kulttuuripappila

Alussa kaikki eivät olleet vakuuttuneita taiteilijapariskunnan ja pappilan yhteensopivuudesta.

– Osa seurakunnan luottamushenkilöistä taisi pelätä, että pappilasta tulee rokkiluola, Minna sanoo.

Toisin kävi. Toiminta on perinteistä pappilamenoa: vihkimisiä, perhejuhlia, veisuuta, yhdessäoloa ja kulttuuria. Palkkansa pappilan isännät saavat tilavuokrana, esiintymispalkkiona ja kahvilan pitäjinä.

Pappilat ovat aina olleet sivistyskeskuksia, joiden kautta viljelyideat, rakennustyylit ja kulttuuriharrastukset ovat levinneet lähiseuduille. Väärnin pappilan tunnetuin asukas on kirjailija Juhani Aho, jonka isä toimi seurakunnan apupappina. Rakennuksessa ovat asuneet myös virsirunoilija K. M. Kiljander ja Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja Pekka Brofeldt.

– Minulla on kestolotto vetämässä. Jos tärppää, perustan saman tien tutkimusohjelman Suomen pappiloista, Minna lupaa.

Muistolaatta muistuttaa Väärnin pappilassa 1860-luvulla asuneesta Juhani Ahosta.
Muistolaatta muistuttaa Väärnin pappilassa 1860-luvulla asuneesta Juhani Ahosta.

Hiukan erilainen bisnesidea

Väärnin pappilassa varttuu tällä hetkellä kaksi nuorta miestä, joiden harrastusten myötä salissa on järjestetty muun muassa elokuvien ensi-iltoja.

– Kun meidän Eino oli ensimmäisellä luokalla, hän kysyi, kuka vastaa pappilasta sitten, kun sinä kuolet. Totesin, että varmaan sen lapset perivät. Eino mietti hetken ja tarkensi: "Siis minä ja Kalle aviovaimojemme kanssa." Kyllä nauratti, mutta mukavahan se olisi, jos tästä pääsisi joskus eläkkeelle, Minna myöntää.

Pappilan remontissa lattialautojen alta löytyi lasinegatiiveja, joista on vedostettu kuvia seinille.
Pappilan remontissa lattialautojen alta löytyi lasinegatiiveja, joista on vedostettu kuvia seinille.

Jos pappilassa ei asu ketään, jotain oleellista häviää.

– Pelkkinä juhlatiloina pappiloista tulee kolkkoja. Moni sanoo meille spontaanisti, että voi mikä rauha ja siunauksen tunne täällä on, ei haluaisi lähteä poiskaan. Noita tunteita me haluamme vaalia, Minna linjaa.

Väärnin pappilan tarjottavat ovat yksinkertaisia: tarinoita, kohtaamisia, yhteislaulua, pientä purtavaa ja juurevaa musiikkia. Pappilan kiireetön tunnelma tuntuu hiljentävän jopa meluisat koululaisryhmät.

– Meidän todellinen bisnesideamme on tämä pappilan rauha, Minna sanoo.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 16/2017.

Väärnin pappila

  • Nykyinen Väärnin pappila valmistui vuonna 1839.
  • 1860-luvulla Väärnissä syntyi ja asui Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden perustajiin kuulunut kirjailija ja toimittaja Juhani Aho (1861-1921). Hänen isänsä työskenteli Lapinlahdella apupappina.
  • 1920-luvulla pappilan yläkertaan tehtiin huoneet ja etelänpuoleinen julkisivu sai uusia ikkunoita. Pappisperheitä asui talossa vuoteen 1994 saakka. Sen jälkeen pappila oli vuokralla.
  • Vuonna 2001 Lapinlahden seura-kunnan aloittama remontti keskeytyi purkuvaiheessa. Pappila jäi kylmilleen kuudeksi vuodeksi.
  • Minna Kettunen ja Jarkka Rissanen ostivat pappilan vuonna 2006 tuhannella eurolla. Pää- ja piharakennuksen sekä pihan kunnostus kesti 1,5 vuotta ja maksoi noin 700 000 euroa.
Vierailija

Kiitos,  hieno asia että lehti löytää juuri tallaisia juttuja. Toivoisin että pappila menestyy ja löytää "oikean" asiakaskunnan jotka ymmärtävät suomen pappiloiden historiallisen arvon. ET-lehtihän voisi tehdä kesällä lukijamatkan pappilaan.

Vierailija

Toivottavasti ET- lehti seuraa tilanteen kehitystä ja julkaisee "jatkokertomuksena" miten menee pappilalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla