– Luottamustoimien hoitaminen vaatii matkustamista ja valvomistakin, ja siksi elämäntapojen pitää olla terveellisiä, että jaksaa, Tarja Halonen sanoo.
– Luottamustoimien hoitaminen vaatii matkustamista ja valvomistakin, ja siksi elämäntapojen pitää olla terveellisiä, että jaksaa, Tarja Halonen sanoo.

Presidentti Tarja Halonen kertoi mietteitään hyvinvoinnista, liikunnasta ja eläkkeelle jäämisestä tässä vuonna 2014 julkaistussa ET-lehden artikkelissa.

Pitipäs sattua. Tapaamisen aiheena ovat hyvinvointi, liikunta ja terveys, ja presidentti Tarja Haloseen on iskenyt yön aikana vatsavirus. Vai oliko syynä paluumatkalla Chilestä välilaskupaikalla Madridissa nautittu omena? Se olisi ehkä pitänyt kuoria.

Halonen ehti aamulla hymähdellä yhteensattumaa aviomiehelleenkin. Taudit eivät katso aikatauluja. Mutta vuodet valtakunnan ykköspaikalla ja oma sinnikäs luonteenlaatu ovat opettaneet, etteivät pöpöt niin vain kaada vuoteenomaksi.

Halonen laskee leikkiä vaivoistaan – ne ovat onneksi ohimeneviä – ja siemaisee välillä keltaista jaffaa. Kalenteri on täynnä, ja kiirettä on enemmän kuin toivoisi. Chilessä hän osallistui presidentti Michelle Bacheletin virkaanastujaisiin ja YK:n kokoukseen naisten ja nuorten asemasta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Odotan edelleen hiljaisempaa vaihetta."

– Olen eläkkeellä, vaikkei sitä mistään huomaakaan. Odotan edelleen hiljaisempaa vaihetta. Ehkä se koittaa sitten, kun puolisoni jää eläkkeelle parin vuoden kuluttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huono omatunto kolkkaa välillä. Halosen mieli halajaisi viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa, ja puutarhapalstakin kutsuu.

Maan kuopsuttelun katkaisee ainakin Helsingissä kesäkuun puolivälissä suuri kansainvälinen naisliikuntakonferenssi, jonka suojelija hän on. Kun päättäjät, tutkijat ja liikunta-aktiivit eri puolilta maailmaa kokoontuvat IWG-maailmankonferenssiin, Helsinki on liikunnan ja urheilun tasa-arvokeskustelun keskipisteenä.

Voimistelu ei inspiroinut

Liikunta voimaannuttaa ihmistä joka iässä. Tytöillä se vaikuttaa vahvasti myös siihen, millaista heidän elämästään tulee – niin kävi Tarja Haloselle itselleen. Liikunta ja urheilu ovat olleet hänelle luonteva tapa paitsi huolehtia hyvinvoinnistaan ja pitää hauskaa, myös kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi.

– Tulen perheestä, jossa äiti oli aikoinaan 1930-luvulla perustamassa Helsingin urheilu- ja voimisteluseura Kotkia. Itse aloitin voimistelun Elannon Iskussa kuuden seitsemän vuoden ikäisenä. En kuitenkaan kovin mielelläni mennyt sinne. Äiti oli myöhään töissä, enkä aina ehtinyt harjoituksiin ajoissa. Rangaistukseksi piti heitellä kuperkeikkoja kovalla lattialla. Ne eivät minua inspiroineet.

"Lahjakkuus on vain perusta. Osaaminen vaatii kovaa harjoittelua."

Helsinkiläistytöt eivät juuri hiihtäneet, mutta viettivät paljon aikaa luistinradoilla. Myöhemmin koulutyttönä Halonen alkoi pelata koripalloa ja harrastaa raittiusseuran yleisurheilukisoissa juoksua.

Liikunta opettaa sitkeyttä

Halosen Anna-tytär oli kolmivuotias nähdessään televisiosta voimistelua. ”Äiti mä haluun tonne”, hän sanoi silloin, ja on siitä lähtien pitänyt kiinni haluamastaan. Nykyisin Anna Halonen valmentaa Olarin voimistelijoita ja on mukana niin voimistelun kansallisissa kuin kansainvälisissä luottamustehtävissä.

Haaveili tytär taitoluistelustakin. Kun piruetit ja hypyt eivät heti onnistuneet, hän valitti, että äiti on ostanut huonot luistimet.

– Olen käyttänyt sitä esimerkkinä siitä, että lahjakkuuskin on vain perusta. Urheileva lapsi huomaa jo pienenä, että osaaminen vaatii kovaa harjoittelua. Se pätee niin koulussa kuin kaikessa myöhemmässä elämässä.

Halonen ei pidä pahana, että tytöt ja pojat harrastavat urheilua kilpamielessä.

