Pssht! Näin sihahtaa kupliva lapsuusmuisto. Limsaa on saatu maistella Suomessa jo lähes 200 vuotta.

1838
Victor Hartwall sai toimiluvan kivennäisvesien valmistukseen. Limonadeja alettiin valmistaa sekoittamalla soodaveteen sitruunahappoa ja sokeria.

1860–90
August Ludvig Hartwall alkoi myydä virvoitusjuomia kioskeissaan Helsingin keskustassa. Tehdasmainen toiminta käynnistyi 1860-luvun lopulla, kun nousukausi toi tullessaan seuraelämän vilkastumisen. Sitruunasooda ja omenalimonadi ovat vanhimpia tunnettuja pullotettuja virvoitusjuomia.

1890–1910
Ensimmäinen hyppäys myynnissä. 1898 Suomessa oli jo 93 kivennäis- ja virvoitusjuomatehdasta. Olvi aloitti 1906, jolloin alan tehtaita oli 160. Useat niistä olivat pieniä kellariliikkeitä, joiden juomien laatu oli heikko. 1910 tilastoitiin enää varsinaiset tehtaat, joita oli 45.

1910–30
1. maailmansodan aikana sokeri kallistui ja myynti väheni. Kieltolain aika taas nosti kulutusta. Lahtelainen Mallasjuoma otti virvoitusjuomat tuotantoonsa ja oli ensimmäinen Pommacin valmistaja. Pommac sai aikaan virvoitusjuomien sosiaalisen läpimurron.

1930–49
Appelsiinipohjaiset limonadit olivat suosittuja. Sota­vuosina tuotanto kasvoi – juomat tyydyttivät ihmisten makeannälkää. Käytettiin kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi puolukkaa. Tuotantoa haittasi tarvikepula. Sotien jälkeen tuotanto romahti: kuluttajat kyllästyivät sakariinin makuun, ja pula-ajan jälkeen oli taas tarjolla vaihtoehtoja, kuten kahvia. Virvoitusjuoma ei ollut enää juhlajuoma.

1949
Jaffan aika alkaa. Jaffa oli uudentyyppinen, aidolla sokerilla maustettu hiili­happoinen juoma. Tuoteperhe täydentyi 1955 Jaffa Veriappelsiinilla ja 1956
Jaffa Sitruunalla.

1950–55
Lopultakin kolajuomia! Suomi osti sodan jälkeen USA:n ylijäämävarastoista miljoona kiloa kolasiirappia. Ainakin 85 tehdasta hankki sitä. Sitten Suomen Sokeri toi maahan kasvisuutteita, makeutti ne ja myi siirapin tehtaille. Tästä ekstraktista valmistettua Ami-Colaa pullotti ainakin sata eri valmistajaa. Coca-Cola tuli jäädäkseen 1952, Helsingin Olympialaisiin. Kulutus oli pitkään n. 10 %.

1955–70
Sinebrykoff aloitti virvoitusjuomien valmistuksen 1955. Yritysten määrä väheni, 1957 niitä oli enää 127. Vuoden 1959 uutuus oli Step, hiilihapoton appelsiinijuoma. Sitrushedelmistä valmistetut juomat olivat suosituimpia 1990-luvulle saakka. 1965 tehtiin myyntiennätys, 90 miljoonaa litraa. 1969 Porin Oluttehdas alkoi pullottaa Pepsiä.

1970–80
Kolajuomien läpimurto  pikaruokapaikkojen yleistyessä. Kulutus laski, kun hinta­säännöstely purettiin. Hintoja korotettiin 1974 ja valmistevero nousi 1975. 1976 Cokiksen ja Spriten yhteinen mainoskampanja, jossa korkkien alle painettuja tarroja keräämällä sai  lippukoristeisia lasinalusia.

1980–90
Juomamarkkinat keskittyvät: Hartwall osti Mallasjuoman sekä Pirve Oy:n 1988, jolla sai yksinoikeuden Coca-Colan pullotukseen Suomessa. Markkinoita hallitsi kaksi suurta, Hartwall ja Sinebrykoff ja yksi keskisuuri, Olvi. Kruunukorkit käyttöön limonadeissakin.

1990–
Litran ja puolentoista litran muovipullot käyttöön 1991, merkittäviä kuljetus- ja kustannussäästöjä. 1996 kolajuomat ohittivat suosiossa perinteiset appelsiinijuomat. Coca-Colan lisenssi Sinebrykoffille 1999.

Lue lukijoiden limsamuistoja

Vihreät retropullot koristavat kauniisti ikkunalautaa.
Laitilan tehdas perustettiin vuonna 1995, yrityksen viehätys perustuu vanhoihin etiketteihin ja nostalgisiin makuihin.
Ananaslimsan maku on viehättänyt kuluttajia vuosikymmenien ajan.
Mallasjuoma Oy valmisti myös greippilimua ja Pommacia. 
Vierailija

Kun limsa tuli Suomeen

mökinmuori Kokis astui minun elämääni kun noin kymmenvuotiaana ostin Anttilan kioskilta ensimmäisen kokis pulloni. Se oli heti menoa se, kertalaakista jäin koukkuun ja tänä päivänä tuota juomaa kuluu kaksi puolentoista litran pulloa päivässä. Yhdelle ihmiselle, vai kokonaiselle perhekunnalleko? Yhdelle, eli minulle. Tottakai olen valmis myöntämään että kokiksen juonti on pahe, mutta nautin siitä sokerittomasta versiosta ja täytyyhän täydelliselläkin yksi pahe olla. Mutta leikki sikseen, mitä...
Lue kommentti

ET-lehden lukijat innostuivat kertomaan, mitkä ovat heidän salaisuutensa nuorekkaaseen ilmeeseen.

  1. Ulkoilen joka päivä.
  2. Nukuin kunnon yöunet.
  3. Puhdistan kasvoni viileällä vedellä.
  4. Käytän luonnonmukaisia, hajusteettomia kasvotuotteita aamuin ja illoin.
  5. Pesen hampaani säännöllisesti ja useaan kertaan joka päivä. Puhdas hymy valloittaa.
  6. Pidän kampaukseni ja hiukseni siistinä.
  7. Vältän alkoholia.
  8. Aloitan päiväni kasvojumpalla.
  9. Käytän aina kesällä ja talvisin kirkkailla hangilla aurinkorasvaa.
  10. En stressaa turhista, sillä liiallinen huolehtiminen vanhentaa.
  11. En käytä liikaa meikkiä.
  12. En tupakoi.
  13. Juon vettä riittävästi.
  14. Vietän aikaani nuorempien ihmisten seurassa.
  15. Pidän huolen hyvästä ryhdistäni niin seisoessani kuin istuessani.
  16. Hymyilen mahdollisemman paljon, sillä hymy luo ihmisestä kauniin ja virkeän kuvan.
  17. En päästä kulmakarvojani rehottamaan.
  18. Harrastan liikuntaa, joka tuntuu hyvältä.
  19. Ennen nukkumaan menoa hieron ja painelen kasvojani sekä taputtelen leukapieliäni.
  20. Käytän kohottavia ja muotoilevia alusasuja. Ne silottavat vartalon ja antavat itsevarmuutta, joka heijastuu yleisilmeiseeni.
  21. Hoidan huuleni: kuorin ja käytän huulirasvaa. Maalaan huuleni joskus piristävällä punalla.
  22. Niin hymyni näkyy paremmin.
  23. Hankin uusia, minulle sopivia vaatteita kirpputoreilta edullisesti. Nuorekas ilme lähtee siististä ja huolitellusta vaatekerrasta.
  24. Sävytän harmaat hiukseni.
  25. Syön nautintoa tuottavaa, terveellistä ruokaa.
  26. Hikoilen riittävästi, sillä se poistaa kuonaa kehosta.
  27. Venyttelen naamalihaksia samalla, kun ajan partaani.
  28. Pidän oman rentoutumishetken päivittäin ja ajattelen mukavia asioita.
  29. Olen ystävällinen kanssaihmisilleni.
  30. Kuorin usein kasvoni itsetekemällä reseptillä. Tämä kuorinta-aine raikastaa ja nuorentaa, lisäksi se on edullinen sekä helppo ja nopea tehdä itse.
    Ainekset:
    2 rkl oliiviöljyä
    2 rkl kookosöljyä
    1 tl sitruunamehua
    1 tl juoksevaa hunajaa
    1 tl keitettyjä kahvinporoja
    Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. Levitä kasvoille ja hiero pyörivin pehmein liikkein. Huuhdo lopuksi pois haalealla vedellä.
  31. Tyydytän itseäni siihen asti, että saan orgasmin.
  32. Käytän kasvojen lähellä kirkkaita värejä, esimerkiksi huivien avulla se on kätevää.
  33. Olen utelias ja kiinnostunut uusista asioista joka päivä.
  34. Käyn hemmotteluhoidoissa, kuten kosmetologilla, vähintään kerran kuukaudessa.
  35. Harrastan mielenkiintoisia ja nautinnollisia asioita, niin liikuntaa kuin kulttuuria.
  36. Lähden kotoani joka päivä ulos ja tapaan ihmisiä – ainakin kaupassa.
  37. Syön hyviä rasvoja kohtuullisesti muun muassa pähkinöiden ja avokadojen muodossa.
  38. Säilytän lapsen iloisen mielen.
  39. Käytän hyväkuntoisia vaatteita.
  40. Kierrätän kamomillateepussit ja laitan ne väsyneiden silmieni alle.
  41. Nautin parin viikon välein jalkakylvystä: jalkamme liikuttavat ja kannattelevat meitä läpi elämän, joten niistä kannattaa pitää hyvää huolta.
  42. Käytän kookosöljyä sisäisesti ja ulkoisesti.
  43. Suosin mineraalimeikkejä: niitä on turvallista käyttää, sillä ne eivät sisällä: nikkeliä, kromia, keinotekoisia mineraaleja eivätkä parabeeneja. Kaiken lisäksi mineraalimeikit ovat hajusteettomia ja antavat ihon hengittää täysin vapaasti.
  44. Syön paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
  45. Harrastan seksiä mahdollisimman usein.
  46. Käyn saunassa joka viikko; ihoni pitää hikoilusta.
  47. Käytän istuvia vaatteita. En pukeudu säkkimäisiin vaatteisiin, vaikka olenkin pyöreä.
  48. Hoen usein Ä-X-Y kasvojumpan tavoin.
  49. Venyttelen jäseniä joka päivä, sillä virkeät lihakset vaikuttavat myös ilmeeseeni. Kotijumppa on miellyttävää ja tekee ihmeitä keholle.
  50. Käytän lierihattua tai muuta kaunista päähinettä, varsinkin kesällä.
  51. Syön tarvittavia lisäravinteita.
  52. Käytän säännöllisesti silmänympärysvoidetta.
  53. Vältän turvottavia ruoka-aineita, kuten sokeria ja vaaleita jauhoja.
  54. Laitan yöksi sopivan kosteusvoiteen.
  55. Otan kuvia kauniista asioista ja katselen usein kännykkäni kuvia.
  56. Seuraan tv-sarjoja ja lehtiä, joissa on iloisia juttuja. Synkät uutiset eivät ainakaan nuorenna.
  57. Käytän nuorekkaita silmälaseja, jotka sopivat tyyliini.
  58. Nauran paljon.
  59. Korostan piirteitäni, joihin olen tyytyväinen, kuten silmäni ja korkeat poskipäät.
  60. Kulutan mahdollisimman paljon luomutuotteita.
  61. Vältän rasvaisia ja sokeria ruokia.
  62. Käytän kotona hierontarullaa ja muita hyvää tekeviä laitteita.
  63. Pidän korkokantakenkiä, ne nuorentavat ja silottavat sääriä.
  64. Nautin lämmöstä ja auringosta – turvallisesti.
  65. Tapaan ystäviäni tarpeeksi usein.
  66. Jos olen pahoittanut mieleni, en pidä sitä sisälläni, vaan puran asian jollekin.
  67. Kokeilen rohkeasi uutuustuotteita. Se tekee tavallisestakin arjesta juhlaa.
  68. Touhuan mahdollisimman paljon lasten kanssa. Heidän seuransa nuorentaa.
  69. Annan vuosien näkyä. En yritä häivyttää itsestään selviä asioita. Olen mahdollisuuksien mukaan oma itseni.
  70. Vietän mahdollisimman paljon aikaa ihanien ihmisten kanssa - ja luen sellaiseksi myös itseni – sekä halaan heitä usein.
Vierailija

Näin näytät varmasti nuorekkaalta – lukijoiden 70 vinkkiä

Vierailija 28.02.2015 klo 17:21 Miltähän nämä nyt nuoret ihmiset näyttävät kun ovat eläkeiässä . Onko töröhuulet (Virossa turvotetut) Hiuspidennykset Rakennekynnet Ympäri tatuoituna Takamus kun jumppapallo Kestovärjätyt silmien ympäryset Liian kireät vaatteet Kymmenesti valkaistut hampaat Silmäluomet leikattu Leukaperät kiristetty Rinnat kohotettu Rasvaimu tehty Botoxia otsassa Tottakai !!!!! Jo nyt on esim. kuningatar Silvia yksi varoittava esimerkki Luojan töiden korjailusta.
Lue kommentti

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.