Vanhat, peltiset karamellirasiat ovat kiehtova osa menneisyyttä.

Onko kuvien purkeilla jotain arvoa ja jos on, niin minkä verran? Nimimerkki Fazer

Kumpikin purkki on suomalaisiksi peltirasioiksi melko vanhoja, tehty 1900-luvun alkukymmeninä. Toisessa on ollut Fazerin karamelleja, toisessa (sittemmin myös Fazerin omistukseen siirtyneen) Hangon lakritsia. Jälkimmäisen kuva-aihe on tietysti nykyään vallan tuomittava, mutta lähes 100 vuotta sitten  elettiin toisenlaista aikaa.

Vanhat peltirasiat ovat kiehtova osa menneisyyttä. Keräilijät varmasti valittaisivat kulumisesta, ruosteesta, kaikenmoisista ajan hampaan jäljistä. Ne eivät tee rasioista arvottomia, mutta laskevat kyllä käypää hintaa.

Uskon, että melko harvinaisista purkeista maksettaisiin silti ainakin 30–40 euroa kappale.

Vierailija

Nostalgisia peltirasioita

Nyt on kyllä hinta-arvio alakantissa. Fazerpurkista keräilijä maksaa mielellään 60-80 €, ja siitä pyöreästä lakritsia purkista olisin itse valmis maksamaan 150, jos vaan jostain löytäisin! Faxer purkki on 1915-20 luvulta, hangon lakritsia purkki on vk 1926-1927, sitä luokkaa.
Lue kommentti
Vierailija

Nostalgisia peltirasioita

Kyseisen tuotteen ja kyseisen mainonta-aiheen yhdistäminen lopetettiin Suomessa jo vuosia sitten, kun suomalainen lakritsitehdas toisensa jälkeen luopui vanhoista lakukuvistaan. Nykyetiikan mukaista ei ole mainostaa lakritsia mustien ihmisten kuvilla (esim. http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/l.html ). Siihen, parantaako kielto ihmisten keskinäistä yhteisymmärrystä vai huonontaako se sitä, en ota kantaa, koska vanhat esineet edustavat joka tapauksessa menneitä aikoja ja kertovat niitten...
Lue kommentti
Emilia-kannu.
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.