Nouseeko tämän nostalgisen kortin, puhelukortin, arvo vielä? ET-lehden lukijalla on kotona peräti käyntikorttina toiminut puhelukortti. Mikä on tällaisen kortin hinta, keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa?

Löysin vanhoista kätköistäni pari nimikorttikansiollista puhelukortteja 1980- ja 1990-luvuilta – niin suomalaisia kuin eteläeurooppalaisia.

Muistelen, että niiden keräily oli aikoinaan vilkasta – niitä vaihdeltiin ja osteltiinkin.

Miten lie nykyään? Ostaisikohan niitä enää kukaan?

Joukossa on tavallisten ohella myös erikoisuutena erään Telen ylimpään johtoon kuuluneen henkilön käyntikorttikin, joka on samalla puhelukortti.

Nimimerkki Kuulumisiin

Lue myös: Onko sinullakin lasikaapissa lottopotti? "Näistä saa nyt yllättävän paljon"

Pentti Avomaan vastaus:

"Kyllähän näitä puhelukortteja keräiltiin vilkkaastikin viime vuosisadan loppupuolella, mutta sitä mukaan kuin niiden käyttö väheni, innostus keräilyäkin kohtaan hiipui. Niitähän voitiin käyttää yleisöpuhelimissa ikään kuin prepaid- sirukortteja nykyään omassa puhelimessa, eli niihin oli ladattu joku summa puheluita varten.

Eräällä alan liikkeellä oli – keräilyn ollessa vielä lähes huipussaan – varastoissaan peräti 150 000 puhelukorttia. Niistä jäi varmasti varastoon melkoinen määrä, kun kysyntä alkoi hiipua. Monella niitä myös löytyy piirongin laatikoista.

Puhelukortteja julkaisivat Telen ohella myös monet paikalliset puhelinlaitokset. Erilaisia tapahtumia – ainakin Porin jazzia ja Särkänniemi 25 v -juhlaa. – varten oli myös omia puhelukorttejaan.

Kyllä niillä vieläkin kauppaa käydään alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa, mutta hinnat ovat muutamasta kymmenestä sentistä ylöspäin – ainakin jos niitä ostaa isomman määrän. Erikseen ostettuna lähtöhinta nettihuutokaupoissa on yleensä 1 euro, mutta sitäkään niistä tuskin saa.

"Vuoden 1984 Samtalskort-puhelukorttia kaupataan satojen eurojen hinnalla."

Poikkeuksia toki on: alan erikoisliikkeessä kaupataan esimerkiksi vuoden 1984 50 markan Samtalskort-puhelukorttia jopa satojen eurojen hinnalla, vuoden 1994 Kissa ja koira -korttia  yli sadalla eurolla, ja useampia kymppejä voi joutua maksamaan vuoden 1991 50 markan Olavinlinnasta sekä vuoden 1993 Kaktuksista, kun kortti on käyttämätön. Lisäehtona voi olla joku painoerikoisuus. Ostajan löytäminen näillä hinnoilla on kuitenkin vaikeaa.

Tuo käyntikorttierikoisuus olisi varmaan kiinnostanut ainakin sadan euron verran keräilijöitä keräilyn huippuaikoina, mutta nyt tilanne on luultavasti toinen."

Mitä haluat kysyä antiikista ja keräilytavaroista?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Kysely

Olet säästänyt vanhoja puhelukortteja?

Kyllä
Kyllä
91.3%
En
En
8.6%
Ääniä yhteensä: 23
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.