Puunpoltto mielletään nautinnolliseksi tunnelman luojaksi, ei terveysriskiksi. Syytä olisi kuitenkin ajatella toisin.

Monina kesinä Suomessakin on haisteltu Venäjän massiivisten metsäpalojen savuja. Tai pelastuslaitos on kehottanut kansalaisia pysymään sisätiloissa, jos paikkakunnan rengasvarasto tai maalitehdas on liekeissä.

Nämä suuren luokan myrkkypäästöt ovat kuitenkin satunnaisia yksittäistapauksia. Yötä päivää teillä jauhava liikenne on huomattavasti suurempi ja tunnetumpi syntisäkki. Ja se näkyy myös vähäpäästöisten autojen fanituksena.

Puhtain paperein – ja keuhkoin – ei selviä harvaan asuttu maaseutukaan. Pikemminkin päinvastoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tunnetko kotisi terveysriskit?

Suuri osa ilman pienhiukkasista syntyy puuta kotitalouksissa poltettaessa, mutta vaaralliseksi puunsavun mieltää vain kuusi prosenttia kansalaisista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varsinkin näin mökkikautta käynnistellessä moni meistä kokee puun polttamisen ja savun pöllähdykset nautinnolliseksi tunnelmantekijäksi.

Olennaiseksi osaksi luonnonläheistä elämäntapaa ja suomalaista kulttuuria.
Tiepölyt ja pakokaasut on paljon helpompi demonisoida. Savuttavasta takasta ei luovuta millään.

1 800 kuolonuhria vuosittain

Aasialaisten into käyttää katuvilinässä hengityssuojaa saattaa vaikuttaa huvittavalta ylireagoinnilta. Monissa saastuneissa metropoleissa hengityssuoja on kuitenkin kelpo yritys varjella kehoa pienhiukkasilta. Tai estää omaa tautiaan tarttumasta. Myös moni äänityöläinen, kuten mezzosopraano Monica Groop käyttää lentokoneessa matkustaessaan usein hengityssuojaa äänihuuliaan suojelemaan.

Kansainvälisesti ajatellen Suomessa eletään melko puhtaissa oloissa.

Käsityksemme ympäristön terveysriskeistä on silti turhan ruusuinen. Osaamme jo vältellä tupakansavua, auringon UV-säteilyä ja liiterissä pöllyäviä myyrän jätöksiä. Mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan ani harva tajuaa, että myös meillä ilmansaasteet ovat se merkittävin ympäristön aiheuttama terveysriski.

Vuosittain saasteet aiheuttavat jopa 1 800 ennenaikaista kuolemaa, uusi tutkimus paljastaa.

Näin poltat puuta oikein

  1. Älä koskaan polta märkää puuta tai muovia. Myöskään maalattua tai painekyllästettyä puuta tai liimaa sisältäviä rakennuslevyjä ei saa polttaa. Ne kaikki erittävät myrkyllisiä kaasuja ja nokeavat piipun.
  2. Älä sytytä maitopurkeilla tai muilla roskilla. Huono polttoaine ja riittämätön palamisilma aiheuttavat tulisijan pikeentymisen, joka voi aiheuttaa nokipalon.
  3. Nokipalo on erittäin vaarallinen, sillä kuumuus hormissa voi aiheuttaa halkeamisen ja tulipalon leviämisen ympäröiviin rakenteisiin.
  4. Aseta kuivat puut vähintään 10 senttiä takan verkko-ovista tai lasista. Älä lado tulipesää täyteen.
  5. Älä säädä pellillä uunin vetoa. Jos annat liikaa ilmaa peltejä avaamalla, palamislämpötila laskee huomattavasti.
  6. Tehokkain ja vähäpäästöisin tapa on polttaa 2–3 pesällistä kuivaa puuta, jolloin myös takan varauskyky saadaan hyödynnettyä parhaiten.
  7. Pidä tulipesä puhtaana Tuhka ei saa yltää arinarautoihin.
  8. Kylmä uuni ei kestä kovaa äkillistä lämmittämistä. Jos tulisija on ollut käyttämättä pitkään, polta savuhormissa rutistettua sanomalehteä tai puhalla sinne lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla.
  9. Häkämyrkytykset johtuvat taitamattomasta tulenkäsittelystä, kun savupelti on suljettu liian aikaisin. Häkä palaa niin kauan kuin sininen liekki näkyy hiilien seassa.
  10. Jos piipusta ei nouse juurikaan näkyvää savua, lämmitysasiat ovat yleensä kunnossa.
  11. Vapaa-ajan asunnon ja saunan hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Säännöllinen nuohous alentaa myös lämmityskustannuksia.

    Lisää tietoa www.nuohoojat.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla