Nykyisten keski-ikäisten nuoruudessa kirjainyhdistelmä ADHD oli tuiki tuntematon. Nyt tätä tarkkaavuuden häiriötä ja ylivilkkautta diagnosoidaan harvakseltaan yli kuusikymppisilläkin.

Kuinka monella aikuisella on ADHD tietämättään?

Suomessa ADHD on etenkin aikuisilla alidiagnosoitu. Nykyinen arvio on, että ADHD olisi noin 80 000-110 000:lla 18-65-vuotiaalla suomalaisella. Tämän päivän keski-ikäisten nuoruudessa häiriötä ei tunnettu.

Alidiagnosointi johtuu paljolti tietämättömyydestä. Ihmiset eivät itse tunnista oireitaan häiriöksi, vaan pitävät niitä luonteenpiirteinään. Lääkäritkään eivät aina osaa epäillä AHDH:tä. Oireita voidaan hoitaa tuloksetta vaikkapa masennuksena tai ahdistuksena.

Mikä ADHD oikein on?

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Se johtuu aivojen epätavanomaisesta toiminnasta. ADHD-diagnoosin saaneiden aivoissa mielihyväkeskus toimii tavallista laiskemmin. Tämän vuoksi he eivät mielellään tartu tylsinä pitämiinsä asioihin, ja keskittyminen herpaantuu helposti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hälyssä on hankala seurata yhtä keskustelua, kun mieli tarttuu kaikkeen ympärillä olevaan. 

Usein ADHD vaikuttaa myös aivojen suodatinjärjestelmään. Diagnoosin saaneiden voi olla vaikea sulkea mielestään asioita. Esimerkiksi hälyssä on hankala seurata yhtä keskustelua, kun mieli tarttuu kaikkeen ympärillä olevaan. Voi tuntua siltä kuin päässä pauhaisi samaan aikaan monta tv-kanavaa. Lyhenne ADHD tulee häiriön englanninkielisestä nimestä Attention Deficit Hyperactivity Disorder.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä eroa on ADHD:lla ja ADD:llä?

ADHD on yleiskäsite, joka pitää sisällään kolme erilaista häiriön muotoa.

ADD on yksi ADHD:n muodoista. Se on häiriön tarkkaamaton muoto, joka näkyy muun muassa keskittymisvaikeutena mutta ei ylivilkkautena tai levottomuutena.

Yliaktiivis-impulsiivinen muoto taas näkyy rauhattomuutena, nopeina mielialavaihteluina ja äkkinäisenä käytöksenä. Kolmas muoto on kahden edellisen yhdistelmä.

Voiko ADHD kehittyä aikuisiällä?

Nykyisin ajatellaan, että ADHD on synnynnäinen häiriö. Juuri nyt tiedeyhteisö selvittää, voiko se syntyä vielä aikuisiällä.

Lapsista ja nuorista noin 4-7 prosentilla arvioidaan olevan ADHD. Pienellä osalla heistä oireet loppuvat aikuisikään mennessä lähes kokonaan. Noin 85 prosentilla oireet jatkuvat.

Tavallista on, että aikuisiässä ylivilkkaus ja impulsiivisuus vähenevät, mutta tarkkaavuuden ongelmat pysyvät. Joillakin keskittyminen sekä oman toiminnan suunnittelu ja ohjaaminen vain vaikeutuvat.

Millaiset oireet viittaavat aikuisiällä ADHD:hen?

Aikuisten ADHD näkyy tavallisimmin tarkkaamattomuutena. Monesti tekemisestä puuttuu pitkäjänteisyys. Lyhyen lehtijutun saati kokonaisen kirjan lukeminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Kokouksissa ei jaksa keskittyä, vaan alkaa helposti puuhailla jotain muuta. Kahdenkeskisenkin keskustelun käyminen voi olla hankalaa, jos aihe ei kiinnosta. Asioihin tarttuminen ja suunnitelmien tekeminen saattavat olla lähes ylivoimaisia asioita. Laskut jäävät helposti maksamatta, ja jo kauppalistan teko takkuaa.

Lyhyen lehtijutun lukeminen voi olla mahdotonta.

ADHD:stä voi kieliä myös uupumus työpäivän jälkeen. Työn jaksaa vielä hoitaa pinnistellen, mutta kotona energiaa ei riitä enää mihinkään. Myös vaikeudet ihmissuhteissa voivat viitata häiriöön. Kumppani saattaa ärsyyntyä, kun toinen ei tunnu kuuntelevan. Takana voi olla useita kesken jääneitä opintoja, työpaikanvaihdoksia ja avioeroja. Päihdeongelmat ovat ADHD-ihmisten keskuudessa tavallisempia kuin muilla.

Noin 75 prosentilla ADHD-diagnoosin saaneista on jokin toinenkin häiriö. Esimerkiksi masennus, ahdistus ja univaikeudet ovat tavallisia ADHD:n kylkiäisiä. Myös Aspergerin syndrooma ja lukivaikeudet ovat ADHD-diagnoosin saaneilla yleisempiä kuin muilla.

Uupumus työpäivän jälkeen saattaa kieliä ADHD:stä.

Aina ADHD ei kuitenkaan tarkoita vain ongelmia, sillä esimerkiksi sopivassa työyhteisössä ADHD-ihmisen luovuus ja energisyys voivat tuottaa loistavia tuloksia. Esimerkiksi menestyneissä yritysjohtajissa on häiriödiagnoosin saaneita.

Miten ADHD diagnosoidaan?

ADHD:n diagnosoiminen on pitkä ja perusteellinen prosessi. Ensin pitää sulkea pois muut mahdolliset psykiatriset häiriöt tai vaikkapa fyysiset sairaudet. Esimerkiksi uniapnea aiheuttaa samanlaisia oireita kuin ADHD. Diagnoosissa paneudutaan potilaan terveyshistoriaan neuvola-ajasta lähtien. Usein haastatellaan myös potilaan läheisiä - kumppania ja mahdollisuuksien mukaan vanhempiakin. Julkisessa terveydenhoidossa diagnoosin saaminen voi viedä vuoden.

Asiantuntijana aikuisiän ADHD:hen paneutunut psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 1/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla