Elämänkriisi on prosessi, jonka kullakin vaiheella on omat ehtonsa kriisistä yli pääsemiseksi. Tunnista ainakin nämä viisi kohtaa ja neuvot niiden varalle.
Asiantuntijana artikkeliin on haastateltu Ikäinstituutin psykologi Sirkkaliisa Heimosta.
1. Kun on yllättäen kriisissä tilaamatta tulleen elämänmuutoksen myötä, niin miten tulisi olla?
"Itselleen on hyvä olla myöntätuntoinen ja antaa aikaa, myös tunteilleen. Ei kannata vaatia itseltään liikaa. Jokainen voi miettiä omat keinonsa helpottaa tilannetta. Itsestään täytyisi pitää hyvää huolta. Tärkeää olisi, ettei jäisi yksin kriisinsä kanssa.
Kriisistä selviytymistä voi auttaa, jos on hyväksynyt elämän epävarmuuden."
2. Tapahtuneen hyväksyminen on tärkeää mielen tasapainottamiseksi. Miten voi tunnustaa tapahtuneen itselleen ja hyväksyä sen osaksi elämäänsä?
"Joku kapinoi tapahtumaa vastaan pidemmän ajan, joku lyhyemmän. Keinot tapahtumat käsittelemiseksi ovat yksilöllisiä, ja kukin voi etsiä oman tapansa lähestyä asiaa. Selviytymisen polku alkaa tutkimalla tunteitaan ja ajatuksiaan suhteessa tapahtuneeseen. Alun ”miksi juuri minulle tapahtui näin?” vaihtuu kysymykseen ”mitä tämä minulle merkitsee”. Ja vielä ”voisinko oppia jotain tämän kautta?”.
3. Miten päästään aloittamaan uutta elämää?
"Vähitellen voi alkaa miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. On tärkeää löytää pienikin askel eteenpäin – sen ei todellakaan tarvitse olla mikään iso asia.
Eteenpäin menemiseksi tarvitaan itsensä kuuntelua, omien ajatustensa ja tunteidensa ääreen pysähtymistä. Tämäkin prosessi on yksilöllinen ja askeleet eteenpäin kullakin omanlaisiaan. Jokainen kantaa mukanaan aiempia kokemuksiaan selviytymisestä ja ajatuksia omista voimavaroistaan. Niiden varassa tilanteet kohdataan ja mennään eteenpäin."
4. Kun on päässyt uuden elämän alkuun, mutta epäonnistuminen ja kaiken menettäminen alkaa pelottaa, mitä neuvoksi?
"Jos hyväksyy elämän epävarmuuden ja haavoittuvuuden, se tuo rohkeutta. Voi katsoa elettyä elämäänsä siinä valossa, että mistä kaikesta olen selviytynyt ja kuinka voimakas olenkaan.
On hyvä olla myötätuntoinen itseään kohtaan ja kannustaa itseään olemaan rohkea. Voi muistuttaa itselleen, että jos väistän uudet asiat, elämästä tulee vähitellen kapeutuva polku. Elämässä ei voi pelata varman päälle, se ei johda uuteen, vaan saattaa viedä umpikujaan."
5. Miten kriisiin kannattaisi suhtautua jälkikäteen?
"Voi olla ylpeä itsestään ja selviytymisestään, kiittää itseään siitä, että tästäkin mentiin yli. Jos läheisiltä on saanut kriisissä tukea, on hyvä muistaa kiittää myös heitä. Voi myös miettiä, mitä oppi ja mitä sai tapahtuneen myötä. Olenko vahvempi kuin ennen?"
