”Teen kännykkäkameran edessä itselleni meikin alusta loppuun. Varjostan luomet, teen rajaukset silmiin, laitan huulipunaa. Samalla kerron, mihin kohtaan poskipuna kannattaa levittää.
Sitten editoin videon ja julkaisen sen Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa.
Mietin välillä, miten kukaan jaksaa katsoa, kun vanha ihminen meikkaa ja höpöttelee. Palaute on kuitenkin ollut tosi positiivista. Ikäiseni ovat mielissään löytäessään juuri heille kohdistettua sisältöä.
”Tiktok-teinien mielestä on söpöä, kun tällainen mummo tekee meikkausvideoita.”
Seuraan ulkomaisia ja kotimaisia tilejä. Haen vinkkejä käsillä tekemiseen, matkusteluun ja ruuanlaittoon.
Pahinta somessa ovat huijarit ja huonokäytöksiset provokaattorit, jotka levittävät vihamielisiä viestejä, valheita ja kaiken maailman salaliittoteorioita. Kanavien valvonnassa olisi paljon kehittämisen varaa.
Some on minulle myös päiväkirjan korvike. Kun julkaisen kuvia ja tekstejä matkoiltani, voin palata reissujen muistoihin ja tunnelmiin aina halutessani.
Vuosi sitten minut houkuteltiin kosmetiikkaesittelijäksi. Nyt minulla on sille oma tili Facebookissa. Suhtaudun siihen silti enemmän harrastuksena kuin työnä.
Minulla on omat tilit matkailulle ja resepteille.
”Tileilläni on yhteensä 10 700 seuraajaa.”
Olen miettinyt, onko kaikkien ylläpitäminen kovin järkevää. Jos tilejä olisi vähemmän, ihmisten olisi helpompi löytää julkaisuni.
Kolmella Instagram-tilillä, kahdella Facebook-tilillä ja Tiktok-tililläni on yhteensä 10 700 seuraajaa. Meikkivinkkivideot ovat suosituimpia.
Suunnittelen, kuvaan, editoin ja julkaisen kuvia ja videoita eri kanavissa nelisen kertaa viikossa.
Olen oppinut paljon kameran edessä esiintymisestä. Enää en jännitä enkä mieti, mitä muut minusta ajattelevat.
/etlehti.fi/s3fs-public/main_media/b882998476z.1_20250829152858_000gpk7me8sk.20.psd_.png?itok=fAZ2BWNk)
Vietän somessa kolmisen tuntia päivässä. Muiden julkaisuja selailen usein televisiota katsoessani tai kahvia juodessani.
Jos somea ei olisi, näpräilisin enemmän. Kudon, ompelen ja virkkaan, maalaan ja askartelen, hoidan puutarhaa ja sisustan. Viime keväänä hurahdin huonekalujen tuunaamiseen.
”Usein vietän somettoman sunnuntain.”
Vaikka käytän sometteluun paljon aikaa, en pidä sitä erityisen tärkeänä saati välttämättömänä. Oikeasti tärkeitä ovat lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset sekä vanhat kollegat.
Usein vietän somettoman sunnuntain, jotta en olisi siinä niin kiinni.
Sosiaalisen median sanotaan etäännyttävän ihmisiä todellisista kohtaamisista. Se on kuitenkin tuonut elämääni myös ihan oikeaa sosiaalisuutta.
Joistakin seuraajista on tullut tuttuja. Joidenkin kanssa on viestitelty ja soiteltu oikeassakin elämässä.”
Tämä on tiivistelmä ET-lehdessä 15/25 julkaistusta jutusta. Voit lukea täältä koko jutun, jossa helsinkiläinen Tuula Pihkakoski kertoo elämästään ilman somea. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
