Mietityttääkö lattiaan tarraava jalka, levenevät askeleet tai käden liikkumattomuus kävellessä? Muutos kävelyssä voi olla sairauden merkki.
Lyhyet askelet ja ”liimajalka” voivat kieliä aivoverisuonten taudista
Jos askel on lyhentynyt, madaltunut ja leventynyt, voi se olla merkki aivojen pienten suonten taudista. Jalka voi myös tuntua tarraavan lattiaan ja on vaikea päästä liikkeelle – puhutaan ”liimajalasta”.
Joskus aivoverisuonten tauti aiheuttaa aivoinfarktin, mutta se voi myös edetä vaivihkaa ja ilmetä hetkellisenä kävelyvaikeutena tai sekavuutena. Lisäksi voi olla masentuneisuutta ja muistitoimintojen alenemaa.
Sairauden etenemistä voi jarruttaa.
Tauti voidaan todeta kuvantamalla aivot, ja sairauden etenemistä voi jarruttaa. Taustalla oleva verenpainetauti kannattaa hoitaa hyvin: alentaa kohonnutta verenpainetta ja kolesteroliarvoja normaalitasolle, lopettaa tupakointi, vähentää alkoholin käyttöä ja tutkia ja hoitaa mahdollinen diabetes.
Kävelyä on tärkeä jatkaa. Fyysinen aktiivisuus estää taudin etenemistä ja voi lykätä muistisairauden puhkeamista.
Syynä voi olla myös NPH-oireyhtymä.
Jos köpöttävään kävelyyn liittyy lisäksi kaksi muuta oiretta, virtsankarkailu ja muistiongelmat, syynä voi olla NPH-oireyhtymä, jossa aivonesteenkierto muuttuu poikkeavaksi tuntemattomasta syystä. Oireita hoidetaan leikkauksella, jossa kallonsisäistä painetta helpotetaan.
Leveäraiteinen, jalat harallaan kävely on pikkuaivojen rappeuman oire
Jos askeleet muuttuvat leveämmiksi ja epävarmoiksi ja tulee horjumista ja kaatumisia, ongelma on usein pikkuaivoissa. Puhutaan ataktisesta eli leveäraiteisesta kävelystä.
Pikkuaivojen rappeumaan voi johtaa liika alkoholinkäyttö tai pikkuaivorappeumasairaus. Pikkuaivorappeumiin ei ole hoitoa, mutta kuntoutusta kyllä.
Leveäraiteinen kävely voi johtua myös polyneuropatiasta.
Joskus syynä voi olla pikkuaivoinfarkti, joka yleensä aiheuttaa akuutteja oireita mutta voi löytyä myös sattumalta jälkikäteen.
Leveäraiteinen kävely voi johtua myös esimerkiksi diabetekseen, liialliseen alkoholin käyttöön tai B-vitamiinien puutokseen liittyvästä ääreishermotaudista polyneuropatiasta.
Neuropatiassa jalkaterät voivat kävellessä läpsähtää.
Oireena on usein myös hermosärkyjä, tunnottomuutta tai niitä molempia. Jalkaterät voivat kävellessä läpsähtää. Diabeteksen varhainen toteaminen ja hyvä hoito on tärkeää neuropatian ehkäisyn kannalta.
Polyneuropatiaa hoidetaan kuntoutuksella, pysymällä liikkeellä, fysioterapialla tai apuvälineillä ja kipuja lievittävällä lääkityksellä.
Jos käsi ei heilu kävellessä, saatetaan epäillä Parkinson tautia
Jos käden myötäliike heikkenee niin, ettei käsi heilahtele kävelyn rytmissä, voidaan epäillä alkavaa Parkinsonin tautia. Askel saattaa myös lyhentyä. Ryhti saattaa muuttua etukumaraksi, ja voi tulla myös muuta hidastumista ja käden tai jalan vapinaa levossa.
Myöhemmässä vaiheessa jalat voivat lähteä juoksuttamaan.
Joskus harvoin taudin myöhemmässä vaiheessa jalat voivat lähteä niin sanotusti juoksuttamaan eli eivät tahdo pysähtyä vaan jatkavat matkaa.
Parkinsonin taudin oireita voidaan hoitaa ja lievittää tehokkaasti lääkityksellä. Oireita lievittää myös monipuolinen liikunta.
Katkokävelyssä voi olla kyse jalkojen valtimonkovettumataudista
Katkokävelystä puhutaan, jos kävely katkeaa välillä syystä tai toisesta ja lepäämisen jälkeen pääsee taas liikkeelle. Jos pysähtely johtuu pohkeiden kipeytymisestä, puutumisesta ja väsymisestä, syy voi olla alaraajojen valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi.
Kannattaa kävellä ja levätä niin monta kertaa tunnissa kuin mahdollista.
Jalkojen valtimonkovettumatautia hoidetaan pitkälti samalla tavoin kuin sepelvaltimotautia: muun muassa alentamalla kolesterolia sekä veren sokeriarvoja. Joskus tarvitaan kirurgista tai suonensisäistä hoitoa.
Kannattaa kävellä, kunnes kipu on kohtalaista, sitten levätä, kunnes kipu lievittyy, ja kävellä uudelleen samalla tavoin niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa on mahdollista.
ET-lehdessä 2/24 julkaistussa jutussa kerrotaan lisäksi, mistä johtuvat jalkojen väsyminen, puutuminen ja kipu kävellessä sekä mikä aiheuttaa vaappuva kävelyä. Tilaajana voit lukea lehden myös täällä. Jos et ole tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tee tilaus täällä.
Asiantuntijana LT, neurologian erikoislääkäri Johanna Eerola-Rautio, HUS.
