Naapurista kuuluvat äänet, kuten haukkuva koira, pianon pimputus tai jopa äänekäs seksi ärsyttävät monia. Mikä avuksi?

Kynnys valittaa isännöitsijälle naapureiden elämänmenosta on nykyisin aiempaa matalampi. Sen sijaan, että mentäisiin juttelemaan rauhallisesti häiriön aiheuttajalle, otetaan suoraan yhteyttä ulkopuoliseen, usein poliisiin tai isännöitsijään.

Naapurista kantautuvat äänet ovat yleisimpiä syitä, joiden vuoksi isännöitsijään otetaan yhteyttä. Monen mielestä tämä johtuu siitä, että naapureita ei tunneta. Isännöitsijät toivovatkin, että riitapukarit saataisiin istumaan saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisua ongelmiin.

Jos yhdessä sopiminen ei mitenkään onnistu, taloyhtiöllä on keinot vähissä. Yhden kirjallisen varoituksen jälkeen asunto voidaan ottaa haltuun ja asukas häätää, jos haltuunoton perusteet täyttyvät. Tämä tie on kuitenkin pitkä ja hankala.

Seuraavassa muutamia tilanteita, jotka ovat aiheuttaneet närää taloyhtiöiden asukkaissa. Tapauksia kommentoi Isännöintiliiton lakiasiantuntija OTM Marina Furuhjelm.

Lue lisää: Tunnetko vuokra-asumisen pelisäännöt?

Haukkuva koira

Naapurin koira haukkuu pienintäkin rappukäytävän risahdusta. Kohta menee hermo lopullisesti, ja pudotan myrkytettyjä makkaroita heidän postiluukustaan.

Myrkkymakkarat kannattaa unohtaa, sillä myrkyttäjä syyllistyy eläinsuojelurikokseen ja voi joutua siitä rikosvastuuseen.
Naapurin kanssa kannattaa ottaa koiran haukkuminen puheeksi. Kenties hän on itse jo niin tottunut haukkumiseen, ettei kiinnitä siihen enää huomiota. Onko koiralla riittävästi virikkeitä vai haukkuuko se pitkästymistään? Eläinkaupoissa on myytävänä erilaisia haukkumista hillitseviä välineitä. Niitäkin kannattaisi kokeilla.

Kotieläinten pitäminen kuuluu normaaliin elämiseen, ja siitä tulee aina myös ääniä. Mutta jos koira haukkuu jatkuvasti, siihen pitää puuttua.

Liikaa pianonsoittoa?

Yläkerran naapurimme valittaa, että 10-vuotiaat kaksosemme soittavat liikaa pianoa. Pojat käyvät soittotunneilla ja harjoittelevat ahkerasti. Emme haluaisi rajoittaa harrastusta.

Soittoajoista kannattaa koettaa päästä sopuun naapureiden kanssa. Jos pianoa soitetaan säännöllisesti päivittäin useita tunteja ja soitto häiritsee naapureita, asuntonne voidaan ääritapauk­sessa ottaa haltuun.
Markkinoilla on niin sanottuja akustisia silent-pianoja. Niillä voi soittaa siten, että ääni kulkeutuu vain soittajan kuulokkeisiin. Järjestelmän voi asentaa myös vanhaan pianoon.

Joissain taloyhtiöissä musiikin harrastajille on vuokrattu kellarista ääni­eristetttyä harjoittelutilaa.

Bilettäjät seinän takana

Seinän taakse majoittuneet nuoret pitävät juhlia lähes joka perjantai- ja lauantai-ilta. Joskus juhlat venyvät reippaasti yli puolenyön, vaikka volyymit alenevatkin yleensä kello 23 jälkeen. Aamuyöllä koko rappu herää, kun vieraat poistuvat.

Juhlien järjestäminen silloin tällöin kuuluu normaaliin asumiseen, mutta taloyhtiö voi puuttua jokaviikkoisiin, naapureita häiritseviin pirskeisiin. Nuoret ovat aivan oikein pienentäneet äänenvoimakkuutta yörauhan koittaessa.

Täysin hiljaista ei silti yölläkään tarvitse olla. Kerrostalossakin saa soittaa hiljaisesti musiikkia ja kestitä vieraita myös yöaikaan. Kun vieraat poistuvat, heidän pitäisi tehdä se mahdollisimman hiljaisesti.

