Pssht! Näin sihahtaa kupliva lapsuusmuisto. Limsaa on saatu maistella Suomessa jo lähes 200 vuotta.

1838
Victor Hartwall sai toimiluvan kivennäisvesien valmistukseen. Limonadeja alettiin valmistaa sekoittamalla soodaveteen sitruunahappoa ja sokeria.

1860–90
August Ludvig Hartwall alkoi myydä virvoitusjuomia kioskeissaan Helsingin keskustassa. Tehdasmainen toiminta käynnistyi 1860-luvun lopulla, kun nousukausi toi tullessaan seuraelämän vilkastumisen. Sitruunasooda ja omenalimonadi ovat vanhimpia tunnettuja pullotettuja virvoitusjuomia.

1890–1910
Ensimmäinen hyppäys myynnissä. 1898 Suomessa oli jo 93 kivennäis- ja virvoitusjuomatehdasta. Olvi aloitti 1906, jolloin alan tehtaita oli 160. Useat niistä olivat pieniä kellariliikkeitä, joiden juomien laatu oli heikko. 1910 tilastoitiin enää varsinaiset tehtaat, joita oli 45.

1910–30
1. maailmansodan aikana sokeri kallistui ja myynti väheni. Kieltolain aika taas nosti kulutusta. Lahtelainen Mallasjuoma otti virvoitusjuomat tuotantoonsa ja oli ensimmäinen Pommacin valmistaja. Pommac sai aikaan virvoitusjuomien sosiaalisen läpimurron.

1930–49
Appelsiinipohjaiset limonadit olivat suosittuja. Sota­vuosina tuotanto kasvoi – juomat tyydyttivät ihmisten makeannälkää. Käytettiin kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi puolukkaa. Tuotantoa haittasi tarvikepula. Sotien jälkeen tuotanto romahti: kuluttajat kyllästyivät sakariinin makuun, ja pula-ajan jälkeen oli taas tarjolla vaihtoehtoja, kuten kahvia. Virvoitusjuoma ei ollut enää juhlajuoma.

1949
Jaffan aika alkaa. Jaffa oli uudentyyppinen, aidolla sokerilla maustettu hiili­happoinen juoma. Tuoteperhe täydentyi 1955 Jaffa Veriappelsiinilla ja 1956
Jaffa Sitruunalla.

1950–55
Lopultakin kolajuomia! Suomi osti sodan jälkeen USA:n ylijäämävarastoista miljoona kiloa kolasiirappia. Ainakin 85 tehdasta hankki sitä. Sitten Suomen Sokeri toi maahan kasvisuutteita, makeutti ne ja myi siirapin tehtaille. Tästä ekstraktista valmistettua Ami-Colaa pullotti ainakin sata eri valmistajaa. Coca-Cola tuli jäädäkseen 1952, Helsingin Olympialaisiin. Kulutus oli pitkään n. 10 %.

1955–70
Sinebrykoff aloitti virvoitusjuomien valmistuksen 1955. Yritysten määrä väheni, 1957 niitä oli enää 127. Vuoden 1959 uutuus oli Step, hiilihapoton appelsiinijuoma. Sitrushedelmistä valmistetut juomat olivat suosituimpia 1990-luvulle saakka. 1965 tehtiin myyntiennätys, 90 miljoonaa litraa. 1969 Porin Oluttehdas alkoi pullottaa Pepsiä.

1970–80
Kolajuomien läpimurto  pikaruokapaikkojen yleistyessä. Kulutus laski, kun hinta­säännöstely purettiin. Hintoja korotettiin 1974 ja valmistevero nousi 1975. 1976 Cokiksen ja Spriten yhteinen mainoskampanja, jossa korkkien alle painettuja tarroja keräämällä sai  lippukoristeisia lasinalusia.

1980–90
Juomamarkkinat keskittyvät: Hartwall osti Mallasjuoman sekä Pirve Oy:n 1988, jolla sai yksinoikeuden Coca-Colan pullotukseen Suomessa. Markkinoita hallitsi kaksi suurta, Hartwall ja Sinebrykoff ja yksi keskisuuri, Olvi. Kruunukorkit käyttöön limonadeissakin.

1990–
Litran ja puolentoista litran muovipullot käyttöön 1991, merkittäviä kuljetus- ja kustannussäästöjä. 1996 kolajuomat ohittivat suosiossa perinteiset appelsiinijuomat. Coca-Colan lisenssi Sinebrykoffille 1999.

Lue lukijoiden limsamuistoja

Vihreät retropullot koristavat kauniisti ikkunalautaa.
Laitilan tehdas perustettiin vuonna 1995, yrityksen viehätys perustuu vanhoihin etiketteihin ja nostalgisiin makuihin.
Ananaslimsan maku on viehättänyt kuluttajia vuosikymmenien ajan.
Mallasjuoma Oy valmisti myös greippilimua ja Pommacia. 
Vierailija

Kun limsa tuli Suomeen

mökinmuori Kokis astui minun elämääni kun noin kymmenvuotiaana ostin Anttilan kioskilta ensimmäisen kokis pulloni. Se oli heti menoa se, kertalaakista jäin koukkuun ja tänä päivänä tuota juomaa kuluu kaksi puolentoista litran pulloa päivässä. Yhdelle ihmiselle, vai kokonaiselle perhekunnalleko? Yhdelle, eli minulle. Tottakai olen valmis myöntämään että kokiksen juonti on pahe, mutta nautin siitä sokerittomasta versiosta ja täytyyhän täydelliselläkin yksi pahe olla. Mutta leikki sikseen, mitä...
Lue kommentti

Keskikesän valossa on aina tehty taikoja. Kaivo, kenkä ja käki kertovat rakkauselämästä. 

  1. Kun juhannusyönä katsoo kaivoon tai lampeen, näkee tulevan puolison.
  2. Juhannusyönä katolle heitetyn kengän kärki kertoo, mihin päin joutuu muuttamaan.
  3. Siellä suunnassa, mihin juhannuskokon savu kääntyy, on henkilö, joka pääsee naimisiin.
  4. Jos pesee kasvot joenrannassa juhannysyönä, vastarannalla näkee tulevan puolison.
  5. Kun asettaa vastakkain kaksi peiliä ja katsoo toiseen, toisesta peilistä näkee tulevan puolison.
  6. Käen kukahdusten määrä juhannusyönä kertoo vuodet puolison löytymiseen.
  7. Sulhasonni on taattu neliapilan löytäjälle juhannuksena
  8. Tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla. He saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin. 
  9. Kun juhannusyönä kerää seitsemän yrttiä tai kukkaa ja pistää ne tyynyn alle, näkee unessa tuelvan morsiamen tai sulhon. Jotkut uskovat, että kukat tulee poimia seitsemältä eri niityltä hiljaisuudessa.
  10. Jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna. Toisen uskomuksen mukaan neidon kuuluu kieriä ihastuksensa pellolla alasti, jotta saisi vastakaikua mielitietyltä.

Kevyestä farkkukankaasta ommeltu essu suojaa grillaajan vaatteet rasvaroiskeilta. Reilunkokoinen essu sopii myös miehelle!

Reilunkokoinen grilliessu farkusta

(kuvateksti aloituskuvaan) Taipuisan farkkukankaan reunoille käännetään päärmeet, samasta kankaasta ommellaan tilavat taskut ja reilunpituiset solmimisnauhat jotka voit kietaista solmuun myös essun eteen.

Essuun tarvitset:

  • 130 cm farkkukangasta, kankaan leveys 150 cm
  • kaavapaperia
  • viivotin
  • kynä
  • sakset
  • nuppineuloja
  • ompelulankaa
  • ompelukone
  • silitysrauta
  • iso ommeltava neppari

Vinkki! Valitse essukankaaksi kestävää ja pestävää puuvillaa.

Näin valmistat essun

  1. Suurenna pienoiskaava luonnolliseen kokoon kaavapaperille mittojen mukaan, kaarra kädentie kauniisti. (Löydät kaavan PDF-tiedostolinkin artikkelin lopusta.)
  2. Taita kangas kahtia oikeat puolet vastakkain taite keskellä edessä, hulpiot sivuilla ja neulaa kaava kankaaseen nuppineuloin, kaavan suora keskietu kankaan taitteelle, leikkaa essu kaavan reunoja pitkin (sisältää saumanvarat).
  3. Leikkaa loppukankaasta: 2 taskua leveys 33 x korkeus 30 cm. Niskanauha 12 x 65 cm ja solmimisnauhat 2 kpl: 12 x 130 cm.

Ompelu:

Nauhat: Taita niskanauha pitkittäin kaksinkerroin niin, että reunat tulevat vastakkain keskelle (op päällä) ja taita vielä kerran vastakkain, neulaa nuppineuloin reunat yhteen. Nauha on nyt nelinkerroin, ompele suoralla ompeleella reunat yhteen. Valmista solmimisnauhat samoin.

Taskut: Silitä taskun sivuille (30 cm korkeat sivut) ja pohjaan 1 cm:n käänne nurjalle. Taita yläreunaan 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa ja ompele päärmeen reunasta suoralla ompeleella.

Essu: Taita ja silitä kaareviin kädenteihin 2x1 cm:n päärmeet nurjalle, silitä ja kiinnitä nuppineuloilla, ompele suora koneommel päärmeen reunaan.

Taita ja silitä essun sivuille 2 x 1 cm:n päärmeet nurjalle, kiinnitä nuppineuloin. Pujota kumpaankin yläkulmaan päärmeen alle, solmimisnauhan pää, neulaa ja ompele päärmeen reunasta, nauhat kiinnittyvät samalla. Voit halutessasi tikata nauhan oikeaan asentoonsa: vedä nauha suoraksi ja tikkaa essun oikealta puolelta päärmeen kohdalta suoralla ompeleella nauhan pituinen ommel.

Essun yläreuna: Taita ja silitä essun yläreunasta 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa. Pujota toiseen yläkulmaan, päärmeen alle niskanauhan toinen pää, neulaa ja ompele suora ommel päärmeen reunaan, nauha kiinnittyy samalla. Taita nauha oikeaan asentoon ja tikkaa koko yläreunaan suora ommel essun oikealta puolelta. Ompele toiseen yläkulmaan, nurjalle, neppari ja ompele vastakappale nauhaan sopivaan kohtaan.

Helma: Taita ja silitä helmaan 2 x 2 cm:n päärme nurjalle, neulaa nuppineuloilla ja ompele suora ommel päärmeen reunaan. Laita taskut paikoilleen, n. 20 cm kädentien alapuolelle ja noin 15 cm:n päähän toisistaan (keskellä edessä). Neulaa taskut paikoilleen ja ompele sivulle, pohjaan ja toiseen sivuun suoraommel paininjalan etäisyydeltä taskun reunaa.