Reilusti halventuneessa Islannissa on kuvankauniita maisemia.

Reykjavik on Oulun kokoinen kaupunki, joka sijaitsee yhtä korkealla pohjoisessa. Reykjavikissa on noin 118 000 asukasta, Suur-Reykjavikin alue mukaan lukien noin 200 000. Koko maassa on asukkaita vain 320 000. Suurin osa saaren asukkaista asuu pääkaupungin alueella tai maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Akureyrissa, joka sijaitsee yhtä pohjoisessa kuin Rovaniemi.

Islannin kruunun vaihtokurssi on ollut aikaisemmin erittäin epäedullinen ulkomaisille matkailijoille. Tilanne on talouskriisin myötä muuttunut dramaattisesti. Matkailijan euro on kovaa valuuttaa.

Koska Islannin kruunu kelluu eli sen arvo ei ole vakiintunut muihin valuuttoihin nähden, kruunuja ei voi ostaa ennen matkaa valuutanvaihtopisteistä tai pankeista. Islanti on yksi harvoja maita, joissa kaikenlaiset luottokortit toimivat loistavasti – jopa nakkikioskissakin voi maksaa luottokortilla.

Ensimmäinen matka

Ensimmäisen matkamme teimme Reykjavikiin kesällä 2007. Asuimme vaatimattomassa Adam-matkailijakodissa, joka sijaitsee ihanteellisella paikalla Hallgrims-kirkon vieressä. Vaikka Reykjavikin hotellihuoneiden hinnat ovat laskeneet, halvimmalla majoittuu majataloihin (guesthouse). Niissä on siistit huoneet, joissa on wc ja suihku. Useimmissa huoneissa on myös jääkaappi ja vedenkeitin, mutta huoneiden taso vaihtelee melkoisesti jopa samassa rakennuksessa.

Koska majapaikassamme ei ollut aamiaistarjoilua, lähdimme sunnuntaiaamuna toiveikkaina etsimään avointa kahvilaa. Kaikki olivat kiinni ja koko kaupunki oli autio, vain kissat venyttelivät talojen pihoilla.
Teimme opastetun Golden Circle -päiväretken suositulle kuumien lähteiden alueelle. Kuumat vesisuihkut ovat aikanaan saaneet nimensä nimenomaan Geysiristä, mutta alkuperäinen Geysir ei enää suihkuttele, vaan sen vieressä oleva Strokkur.

Bussiretki vei meidät menomatkalla katsomaan pientä Keriò-kraaterijärveä ja Gullfossia, yhtä maailman kauneinta vesiputousta. Paluumatkalla kohteenamme oli mannerlaattojen liikuntasaumassa sijaitseva Þingvellir. Viikingit kokoontuivat paikalla vuonna 930 perustamaan oman valtionsa ja valitsemaan edustajat parlamenttiin. Istuimiksi kelpasivat kaareen asetetut kivet.

Islantia kiertämään

Vuoden 2008 matkallamme asuimme Reykjavikissa kesähotelliksi muutetussa opiskelija-asuntolassa, joka sijaitsi hieman syrjässä keskustasta. Syrjäisyys ei haitannut, koska olimme vuokranneet auton.

Islantia kiertää hyväkuntoinen 1414 kilometriä pitkä ykköstie. Ajoimme lounaaseen Reykjanesin niemimaalle ja sieltä pikkuteitä etelärannikon viljavia alueita seuraten. Maisemat vaihtelevat suuresti: on viljavia vihreitä maatalousmaisemia, joissa niityillä elelevät tuhannet lampaat ja hevoset. Reykjanesiin kärjessä laavakalliot putoavat äkkijyrkästi mereen. Merellä on korkeita kalliosaaria, joissa lukuisat merilinnut tiedottavat reviireistään.
Grindavikin kalastajakylässä pysähdyimme lounasaikaan paikalliseen Brim-ravintolaan, jossa söimme matkamme parhaan, erilaisista kaloista valmistetun aterian.

Viivähdimme hetken Blue Lagoon -kylpylässä, jossa ruuhka oli melkoinen. Ihmiset lilluivat rinta rinnan lämpimässä turkoosissa vedessä. Mineraalien sanotaan vaikuttavan tervehdyttävästi ainakin ihosairauksiin.

Kohti jäätikköä

Matkan jatkuessa maisema muuttuu kuoppaiseksi laavakentäksi, jonka väri vaihtelee tummanruskeasta vaaleanvihreään. Vihreänharmaan värin laavamuhkuroille antaa vanhimpiin laavakenttiin kasvanut sammal.
Tien vasemmalla puolella hohtaa Vatnajökull-jäätikkö, oikealla puolella on merelle johtava muhkurainen laavamaisema. Aloimme jo huolestua bensiinin riittävyydestä ja majapaikasta. Vihdoin kohtasimme aution bensiiniaseman, jonka ainoa mittari toimi luottokortilla.

Illan hämärtyessä tulimme Kirkjubærin kylän lähelle ja aloimme etsiä majapaikkaa. Kaikki suurimmat hotellit olivat täynnä, mutta ystävällisen hotellivirkailijan avustuksella saimme vuokrattua lomamökin Efri-Víkin golfhotelli Lakista.

