Silmä paljastaa lajin silloinkin, kun käärmeen nahka valehtelee.

Säikähditkö kyytä? Joskus kyseessä saattaa olla kyytä muistuttava, harmiton rantakäärme.

Asiantuntija Lisse Tarnanen kertoo, miten erotat käärmeet toisistaan. Lisse on kuvannut ja seurannut käärmeitä vuosia ja pitänyt kymmeniä luentoja ja näyttelyitä ympäri Suomen. Lissa on tehnyt myös teoksen Suomen käärmeet ja liskot yhdessä Jarmo Latvan kanssa. 

Näin tunnistat kyyn ja rantakäärmeen

Kaikilla kyykäärmeillä ei ole selässään tummaa sahalaitaa. Kyy voi olla tasaisen tumma tai jopa porkkanan värinen. Kaikilla rantakäärmeillä ei ole niskassaan kellertäviä täpliä. Niiden nahan väri voi vaihdella tummansinisestä ruskeaan ja harmaaseen.

Käärmeet erottaa kuitenkin aina muutamasta merkistä.

 Silmät ovat erilaiset:

  • Rantakäärmeellä on musta, pyöreä pupilli, jota ympäröi kullankeltainen rengas.
  • Kyyn silmä on punainen ja pyöreä, pupilli on musta, pystysuora rako kuten kissalla. 

Kyyn silmät ovat punaiset ja pitkulaiset. Pupilli on viiru.
Kyyn silmät ovat punaiset ja pitkulaiset. Pupilli on viiru.

Päälaen suomut ovat erilaiset:

  • Rantakäärmeellä on isot päälaen suomut. 
  • Kyyn pää on kolmiomainen ja sen päälaella on paljon pieniä suomuja.
  • Jos satut näkemään sinisilmäisen käärmeen, sen nahanlähtö on lähellä.

Rantakäärmeen suomut ovat isot.
Rantakäärmeen suomut ovat isot.

Muista varoetäisyys

Kyy ylettyy tuikkaamaan etäisyydeltä, joka on puolet sen pituudesta.

Vuosittain Suomessa pureman saa satakunta ihmistä. Lääkäriin kannattaa hankkiutua aina, puremakohtaa mahdollisimman vähän liikuttaen. Sama pätee koiraan ja muihin lemmikkeihin: kanna ne lääkäriin. 

Muista myös, että:

  • Kyypakkausta ei kannata antaa koiralle, ellei sen kurkku ole turpoamassa umpeen. Kyypakkauksen kortisoni voi heikentää vastamyrkyn tehoa.
  • Myrkkyä ei pidä yrittää puristaa tai imeä pois.
  • Älä tapa vaan siirrä! Jos pihapiiriin eksyneen kyyn kuljettaa astiassa riittävän monen kilometrin päähän, se pysyy poissa.

Turhia pelkoja

Suomi on ainoa EU-maa, jossa kyytä ei ole rauhoitettu. Pelko on tilastojen valossa kohtuuton ja tunneperäinen. Suomessa on monta vaarallisempaa eläintä kuin käärme.

Vuosina 1998–2011 koira aiheutti 15 ihmisen kuoleman, ampiainen 14, nauta tai sonni 10, hevonen 7 ja kissa kahden ihmisen.  Mehiläinen, pässi, karhu ja käärme aiheuttivat kukin samalla ajanjaksolla yhden ihmisen kuoleman. Oma lukunsa ovat kymmenet vuosittaiset hirvikolarit.

Käärme on hyötyeläin

Monet jyrsijät toimivat punkkien väli-isäntinä. Harventaessaan jyrsijäkantaa, käärmeet ehkäisevät borrelioosin, puutiaisaivokuumeen ja myyräkuumeen leviämistä.

Ihmisen lisäksi käärmeiden suurin uhka ovat sopivien elinympäristöjen pilkkoutuminen, talvipesien tuhoutuminen sekä liikenne.

Suomen kolmas käärme

Myrkytön ja rauhoitettu kangaskäärme on harvinaisuus, joka asuu vain Ahvenanmaalla.  Sen sinertävästä harmaaseen vaihteleva nahka on sileä.

Muista! Välkehtiväkylkinen vaskitsa ei ole käärme, vaan jalaton lisko, vaikka sitä muinoin on vaskikäärmeeksi kutsuttukin.

Asiantuntija: Lisse Tarnanen

Lue lisää käärmeitä puolustavan ja tarkkailevan Lissen elämästä ja ajatuksista ET-lehdestä 10/2017.

Lisse Tarnanen.
Lisse Tarnanen.

Suomi 100 -juhlavuoden tuotteet ovat kaikenkirjavia. Mitä tuotetta ihmettelet eniten?

Sampoo

Juhlavuoden nimikkosampoo XZ Mustikka on valmistettu Heinävedellä kotimaisesta mustikansiemenöljystä. Ei sisällä silikoneja. 

Vihta

Alli sitoo saunavihdat muovista kotiverstaassa Pajalan Kaunisvaarassa Ruotsissa. ”Vihdalla saat todella pintaveret liikkeelle”, Alli mainostaa. 

Suklaa

Makeistehdas Panda kysyy vuoden loppuun asti, kumpi on Suomi 100 -suosikkisi: karpalo- vai pullakahvikonvehti? Arvonnan voittajalle tuotepaketti. 

Rollaattori

”100-vuotiaan Suomemme kunniaksi erikois-Maunon etupää on taivaansininen ja takapää lumenvalkoinen.” Rajoitettu sarjanumeroitu erä. 

Kynttilä

Lemin Lammas muotoili uudelleen itsenäisyyspäivän sinivalkean kynttilän. Eteläkarjalainen yritys valmistaa tuotteet käsityönä kasviperäisistä raaka-aineista.

Puukko

Pronssihelaista, visakoivukahvaista puukkoa valmistetaan vain itsenäisyyden juhlavuonna. Terä on kromiterästä. 

Vessapaperi

Juhlija voi pyyhkäistä takapuolensa juhlallisesti Lambi-vessapaperin Juhla-kuosiin, jonka on suunnitellut Sami Vulli.

Viina

”Väritön, kuivahko, lämmin, ohrainen, kuminainen, hennon toffeinen, kevyen havuinen.” Näin valmistaja kuvailee Koskenkorva Sata -viinaa.

Rehupaali

Pohjanmaan Teerijärvellä toimii Suomen suurin muovikalvojen valmistaja. Sen sinisistä ja valkoisista rehupaaleista maanviljelijä voi muotoilla pellolle vaikka lipun.

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102