Jos voisin antaa yhden neuvon -jutttusarjassa tunnetut ihmiset kertovat, millaisen neuvon antaisivat nuoremmalle itselleen.
”Puhu tunteesi ulos rohkeammin”
”Minulla ei ole ollut riittävästi uskallusta puhua omista tunteistani.
Toivoisin, että kun kohtaan ihmisen, osaisin olla silloin auki, läsnä ja läpinäkyvä. Haluaisin osata ilmaista itseäni mahdollisimman selkeästi niin, ettei jäisi mitään hampaankoloon.
Usein olen jäänyt istumaan paikalleni pala kurkussa.
Usein olen jäänyt istumaan paikalleni pala kurkussa. Minulla ei ole ollut riittävästi rohkeutta puhua omia tunteitani ulos.
En tiedä, olenko vieläkään oppinut sanomaan, miltä minusta tuntuu. Löydän itseni yhä usein tilanteesta, jossa huomaan oman mitättömyyteni. Jokainen ihminen joutuu elämässään etsimään luovia ratkaisuja, eikä niillä ole mitään tekemistä taiteen kanssa. Taiteilijalla ei ole sen kummempia tunteita kuin muillakaan eikä mitään yksinoikeuksia tunteisiin.
Mitä vanhemmaksi elää, sitä vähemmän tietää.
Väitetään, että vanhana viisastuu, mutta lopulta ihminen joutuu aina kohtaamaan jonkin tilanteen, jossa huomaa, ettei tiedäkään mistään mitään. Mitä vanhemmaksi elää, sitä vähemmän tietää.
Elän tässä hetkessä, mennyt on jo mennyttä ja tulevaa ei vielä ole. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö minulla olisi tulevaisuuden varalle suunnitelmia.
Horace Engdahl, ruotsalainen esseisti ja entinen Ruotsin Akatemian sihteeri, on kirjoittanut kirjassaan Sen jälkeen savuke: "Katso ihmisiä ympärilläsi ja sano itsellesi, että voimattomuudellasi on hyvin vähän kysyntää."
Hän on kirjoittanut myös: "Mutta minkä arvoista tämä jälkiviisaus on, se kun ei auta edes erehtymään.”
Kenen neuvon sinä haluaisit lukea? Ehdota osoitteeseen et-lehti.fi@sanoma.com
Lue myös:
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