Vietyämme tavaramme mökkiin ajoimme itään päin muutamia kymmeniä kilometrejä, koska tarkoituksemme oli nähdä vielä ennen yön tuloa.

Jökulsárlónin jäätikköjärvi

Yhtäkkiä tulimme keskelle ihmeellistä maisemaa. Illan viimeiset auringonsäteet leikkivät turkoosina välkehtivillä jäälohkareilla. Näyssä ja tunnelmassa oli jotain ainutlaatuisen kaunista, ympäröivä hiljaisuus, jään kylmä hohka ja toistensa kylkiin kiehnaavat Vatnajökullin jäätiköltä irronneet jäälohkareet kiiruhtavat hitaasti kohti merta. Merellä näytelmä jatkuu, kun vuorilta valuva makea jää ja vesi kohtaavat suolaisen meriveden pörisevässä kurimuksessa.

Marsin maisemiin

Seuraavana aamuna suuntasimme auton kohti vuoria retkeilijöiden suosimaan luonnonkauniiseen Landmannalaugariin luonnonpuistoon. Kapea kuoppainen soratie nousee jyrkästi aina vain ylemmäksi vuorille, kunnes paikka paikoin laskeutuu vuolaan virran rannalle. Siltoja ei ole, virrat on ylitettävä autolla. Ensimmäisellä kerralla odotimme, kunnes joku rohkeampi meni ensin, sitten seurasimme samoja jälkiä perässä.

Landmannalaugar on vuorten ympäröimä vetinen suoniitty, jossa höyryävät kuumat lähteet. Laaksoa ympäröivät mustat, punamustat ja okranväriset laavavuoret ja sorakummut. Vuoren kupeessa on ainutlaatuinen luonnon kylpylampi, johon virtaa sekä kylmää että tulikuumaa vettä.

Landmannalaugar on suosittu myös vaellusreittien lähtökohta. Siellä on laaja telttailualue ja retkeilymaja, jonne voi majoittua makuupussissa.
Landmannalaugarista lähdimme paluumatkalle Reykjavikia kohden ensin erämaatietä F208 seuraten. Maisemat muuttuvat yhä autiommiksi ja muistuttavat Mars-planeetalta otettuja kuvia. Ei mikään ihme, että amerikkalaiset astronautit ovat harjoitelleet siellä. Ihme ei ole sekään, että autiomaassa keskellä ei mitään meitä vastaan tulee polkupyörällä yksinäinen saksalainen himomatkailija.

Linkkejä ja tietoa

www.visitreykjavik.is
www.visiticeland.com
www.icetourist.is
www.whatson.is/whats_on
www.icelandair.fi Suorat lennot kesäisin Helsinki–Reykjavik.
www.sagamatkat.fi Monipuolinen Islannin matkatarjonta.
www.accommodation.is
Hotellien hintahaarukka on laaja. Halvemmalla majoittuu hotellinomaiseen guesthouse-majoitukseen, joissa on eritasoisia huoneita omalla wc:llä ja suihkulla.
www.smyril-line.com Färsaarelaisen Smyril Linen autolautta Norröna liikennöi Tanskan Hanstholmista ja Esbjergista Islannin Seyðisfjörðuriin, joka sijaitsee Islannin itärannikolla.
www.hertz.is, www.avis.is
Auton­vuokrausta. Jos aikoo tutustua sisämaahan, pitää olla nelivetoinen maasturi, koska vuoristossa on ylitettävä useita virtapaikkoja. 
http://en.straeto.is
Reykjavikin bussiliikenne. Busseissa pitää olla tasaraha tai lippu. Lippuja myydään Reykjavikin vanhan sataman lähellä Lækjartorin infopisteessä tai pääbussiasema Hlemmurissa.
www.backman.is/mapofrvk
Reykjavikin kartta
www.rvk.is Reykjavikin kylpylät. Vesi tulee kuumista lähteistä ja on varmasti lämmintä.
www.bluelagoon.com
Blue Lagoon -kylpylä
www.re.is Opastetut kiertoajelut
www.goecco.com
Opastetut ja ohjelmalliset kävelyretket Reykjavikissa. Esimerkiksi Reykjavikin ja Islannin menneisyyteen paneutuva kävelyretki Haunted Walk tai opastettu Reykjavikin pubikierros Pub Crawl.

Kykladien saaristo hehkuu lämpöä pitkälle syksyyn. Santorini on saarista suosituin. Seikkailijalle sopivat Tinos, Syros, Mykonos, Delos ja Andros.

1. SANTORINI

Maailman valokuvatuin auringonlasku

Seitsemältä on jo myöhäistä. Jos haluaa istua mukavasti auringon painuessa mereen, sopiva paikka pitää varata hyvissä ajoin. Oian kylään pakkautuu illallisaikaan tuhansia turisteja, kännykkäkamerat napsuvat.

Pinta-alaan nähden Santorinilla on enemmän matkailijoita kuin millään muulla Kreikan saarella, 1,5 miljoonaa vuodessa. Asukkaita on vain 12 000.

