Hilkka-Liisa Aholan Julia-kuppi (vas.) Ja Raija Uosikkisen EK-malli 60-luvulta.
Hilkka-Liisa Aholan Julia-kuppi (vas.) Ja Raija Uosikkisen EK-malli 60-luvulta.
Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelema OB-mallisto 20-luvulta.
Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelema OB-mallisto 20-luvulta.
Reija Uosikkisen Emilia-koristeinen kuppi ja kannu. Iris-kuvioinen vati 1800-luvulta, yksityiskokoelmasta.
Reija Uosikkisen Emilia-koristeinen kuppi ja kannu. Iris-kuvioinen vati 1800-luvulta, yksityiskokoelmasta.
Pikkukannu edessä Greta Liisa Jäderholm-Snellmanin puhalluskoristeinen ML-malli. Takana Ogla Osolin ja Reinhard Richterin suunnittelema kastikekaadin 40-luvulta.
Pikkukannu edessä Greta Liisa Jäderholm-Snellmanin puhalluskoristeinen ML-malli. Takana Ogla Osolin ja Reinhard Richterin suunnittelema kastikekaadin 40-luvulta.
Rickhard LIndhin DG-malli ja Raija Uosikkisen Doria-koriste 60-luvulta.
Rickhard LIndhin DG-malli ja Raija Uosikkisen Doria-koriste 60-luvulta.

Arabian kahvikupit on suomalaispöydissä katettu joka juhlaan ja arkeen. Tiesitkö, että kauniilla kukkakuvioilla on joskus peitelty materiaalin virheitä?

Myrnat, Emiliat, Juliat ja Doria-koristeet. Tuttuja monille, mutta harva tuntee tarinoita koristeluiden takaa.

Arabian kahvikuppien koristeluja tehtiin 1800-luvun lopulta lähtien kuparipainomenetelmällä, jolla muun muassa Singapore-astiastoakin (1926–74) on kuvioitu. Itämaishenkiset kuviot siirtyivät tehtaalta toiselle, kun silloiset mallimestarit pakkasivat kuparilevyt mukaansa vaihtaessaan työpaikkaa. Niinpä näitä kuparipainokuvioita löytyy useiden tehtaiden mallistoista.

Vuosisadan vaihteessa alettiin käyttää myös värillisiä siirtokuvia. Sellaisia ostettiin yleensä Englannista tai Saksasta, mutta myös suomalaiset taiteilijat suunnittelivat niitä. Siirtokuva oli edullisempi ja nopeampi tapa kuvioida astioita.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Sodan jälkeen keramiikan raaka-aineiksi oli saatavilla aikaisempaan verrattuna huonompaa materiaalia, joten siirtokuvia käytettiin myös peittämään astioiden viallisia kohtia. Laaja ruusuaihe jätti kätevästi alleen pienet virheet, kertoo Designmuseon amanuenssi Susanna Thiel.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Astioiden kukkakuviot , esimerkiksi Myrna-sarjan kellertävät kukka-aiheet, on suurimmaksi osaksi tehty siirtokuvina.

Arabian kahvikupeissa valtavasti kukkakuvioita

Erilaisten kukkakuvioitujen kuppien määrä Arabian tuotannossa on häkellyttävä. Kukkakupit olivat pidettyjä, ja kun kauppa kävi, niitä myös valmistettiin. Oli pieniä kuvioita, nauhamaisia ketjuja ja suuria kukka-aiheita.

– Myrna oli niin suosittu, että kiertävät kaupparatsut myivät sitä myymälöihin sisäänheittotuotteeksi, Susanna Thiel sanoo.

Yksinkertaisia kuvioita saatiin aikaan myös värinpuhallustekniikalla. Raakapoltettu esine laitettiin samanmuotoiseen koristekaavioon, ja kaavion aukkojen läpi puhallettiin haluttu koristeväri. Se oli nopea ja helppo tapa tehdä pehmeärajaisia kuvioita.

– Puhalluskoristein koristetut kupit olivat usein Otk:n, Keskon tai Anttilan tilaamia erikoiskoristeita. Niitä suunnittelivat esimerkiksi Raija Uosikkinen ja Esteri Tomula. Aina näiden koristeiden nimeä tai suunnittelijaakaan ei tiedetä, mutta keräilijät ovat näistä asioista erityisen kiinnostuneita, Susanna Thiel kertoo.

Hitain tekniikka oli tietysti käsin koristelu. Arabian käsinkoristamo perustettiin 1943, ja sitä johti taitava Olga Osol. Aluksi hän opetti koristemaalausta 12 maalarille , mutta vuonna 1947 Olgan osastossa työskenteli jo 70 henkilöä. Koristesuunnitteluun vaikuttivat 1950–60-luvulla vahvasti Uosikkisen ja Tomulan lisäksi myös muut taiteilijat, kuten Anja Juurikkala, Hilkka-Liisa Ahola ja Ulla Procopé, joiden kätten jälki näkyy monissa kahvikuppisarjoissakin.

Raija Uosikkisen Raija-koristeinen kermakko on 70-luvulta.
Raija Uosikkisen Raija-koristeinen kermakko on 70-luvulta.

 

Lähteet: Arabia – keramiikka, taide, teollisuus. Designmuseo 2009, Keräilijän Aarteet. Arabian kahvikuppeja ja mukeja. Toim. Sirpa Westerholm. WSOY 2006.

Kuvien kuppien tiedustelut ja hinta-arviot: Astialiisa (09) 241 0490, astialiisa.fi, Laatutavara 045 112 4549, laatutavara.com

Katso kaikki artikkelimme Arabian vanhoista astioista ja niiden arvosta TÄÄLTÄ.

 

Tieto

Arabian synty

Arabian tehdas aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1873 ruotsalaisen Rörstrandin keramiikkatehtaan tytäryhtiönä. Alun perin sen tarkoitus oli valmistaa tavaraa Venäjän vientimarkkinoille. Arabian tehdas tuottikin runsaasti luksustuotteita, kaakeliuuneja ja taloustavaraa vientiin mutta myös kotimaan markkinoille. Vuonna 1916 Arabiasta tuli kokonaan suomalainen, ja vuosikymmenien kuluessa siitä kehittyi suomalaisen arjen designin kulmakivi.

Eläketietoako hah hah

On teillä jutunaiheet vähissä... Luuletteko että lukijoita kiinnostaa ikänsä vuoksi posliinit ;-D

Vierailija

Eläketietoako hah hah kirjoitti:
On teillä jutunaiheet vähissä... Luuletteko että lukijoita kiinnostaa ikänsä vuoksi posliinit ;-D

Ketä kiinnostaa, ketä ei. Itseäni kiinnosti, koska etusivun oikeanpuolimmaiset kupit (Uosikkinen EK) löytyvät kaapistani. Saimme kupit kihlajaislahjaksi vuonna 1965. Kuppeja ei juuri nyt käytetä, koska arkikahvit maistuvat ihan vain mukeista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla