Omahoito ja terveysteknologia vapauttavat ihmiset terveyskeskusten jonoista ja tuovat erikoislääkärin syrjäkylille etäyhteyksiä pitkin. Samalla vastuu omasta terveydestä kasvaa.

Miltä tuntuisi, jos terveyskeskuskäynnin sijasta kaivaisitkin älypuhelimen taskusta, kirjautuisit terveystilillesi ja hoitaisit asiasi kotoa poistumatta? Jos terveyskeskukseen olisi kuitenkin mentävä, voisit varata terveystilisi avulla ajan etukäteen, ja selvitä käynnistä ilman jonotuksia.

Voi kuulostaa utopistiselta, mutta palvelut ovat kohta kaikkien ulottuvilla. Omahoito ja terveysteknologia tulevat muuttamaan terveydenhoitoa nopeasti.

Omana omahoitajana

Omahoito tarkoittaa oman hyvinvoinnin edistämistä, terveydentilan seuraamista ja sairauksien hoitamista sähköisten palvelujen avulla. Palveluja on jo nyt olemassa, mutta ne tulevat todennäköisesti lisääntymään ja monipuolistumaan nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Taustaa: Joko olet katsonut tietosi Omakannasta?

Yleisimmin käytetty palvelu on tällä hetkellä Omakanta. Sieltä kuka tahansa voi nähdä omat sähköiset reseptinsä ja potilastietonsa, jos lääkäri on ne palveluun kirjannut. Sähköisten reseptien ansiosta lääkeostot voi tehdä missä tahansa apteekissa, vaikkei paperista lääkemääräystä olisikaan matkassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sähköisten reseptien ansiosta lääketiedot ovat aina saatavilla.

Tulevaisuudessa kunnat tulevat tarjoamaan Omakanta-palvelun ympärille rakennettuja laajempia omahoitopalveluja. Kuopiossa on kokeiltu hyvällä menestyksellä Terve Kuopio -terveystiliä. Resepti- ja terveystietojen lisäksi terveystilissä on mahdollisuus pitää liikunta-, uni- ja ruokapäiväkirjaa sekä tehdä kuntotestejä ja erilaisia omaan vointiin liittyviä itsearviointeja. Kokemukset tilistä ovat olleet hyviä. Sen ansiosta kaikki lääketiedot ovat käytössä myös ulkomailla. Se helpottaa etenkin pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten matkustelua.

Lue myös: Oikea matka-apteekki voi pelastaa henkesi.

Suositus on, että ”virtuaaliklinikoilla” olisi mahdollisuus sähköiseen terveystarkastukseen ja alustavaan oirearvioon. Jokaisen pitäisi myös saada liitettyä geenitietonsa osaksi henkilökohtaisia terveystietojaan.

ET:n bloggari: "Tutustu uuteen hoitotahtolomakkeeseen"

Erikoislääkäri kotisohvalle

Lääketieteellinen mittaaminen kehittyy nopeasti. Tulevaisuudessa monet mittaukset pystytään tekemään kotona, ja tieto lähetetään sähköisesti terveydenhoitajalle tai lääkärille. Sen ansiosta vaativienkin sairauksien omahoito onnistuu kotona.

Philips esimerkiksi on kehittänyt liivin, joka tarkkailee nesteen kertymistä sydänpotilaan keuhkoihin. Jos tilanne huononee, lääkitys saadaan aloitettua nopeasti. 

Suomessa Kela on jo aloittanut etäkuntoutuspalvelujen tarjoamisen. Niiden avulla voi vaikkapa saada psykoterapiaa omalla kotisohvalla. Etäyhteyksien ansiosta alueellinen tasa-arvo paranee, kun kuntoutusta voidaan tarjota henkilöille, jotka aiemmin ovat olleet sen tavoittamattomissa.

Päivi Kallas-Saari: "Jäin muistisairausdiagnoosin jälkeen ilman psyykkistä hoitoa."

Tärkeää säästöä

Arvion mukaan noin puolet terveyskeskuskäynneistä voitaisiin korvata etähoidolla. Etenkin syrjäkylillä terveyskeskuskäynti on voinut olla koko päivän kestävä rupeama. Samalla terveyskeskuksessa jää enemmän aikaa hoitaa niitä potilaita, joille etähoito ei riitä.

Ajan säästöä tärkeämpää on kuitenkin se, että omahoito kannustaa terveempiin elämäntapoihin. Kun siinä onnistuu, saa jotain, mitä rahalla ei voi mitata – aktiivista ja hyvää elämää.

Innostaako apteekki, jossa apteekkari neuvoo liikkumaan?

Lähteet: Terveyttä mobiilisti -seminaarin esitysmateriaali vuodelta 2011, eTerveyskeskus ja eKlinikka, Esko Kumpusalon esitysmateriaali, Itä-Suomen yliopisto, 2010, ja sitra.fi/hyvinvointi/omahoito. Asiantuntijoina HYKE-projektin kehittämisasiantuntija Katriina Kankkunen ja tekniikan tohtori Pekko Vehviläinen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla