Kun katsoin aamulla kymmenen päivän sääennustetta, niin v-käyrä nousi tappiinsa. Tiedossa on pelkkää seisovaa hellettä.

Säätä jota kaikkein eniten inhoan. Aamupäivä meni terapoidessa itseäni. Eihän se nyt passaa, että olen kroonisesti huonotuulinen koko kesälomani loppuajan. Koirakin ymmärtää maata hiljaa varjossa koko päivän. Miksi minä en osaisi rytmittää päivääni siten, että helteen voi edes sietää?

Normaalisti tämä heinäkuun kolmas kituviikko on vietetty Lapissa kalareissulla. Siellä säät ovat yleensä lempeämmät. Tänä vuonna kavereiden kalentereista ei yhteistä aikaa löydetty. Pitää lähteä ensi kesänä vaikka yksin.

Mihin lopputulemaan tulin?

Kello soimaan viimeistään seitsemältä, jotta päivän urheilusuorituksen ennättäisi tehdä ennen päivän lämpenemistä. Jos ei onnistu, niin urheilu olkoon uimista. Harmi vaan, että uimahallit ovat kiinni. Sinilevä taitaa lähipäivinä lopettaa meressä uimisen. Onneksi on suunnitteilla viikonloppu Puumalassa Saimaan puhtaissa vesissä.

Päivän kuumimman ajan voi viettää vaikka varjossa laitteita kunnostamalla. Tai shoppailemalla viileissä ostoskeskuksissa. Eiköhän tästä selvitä.

Loman alkupuolella tehtiin naisystäväni kanssa kiva pyöräretki sähköavusteisilla fillareilla.

Lähdettiin Vaasasta kiertelemään Pohjanmaata. Retki päätettiin Kokkolaan. Päiväetapit olivat 60–80 kilometriä ja ne tuntuivat ihan pyöräilyltä, vaikka sähköapu teki ylämäet miellyttävän helpoiksi. Säätkin suosivat, ja noin pitkien taipaleiden jälkeen jaksoi vielä nauttia lomailusta.