
Naisten hiustenlähdöstä puhutaan harvoin, vaikka naisista vähintään kolmannes kärsii siitä jossain vaiheessa.
1. Miksi hiukset harvenevat iän myötä?
Tavallisin syy on niin sanottu androgeeninen eli mieshormoneihin liittyvä kaljuuntuminen. Naisilla se huomataan usein vaihdevuosien lähestyessä, kun naishormoni estrogeenin tuotanto alkaa laskea ja mieshormonit saavat enemmän tilaa toimia, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen.
Hormonaalinen naistyyppinen hiustenlähtö lisääntyy usein jo 30–40 vuoden iässä, mutta muutos on tavallisesti niin hidas, että sen huomaa vasta lähempänä 60 ikävuotta.
2. Onko hiustenlähtö perinnöllistä?
Taipumus hiusten harvenemiseen vanhemmiten saadaan geeneissä, ja elämäntavat vaikuttavat siihen aika vähän. Raudan, biotiinin, B-vitamiinin, proteiinin tai omega-3-rasvahappojen puute voi periaatteessa häiritä hiusten kasvua, mutta käytännössä niin vakavat puutokset ovat länsimaissa harvinaisia.
3. Mikä on normaalia hiustenlähtöä?
Hiukset uusiutuvat koko ajan. Päivittäin irtoaa 50–100 hiusta ja hiustenpesussa vähän enemmän. Tilalle kasvaa koko ajan saman verran uutta hiusta. Terveessä päänahassa valtaosa hiuksista on kasvuvaiheessa ja noin 15 prosenttia vuorollaan siirtymä- tai lepovaiheessa, minkä jälkeen hius irtoaa.
Tukistustesti voi paljastaa, onko hiustenlähtö normaalia vai kiihtynyttä: ota sormiisi pieni hiustuppo ja tukista varovasti. Jos tukistuksessa irtoaa korkeintaan kolme hiusta kerrallaan, hiustenlähtö on normaalia tai vähäistä.
Tukistustesti voi paljastaa, onko hiustenlähtö normaalia vai kiihtynyttä.
4. Voiko hiusten oheneminen olla merkki sairaudesta?
Ikääntyessä tapahtuva hiusten harveneminen on yleensä vain hiustuppien tapa reagoida hormonitoiminnan muutoksiin.
Joskus hiustenlähdön syyksi paljastuu kilpirauhasen toimintahäiriö. Paljon harvinaisempia syitä naistyyppiselle hiustenlähdölle ovat androgeenien ylituotanto tai niitä erittävä kasvain munasarjassa, aivolisäkkeessä tai lisämunuaisessa.
Ennen vaihdevuosi-ikää alkava voimakas hiusten oheneminen ja muun karvoituksen voimistuminen tai akne voivat kertoa myös mieshormonien ylituotannosta.
Päänahan sairaudet kuten hiusjuuren sidekudossairaudet, psoriasis, hiuspohjan punajäkälä ja muut hankalat ihottumat aiheuttavat myös hiustenlähtöä. Ihosairauden hoitaminen palauttaa hiustenkasvun ennalleen.
5. Entä jos hiukset putoavat yhtäkkiä?
Äkillinen, kova hiustenlähtö voi liittyä erityisen kovaan stressiin tai sairastumiseen, jolloin puhutaan telogeenisestä hiustenlähdöstä. Tavallisinta se on 3–4 kuukautta synnytyksen jälkeen, jolloin hiuksia saattaa lähteä rajusti. Tilanne korjaantuu muutamassa kuukaudessa.
Rankka sairaus ja erityisesti tehohoitoon joutuminen voivat aiheuttaa yhtäkkistä ja rajua hiustenlähtöä muutaman kuukauden viiveellä. Stressi, sairaudet, allergiat tai virustaudit kuten korona voivat nekin saada aikaan ohimenevää harvenemista.
6. Mikä vialla kun hiukset irtoavat tupottain?
Jos hiukset lähtevät tupoittain niin, että syntyy täysin kaljuja läiskiä, puhutaan alopecia areatasta eli pälvikaljusta. Myös kulmakarvat, ripset tai nenäkarvat saattavat välillä kadota. Alopecia on autoimmuunisairaus, jonka kulkua on vaikea ennustaa.
7. Onko hiustenlähtöön
olemassa lääkkeitä?
Naistyyppistä hiustenlähtöä voidaan hoitaa. Ensimmäiseksi selvitetään hiustenlähdön syy: jos taustalla on jokin sairaus kuten vaikkapa kilpirauhasen vajaatoiminta, hoidetaan sitä.
Jos ei epäillä sairautta, tavallisin hoitokeino on mieshormonien eli androgeenien toimintaa vaimentava spironolaktoni. Se on hyvä lääke hormonaaliseen hiustenlähtöön. Sitä käytetään myös nesteenpoistoon ja verenpainelääkkeenä. Moni verenpainelääkityksen aloittanut on huomannut hiustenlähdön hidastuneen.
Alkuvaiheessa hoidon tukena voi kokeilla minoksidiiliä sisältävää lääkeliuosta. Se parantaa päänahan verenkiertoa ja ylläpitää hiusten kasvua. Se sopii pitkäaikaiseenkin käyttöön, mutta koska sitä pitää laittaa päänahkaan kahdesti päivässä, se on melko työläs lääkitys.
Vaikka vaihdevuodet kiihdyttävät naistyyppistä hiustenlähtöä, estrogeenikorvaushoito ei yleensä korjaa tilannetta.
Telogeeninen hiustenlähtö taas loppuu, kun sen aiheuttanut poikkeustila tai sairaus saadaan hallintaan.
Pälvikaljuun ei ole varsinaista lääkettä, mutta kortisoniliuos, spironolaktoni ja muutamat muut lääkkeet voivat hillitä tilannetta. Ajan mittaan kaljut läikät kasvavat yleensä umpeen, mutta uusiakin saattaa ilmestyä.
8. Voiko itse tehdä jotain?
Hyvä kotikonsti kaikenlaisen hiustenlähdön minimoimiseen on pestä hiukset riittävän usein. Hiuspohjan hyvinvointia häiritsevät mikrobit ja hiivasienet viihtyvät rasvaisessa ja likaisessa päänahassa. Pesussa irtoaa paljon hiuksia, mutta ne ovat muutenkin jo lähtemäisillään. Pesemällä hiukset eivät harvene.
9. Myynnissä on paljon tuotteita kotihoitoon - onko niistä apua?
Erikoisshampoiden ja hoitonesteiden tehosta on vaihtelevaa näyttöä, mutta harvoin niistä rahanmenoa kummempaa haittaakaan on.
Jos hiukset harvenevat vain päälaelta tai ohimoilta ja kasvavat tuuheina takaraivolla ja niskassa, voi harkita myös hiustensiirtoleikkausta. Siinä siirretään yksittäisiä hiusnystyjä tuuheammilta alueilta kaljuuntuviin paikkoihin.
10. Entä jos hiustenlähtö nolottaa?
Naiselle hiusten harveneminen on usein kova paikka. Tuntuu, että kaikki tuijottavat hiuksia, liukuportaissa ei uskalla mennä alaspäin, ettei kukaan näkisi päälaelle, ja voi tulla epävarmaksi omasta naisellisuudesta.
Surutyötä helpottaa puhuminen ystävälle, ammattilaiselle tai vertaistukiryhmässä. Moni kokee häpeän helpottavan, kun kertoo asiasta ainakin lähipiirissään, jolloin sitä ei tarvitse peitellä.
Hyvä kampaaja, kaunis huivi tai hattu auttavat pitkälle, mutta myös peruukit ovat nykyään mukavia ja miellyttäviä.
Juttu on julkaistu ET-lehdessä 14/2022.