Avaa silmäsi, laskeuduimme juuri Japaniin Naritan lentokentälle. Kiitoradalla vilahtavat ohi kenttää reunustavat kirsikkapuiden rivit täydessä kukassa. Mutta tämä on vasta alkua, saamme katsella kirsikankukkia myös matkallamme junalla Tokion keskustaan.
Jäämme pois eräällä asemalla, joka kuuluu Tokiota kiertävään ympyrälinjaan, jonka nimi on Yamanote. Kyseinen metrolinja on turistin pelastus, sillä se kiertää Tokion, voit astua vastakkaiseen suuntaan menevään junaan ja silti pääset perille ennemmin tai myöhemmin. Junia menee kolmen minuutin välein molempiin suuntiin ja koko 30 pysäkin kierros kestää tunnin.
Lopulta pääsemme hotelliimme Princess Gardeniin yhden junanvaihdon kautta. Vaatteiden vaihto, hetki lepoa ja sitten japanilaiset ystävämme odottavatkin jo aulassa viedäkseen meidät tutustumaan Tokion kirsikankukka-aikaan. Kävelemme hotellin lähelle Meguro-joen varteen, se on yksi kuuluisimmista rantabulevardeista kirsikankukka-aikaan ja saamme vaeltaa kilometreittäin kirsikkapuiden alla. Kirsikan terälehdet peittävät joen pinnan ja joissakin kohden näyttää siltä kuin puut olisivat saaneet lumipeitteen.
Seuraavana päivänä vierailemme mm. Asakusassa, Tokion vanhalla alueella, jossa on yhä säilynyt perinteisiä rakennuksia. Alue on nykyisin raskaasti turistien kansoittama. Lähellä on myös kuuluisa Ueno-puisto, joka on tunnettu kirsikankukistaan ja siellä paikalliset viettävät Hanamia, eli kirsikankukka-aikaa syöden ja juoden. Maassa, yleensä sinisten muovipeitteiden päällä, istuskelee iloisia ryhmiä nuorisoa ja työkavereita.
Kolmantena aamuna monien seikkailujen jälkeen nousemme junaan kohden Hakonen kansallispuistoa. Hakone sijaitsee Tokiosta noin puolentoista tunnin junamatkan päässä ja on kuuluisa lähellä sijaitsevasta Fuji-vuoresta sekä alueen kuumavesilähteistä. Hakonessa onkin pieni kaupunki täynnä kylpylähotelleja. Yövyimme yhdessä perinteisessä onsenissa ja nautimme kuumavesikylvyistä ja upeista vuoristonäkymistä. Seuraavana aamuna oli aikomus jatkaa matkaa köysiradalla yli vuoriston ja vulkaanisen Öwakudanin alueen läpi. Sieltä olisi ollut hienot näkymät suoraan Fuji-vuorelle. Ikäväksemme sinä päivänä oli niin tuulista, että köysiratamatka peruttiin ja meidät kuljetettiin bussilla vuoren toiselle puolelle järven rantaan. Sieltä ”merirosvolaivalla”, oikealla turistipyydyksellä jatkettiin matkaa järven toiselle rannalle, josta taas bussilla Hakonen kylpylähotellille.
Kohokohtana Hakonen käynnistä jäi mieleen Hakonen ulkomuseo, Chokoku no mori. Se on valtava vihreällä rinteellä sijaitseva veistos- ja näyttelyalue, jossa näet upeaa länsimaista maalaus- ja veistostaidetta. Henry Moore, Alberto Giacometti, Bablo Picassa, Vincent van Gogh, vain muutamia mainitakseni.
Odotan mielenkiinnolla matkasi "alkamista". Iso osa nuoruutta kun meni haikuja ja tankoja lukiessa, japanilaisia puutarhoja ihaillessa ja Kurosawoja katsellessa - nyky-Japani kiinnostaa yhtä paljon.