Työleiri vai rauhan tyyssija? Näin mökkitutkijat näkevät suomalaisten mökkihöperyyden.

Grillaus, kalastus ja puutarhanhoito. Siinä kolme ET:n nettilukijoiden lempipuuhaa mökillä.

Kyselimme teiltä, että mitä siellä mökillä puuhataan. Kaikenlaista puuhaa tuntuu riittävän.

Perinteisten saunomisten ja uimisten lisäksi tehdä aika paljon kaikenlaista hyödyllistä: saunotaan, pestään mattoja, sienestetään.

Osallistu: Lähetä mökkikuvasi ja katso muiden ihania otoksia

Suomalaisten mökkielämää tutkineiden sosiologien Pertti ja Maarit Alasuutarin mielestä mökin taika piileekin juuri siinä, että mökkiläiset saavat rakentaa mökilleen omasta arjesta erottuvan toisen todellisuuden. Silloin mökillä saa tehdä, mitä haluaa. Samaa mieltä tuntuvat olevan lukijammekin:

  • ”Mökki on minulle työleiri, mutta mieluinen sellainen. Kaikenlaista korjaamista, maalaamista, puunhakkuuta ja -sahuuta, pihatöitä ja puutarhatöitä riittää joka puolella. Sitten ovat vielä omat kokeilut päälle. Keskikesällä ennättää jopa lukea muutaman dekkarinkin.”
  • ”Mökkimme salaisuus on yksinkertaisuus. Mökissä ei ole sähköjä, vesi haetaan järvestä ja mökki ja sauna lämpiää puilla. Metsäinen luonto on lähellä. Päivät kuluvat kalastaen, marjastaen, lenkkeillen, lukien ja joskus tavataan naapureita."
  • ”Raadan kuin hevonen anopin ja appiukon mökillä. Remontoitu on kuistit ja seinät ja ikkunat, nurmea leikataan vähän väliä. Mustikkaan livahtaminen on jo suorastaan lepoa... ” 

Monet myös haluavat möyhiä kasvimaata ja hyödyntää pihaa niin, että siitä tulee melkein jo lomatyö:

  • ”Rakensimme vappuna mieheni kanssa kasvihuoneen, josta olen haaveillut jo vuosia! Ja nyt siellä kasvaa tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, paprikaa, chiliä, basilikaa, persiljaa, tilliä, lehtikaalia, amppelimansikkaa... Aamulla ensimmäiseksi täytyy kiiruhtaa katsomaan, miten vihannekset, yrtit ja mansikat voivat. Lisäksi teimme penkin neljälle perunalle, jotka olivat kasvattaneet pitkät idut ja ovat nyt noin 3 cm vihreitä versoja.”

Lue myös: 6 kysymystä ja vastausta kesämökin hankkimisesta

Mökki ei saa olla liian valmis

Sosiologipariskunta Alasuutarit kartoittivat kirjassaan Mökkihulluus erilaisia mökkeilyn tapoja.

Toiset etsivät ennen kaikkea rauhaa, toiset haluavat puuhailla. Työ mökillä on kuitenkin erilaista kuin arjessa. Jopa mökkiläisen identiteetti voi olla toisenlainen kuin kotona.

Vinkki! Mitä kaikkia papereita kesämökistä pitää hankkia?

Myös jo ihan mökkirakennus eroaa suuresti kaupunkikodista. Kokemus mökistä toisena todellisuutena kun haalistuu, jos mökki on valmis ja elämä siten tehty siellä liian valmiiksi. Alkeellisuus ja projektit kuuluvat useimpien mökkitodellisuuteen myös lukijoillamme:

  • ”Mökkimme salaisuus on yksinkertaisuus. Mökissä ei ole sähköjä, vesi haetaan järvestä ja mökki ja sauna lämpiää puilla. Metsäinen luonto on lähellä. Päivät kuluvat kalastaen, marjastaen, lenkkeillen, lukien ja joskus tavataan naapureita.”  
  • ”Kesäpaikan vetovoima perustuu moneenkin seikkaan, mutta yksi on varmasti vaihtelu. On mukava pitkän talven jälkeen pakata tavarat autoon ja muuttaa koko kesäksi kesäasunnolle. Teimme näin jo työaikanamme ja nyt, kun olemme eläkkeellä, muutamme jo toukokuussa maalle.”

Mökkibuumi vanhempi kuin luullaan

Suomessa 1970-luvulla alkanut mökkibuumi vei suomalaiset takaisin maaseudulle. Rannoilla kävi kolke ja vasarointi, kun mökkiunelmia pystytettiin. 

Kakkoskoti-ilmiö ei kuitenkaan ole vain modernin yhteiskunnan tuotos, vaan jatkamme monituhatvuotista perinnettä. Kakkoskodit kun tunnettiin jo keräilijä-metsästäjä-kulttuureissa. Emme siis ole oikein koskaan tyytyneen vain yhteen todellisuuteen.

  • Suosittelemme:

Mansikkapaikka muuttui työleiriksi: Röyhkän sukupolvi luopuu mökeistään

Sitaatit ovat lukijoiden mökkikyselyn vastauksista.

Lähde: Pertti ja Maarit Alasuutari: Mökkihulluus. Vapaa-ajan asumisen taika ja taito. Lapin yliopistokustannus. 2010.

Vierailija

"Raadan kuin hevonen anopin mökillä – mustikkaan livahdan lepäämään"

Miksi raadat anoppisi mökillä? En itse ainakaan toimisi niin. Meillä on tapana tehdä puuhat yhdessä, käydä mustikassa koko porukan kanssa, kokata ja touhuilla hyvillä mielin yhdessä vaadittavat hommat. Kaikilla on hyvä mieli ja sopu säilyy. Me sovimme hyvissä ajoin, kuka tuo mukanaan tarvittavia syömisiä sekä juomisia ja minkä verran. Maakellarissa säilyvät ainakin juomat koko loman ajan. Puhu hyvä ihminen anopillesi ja pyydä hänet mukaasi mustikoita poimimaan. Ehkä voitte siellä luonnossa...
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.