– Kilpaileminen on meihin sisäänrakennettuna, se alkaa lapsesta: ”Kato äiti, miten pitkälle mä hyppään!” Kilpaurheilua harrastavat nuoret oppivat aikatauluttamaan elämänsä ja olemaan tehokkaita siinä asiassa, mikä kulloinkin on esillä. Ei lapsia pakosti kentälle kukaan saa. Urheilemisen pitää olla hauskaa.

"Voin olla yhtä hyvä kuin minua vuosikymmeniä nuorempi vasta-alkaja."

Halonen toivoo, että sukupuolien ja -polvien väliset aidat rikkoutuisivat, eikä ikä karsinoisi ihmisiä harrastusten mukaan.

– Minustakin on kivaa harjoitella yhdessä 16–17-vuotiaiden kanssa. Voin olla tanssissa yhtä hyvä kuin minua vuosikymmeniä nuorempi vasta-alkaja.

Lajille voi olla uskoton

Tarja Halonen sanoo, että hänen on nykyisin kiinnitettävä aivan erityistä huomiota elintapoihinsa. Työhön kun liittyy paljon epäterveellistä: matkustamista, valvomista, siirtymistä aikavyöhykkeeltä toiselle, stressiä.

Stressinhallintaan Halosella on yksi neuvo:

– Suunnittele aikataulusi niin, että liikunnalle jää oma paikkansa. Se on yhtä tärkeä asia kalenterissa kuin kokoukset tai muut pakolliset kuviot.

Lue myös: Sinustakin liikkuja? Katso kattava tietopaketti 55+ -vuotiaalle

Toki kohtuus kaikessa. Jos aletaan edellyttää treenaamista viisi kertaa viikossa, moni masentuu, koska ei pysty täyttämään sellaisia vaatimuksia.

– Liikkuminen ei ole tylsää, koska erilaisia malleja voi yhdistää. Naureskelen joskus, että sitä ei pidetä hyvänä, jos ihminen vaihtaa puoluetta tai aviopuolisoa liian usein, mutta liikuntalajia voi kyllä vaihtaa! Siinä mielessä ”irtosuhteet” ovat ihan hyviä.

"Ihminen jää eläkkeelle työelämästä, mutta elämästä ei jäädä eläkkeelle koskaan."

Lihaksia vanhoillekin

Kansanterveydelliset huolenaiheemme ovat Haloselle tuttuja. Liikumme arjessa liian vähän ja liian yksipuolisesti. Se kostautuu vanhana.

– Ikääntymistä ja huoltosuhdetta pohtiessa ei ole järkevää murehtia, riittääkö hoitajia tai saako eläkemaksuilleen katetta. Mikään ei korvaa sitä, että ihminen saa ja voi liikkua itse. Moni tajuaa tajuaa vasta laitokseen jouduttuaan, miten tärkeitä omat pienet kotiaskareet olivatkaan. Ihminen jää eläkkeelle työelämästä, mutta elämästä ei jäädä eläkkeelle koskaan.

Halonen sanoo, että vanhainkodeissa on vielä tekemistä liikunnan suhteen.

– Otan yhden esimerkin: Ennen sanottiin, että lihakset pitäisi hankkia viimeistään 40–50-vuotiaana, jotta niistä olisi hyötyä vanhana. Nyt on todettu, että vielä 80-vuotiaatkin saavat oikein mitoitetuilla harjoituksilla itselleen lihaksia. Liikunta tekee hyvää luustolle ja tasapaino parantuu.

Halosen mielestä kasvava kiinnostus liikuntaan pitäisi käyttää hyväksi. Erityisesti nyt, kun suuret ikäluokat ovat tulossa korkeaan ikään.

– Maaseudulla on tietysti hankalaa, kun etäisyydet ovat pitkiä. Miten viedään mummot uimaan tai papat joogaan? Erityisesti kun miehet näyttävät jysähtävän paikoilleen sisälle tai pilkille.

"Eläkkeelle on päästävä kunnossa."

Häntä naurattaa hiukan se, kun asioita tarjotaan uudella kuorrutuksella niin kuin ruokaresepteissä.

– Puhutaan saunajoogasta, mutta kukapa ei olisi keksinyt itse venytellä harteitaan saunan lauteilla.

Lue myös: Rentoudu 5 minuutissa! Video opettaa, miten teet helpon kotijoogan

Oikea eläkeikä?

Tarja Halosella on näkemys myös oikeasta eläkeiästä.

– Kukaan ei halua olla aivan raato, kun pääsee eläkkeelle. Pitää hyväksyä se, että eläkkeelle on päästävä kunnossa. Mutta järjestelmän kannalta ihan niin yksilöllisiä ratkaisuja ei pystytä tekemään.

Lisäksi on mietittävä kannustepuolta.

– Ei ole mitään mieltä siinä, että tosiasiallista eläkeikää yritetään nostaa, jos työmarkkinat pitävät viisikymppistä vanhana. Pitäisi miettiä, mitkä olisivat sellaisia töitä, joita voisi tehdä vanhempanakin, vaikkei työkunto olisi entisenlainen tai ei haluaisi enää uhrata niin paljon aikaa työlle.

"Toivon, että työelämässä olisi erilaisia vaiheita iän mukaan."

Toinen olennainen asia on, että katsomme työuraa helposti nousujohteisena. Hyväpalkkainen pitää usein kiinni työstään, jotta saa varmasti hyvän eläkkeen.

– Toivottavasti siitä päästäisiin monipuolisempiin järjestelmiin, jotta ihmisellä olisi se tunne, että hän voisi tehdä vielä uudenlaista työuraa. Että työelämässä olisi erilaisia vaiheita iän mukaan. Me ikääntyneemmät voimme pienemmällä varoitusajalla lähteä tekemään erilaisia tehtäviä, koska perhevelvollisuudet eivät ole enää niin vaativia.

Haloo, tytötkin urheilevat!

Summa summarum, naisen osa liikuntamaailmassa ei ole yksiselitteinen.

Siksi tarvitaan kansainvälistä verkostoitumista, siksi tarvitaan kesäkuista konferenssia. Sen pääteema ”Lead the Change – Be the Change” (Johda muutosta – Ole muutos) kannustaa osallistujia johtamaan muutosta omalla esimerkillään. Toisaalla maailmassa vaikkapa naisten, seksuaalivähemmistöjen tai vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen voi olla elämän ja kuoleman kysymys.

"Kaikkien pitäisi valittaa medialle, jos tyttöjen urheilusta ei uutisoida."

Halonen on pitänyt ääntä myös siitä, että median liikuntakuva on edelleen miesvaltainen. Hänellä on siitä omakohtainen kokemus, median suhtautuminen rytmiseen kilpavoimisteluun.

– Teimme valtavasti työtä, että saimme lehdet kiinnostumaan lajista. Joka ainoasta liigamatsista kerrotaan kyllä tulokset, mutta naisten maailmanmestarijoukkueesta ei sanota yhtään mitään. Kaikkien pitäisi häpeilemättä valittaa isoille ja pienille lehdille, radiolle ja televisiolle, jos tyttöjen urheilusta ei uutisoida.

Urheilun viihde- ja ammattilaispuoli on kasvanut suuresti.

– Olen iloinen siitä, jos jääkiekossa ammattilaiset eivät saa jatkossa enää ottaa osaa olympialaisiin. Myönnän olevani tässä suhteessa aivan kamala nainen. Totta kai olen ollut tippa silmässä katsomassa Teemu Selännettä ja kaikkia muitakin, mutta olympialaiset ovat asia, johon isot palkkasopimukset eivät liity.

Harrastusta ihmetellään

Liikunta vie valtaosan Tarja Halosen ja Pentti Arajärven vapaa-ajasta. Arajärvi vaeltaa, juoksee maratoneja ja käy poikaporukassa katsomassa koripalloa.

– Myös kaikki neljä lasta ovat liikkujia, mutta emme ota siitä itse ansiota. Pentin vanhin lapsi on hevosharrastaja. Pojista toinen harrastaa voimailua ja toinen tivolia ja sirkusta.

Sotshin olympiakisojen aikaan Halonen katsoi televisiosta mieluummin taitoluistelua kuin hiihtoa.

– Olemme kauhean huonoja penkkiurheilijoita. Olemme mieluummin itse tekijöinä.

"Kun tanssii musiikin kanssa, ei huomaakaan, kuinka paljon selkäranka vahvistuu."

– Työ on tosin haitannut omaa harrastamistani. En ole vielä ehtinyt koripallotreeneihin, tanssitunneilla kyllä käyn viikoittain. En aseta itselleni suuria tavoitteita. Minun julkista liikuntaani häiritsee ammattini, ja varon esiintymistä. Kun me olemme kuitenkin kuntoilijoita, niin säälin muitakin, ettei oma roolini vääristä toisten esitystä.

Halonen on harrastanut selkänsä takia monta vuotta vatsatanssia.

– Kun sitä tekee musiikin kanssa, ei huomaakaan, kuinka paljon selkärankaa tulee vahvistettua. Mutta vatsatanssi on monissa arabimaissa kielletty. Olen kertonut kokousmatkoilla, että harrastan vatsatanssia, kuten tuhannet naiset meillä. Me pidämme arabimaiden vanhan kansanperinteen voimassa! Se herättää siellä hämmennystä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2014.

Tarja Halonen

Syntynyt: 1943 Helsingissä, asuu Helsingissä.

Ammatti: Valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1968. Suomen Tasavallan presidentti 2000–2012. Toiminut useita kausia kansanedustajana ja ministerinä monessa eri hallituksessa.

Perhe: Puoliso Pentti Arajärvi. Pariskunnalla on yhteensä neljä lasta ja neljä lastenlasta.

Harrastaa: Uintia, puutarhanhoitoa ja penkkiurheilua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla