Ei ole tulijalle vastaanottajaa,
vain autiotuvan haju nenään tuoksahtaa.
Seinällä kello vielä jaksaa raksuttaa,
vanhentunut seinäkalenteri menneestä muistuttaa.

Ei ole tuvassa enää rautaista hetekaa,
eikä siinä sanomalehden alla torkkujen ottajaa.
Lehden tulo on lakkautettu,
heteka uusiokäyttöön sulatettu.

Naulakossa roikkuvat rukkaset ja hattu,
niiden käyttäjä, viimeiseen leposijaan jo siunattu.
Katsellessa tupaa, on haikeus mielessä,
iloa eloon antavat uudet sukupolvet, ovenpielessä.

Pertti Korhonen
Helsinki