Juhlijoille kannattaa kertoa, jos juhlat häiritsevät. Kenties heidän kanssaan voi sopia, että liian kovaäänisestä menosta tullaan sanomaan. Lihanuija yöpuulle

Yläkerran nuoripari harrastaa ruuanlaittoa

Eksoottiset tuoksut kestän, mutta pihvien hakkaaminen lihanuijalla kello 20 on liikaa. Lisäksi heidän taaperonsa paukuttavat palikoita lattiaan. Hakkaan harjanvarrella kattoon, mutta siitä ei ole apua.

Katon paukuttelu kannattaa lopettaa välittömästi, sillä sen tekijä saa itse häirikön maineen ja ehkä jopa varoituksen isännöitsijältä.

Ruuanlaitto ja lasten leikkiminen kuuluvat normaaliin asumiseen. Niistä kantautuu ääniä ja tuoksuja myös naapuriin. Joskus hajuhaitat johtuvat talon huonosta ilmanvaihdosta tai seinien rakennevioista – se asia kannattaisi ehkä selvittää.

Äänekästä seksiä

Alakerran naapuri valittaa, että kävelen liian kovaäänisesti. Seksielämänikin on kuulemma liian äänekästä. Pitääkö minun muuttaa pois juuri remontoidusta asunnostani?

Kotonaan saa harrastaa seksiä äänen kera, samoin kävellä. Valittiko naapuri äänistä myös ennen remonttia? Vaihdettiinko remontissa myös lattiapinnat? Jos esimerkiksi parketin tai laminaatin alta on unohtunut äänieristys, naapuri on valituksessaan oikealla asialla ja rakennusvirhe pitää korjata. Kysy myös muilta naapureilta, kantautuuko häiriötä heillekin asti.

Nupit kaakossa

Naapurin huonokuuloinen mummo kuuntelee televisiota kovalla. Päivällä se ei häiritse, sillä olen töissä, mutta illalla ottaa hermoon.

Kysy, häiritseekö tämä myös muita naapureita. Käykää sitten yhdessä juttelemassa rouvan kanssa. Onko televisio päällä vain taustalla, vai kuunteleeko hän niitä aktiivisesti? Ehdottakaa rouvalle kuulokkeiden hankkimista ja käyttöä etenkin ilta-aikaan. Voisitte lupautua mukaan kuulokekauppaan.

Kissan hajua

Olen huolissani naapurin kissojen hoidosta, sillä asunnosta leviää hajua rappukäytävään. Mitä teen?

Asiasta voi ilmoittaa viranomaisille, mutta myös isännöitsijä voi käydä tarkistamassa asunnon kunnon: onko esimerkiksi kissan pissa aiheuttanut vahinkoja asunnolle ja onko haju siitä peräisin? Huoneiston huono hoito voi olla peruste ottaa asunto hallintaan.

Lakiasiantuntija OTM Marina Furuhjelm pitää jutun aiheista blogia osoitteessa www.pihaparlamentti.fi.

Vierailija

Naapurit häiritsevät, mitä tehdä?

Olen se jota kiusaa alapuolella asuvien parveketupakointi, tarkennan vielä etten kyttää parvekkeella, nautin tai nauttisin puistikosta joka on ihan parvekkeiden vieressä, ellei eräät savuttelisi yhtenään nenän alla. Minä ja ukkoseni emme tupakoi ja olemme arviolta n.15-20v nuorempia kun ne savustajat. Savu ärsyttää kurkussa asti ja haju on tosi tympeä ja kitkerä. Mitä merkkiä mahtavat tupruutella mutta joskus tekis mieli huikata silloin kun sytkäri alkaa napsua, että vaihtakaa edes toiseen...
Lue kommentti
Vierailija

Naapurit häiritsevät, mitä tehdä?

Vierailija 04.10.2014 klo 11:52 Muuta vielä syvemmälle, kyllä se maailma joskus hiljenee ja saat rauhan. Ehkä tosiaan olisi parempi, että nämä naapurikytät ja juoruakat muuttaisivat keskelle maaseutua asumaan, joko peltojen tai metsien keskelle, jotta eivät kyyläämisellään häiritse kenenkään elämää. Siellä saa sitten sitä kissaansakin pitää vapaana, pois kuljeksimasta naapurien tonteilta, paskomasta, kuseksimasta ja tappamasta pikkulintuja. Enemmän näistä juoruakoista on haittaa toisten...
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.