Kanazawan kaupunki oli varsinainen yllätys. Se oli hyvin moderni, suuri kaupunki. Korkeita kerrostaloja, modernia kaupunkivilinää riitti. Miksi meidät, jotka olimme valinneet matkamme teemaksi perinteisen Japanin, oli saatettu tähän vilkkaaseen yliopistokaupunkiin? Jopa tämänkertainen yöpymispaikkamme oli normaali korkea hotellikolossi, jonka kattotasanteelta katselimme kerrostalojen merta toisella puolella, ratapihoja junineen toisella puolen.
Syy siihen, että matkareittimme kulki tämän kaupungin kautta, oli seuraava: Kaupungissa sijaitsee Kenroku-en, joka on Japanin kuuluisin Edo-kauden maisemapuutarha-alue. Alueen vieressä on kuuluisa Seisonkaku-huvila. Nämä molemmat ovat kuuluisia hienostuneesta tunnelmastaan.
Kenroku-en-puistosta jäi erityisesti mieleen sen valtava koko, siellä olevat ikivanhat osittain puuparruin tuetut jättiläispuut, vesialueet, joiden yli johti kivisiltoja. Kirsikkapuut olivat täydessä kukassa täälläkin.
Mutta silti, onneksi täällä vietettiin vain yksi yö ja huomenna olisi lähtö Kiotoon, jossa olisi aikomus asua kolme yötä oikeassa pikkuruisessa ryokanissa. Siis jotain aivan muuta kuin tämä.
Illalla aioimme pistäytyä vielä hotellin yläkerrassa olevassa onsenissa. Sekin oli hyvin pieni ja jotenkin vesitetty versio edellisiin ryokaneissa olleisiin onseneihin. Se muistutti enemmän länsimaista pientä kylpylää.