Saaren suosio perustuu jylhiin maisemiin mereen romahtaneen tulivuoren reunalla. Jyrkät, kapeat tiet vievät söpöihin pikkukyliin,
kuten Pyrgosiin, vaaleahiekkaiselle Monolithos-rannalle ja Faroksen majakalle. Saaren ajaa autolla päästä päähän noin tunnissa.

Huono puoli on korkea hintataso. Kolmen ruokalajin illallinen keskitason ravintolassa maksaa noin 50 euroa. Parhaat ateriat nautin Exo Gonian kylän Metaxy Mas -tavernassa ja Perivolos-rannan Sea Sidessa. Edullisinta on ostaa ruokaisia piirakoita leipomoista.

Ota mukaan hyvät kengät. Jos kunto kestää, kävele Skaroksen lohkareelle ja sieltä rantaan.

  • Viikko alkaen noin 600 e. Syys–lokakuu on miellyttävää matkustusaikaa.
  • santorini.gr

2. TINOS

Kappale aitoa kreikkalaista arkea

Kalastajat lasteineen saapumassa Tinoksen kaupungin keskustaan.
Kalastajat lasteineen saapumassa Tinoksen kaupungin keskustaan.

Tinoksen pääkaupungin satamakadulta nousee kukkulaa kohti leveä Leoforos Megalocharis -katu. Kadulla on pehmustettu kaista pyhiinvaeltajille, jotka konttaavat Panagia Evangelistran kirkkoon suutelemaan ihmeitä tekevää ikonia.

15. elokuuta kaistalla on ruuhkaa, kun kymmenettuhannet uskovat juhlivat Neitsyt Mariaa.

Muulloin Tinos on aito rauhallinen kreikkalaiskaupunki, jonka kivikujien liha- ja kalakauppojen, leipomoiden, souvlakikioskien ja kahviloiden luona on kivaa kuhinaa. Kalakaupan Markos-pelikaani kulkee vapaana.

Saarella on enimmäkseen kreikkalaisia matkailijoita, lentokenttä puuttuu.

Konttaava pyhiinvaeltaja rukoilemassa apua lapsettomuuteensa.
Konttaava pyhiinvaeltaja rukoilemassa apua lapsettomuuteensa.

Malamatenia-tavernassa saa Tinoksen yrttimakkaraa ja meizanosalataa, viereisen kirkon pihassa pidetään ristiäisjuhlia.

Kyliin pääsee bussilla. Panormos mon rauhallinen kalastajakylä, Volaxissa on korinpunojia. Dio Horian keskiaikaisesta kylästä on upeat maisemat merelle.

Saarella on 15 kilometriä hiekkarantaa. Moni ranta on autio suurimman osan vuodesta.

  • Lennä Ateenaan, ota bussi Rafinan satamaan, josta lautta vie perille kahdessa tunnissa.
  • tinos.gr

3. DELOS

Saaren kokoinen ulkoilmamuseo

Jotkut Deloksen patsaat ovat alkuperäisten kopioita.
Jotkut Deloksen patsaat ovat alkuperäisten kopioita.

Kun kävelee tuhansia vuosia vanhoissa kortteleissa, tulee epätodellinen tunne. Yleensä antiikin patsaat ja esineet ovat vitriineissä, mutta täällä ihailemme niitä raunioituneiden talojen ja temppelien sisäpihoilla. Monissa rakennuksissa on hienot mosaiikkilattiat.

Delos on Unescon maailmanperintökohde ja Kreikan merkittävimpiä arkeologisia alueita. Mytologiassa se tunnetaan jumalsisarusten Apollonin ja Artemiin synnyinsaarena.

Saarella ei ole mitään suojaa auringonpaisteelta, joten varaa peittävä vaatetus, aurinkovoidetta ja tarpeeksi juotavaa. Monilla on sateenvarjot päivänvarjona. Onneksi museon yhteydessä on pieni kahvio, josta saa kylmää juotavaa.

Hellenistisellä ajalla noin 100 eaa. Deloksella oli 30 000 asukasta, ja satama oli Välimeren vilkkaimpia. Nyt saarella asuu vain muutama kesätyöntekijä.

Kreikan valtio antoi paikan työmaaksi ranskalaisille arkeologeille vuonna 1872, ja siitä alkaen tutkittavaa on riittänyt. Kuuluisimmat jäännökset ovat leijonat, jotka sijoitettiin museoon. Esillä on kopioita.

Delokselle kannattaa ottaa uimapuku mukaan, sillä saari on täynnä rauhallisia kivirantoja.

  • Delokselle pääsee kesäisin laivalla Naxokselta ja Mykonokselta, josta laivalippu maksaa 20 e. Museolippu 6 e.
  • odysseus.culture.gr

4. MYKONOS

Bilettäjän paratiisi

Mykonoksen rantabaareissa näyttäydytään päivin öin.
Mykonoksen rantabaareissa näyttäydytään päivin öin.

Mereltä katsottuna Mykonos on kaunis, puhdas ja täydellisyydessään jopa hieman epätodellinen. nLaiva jää parin kilometrin päähän kaupungista, mutta satamasta tulee vesibussi vastaan.

Kaupunki on syötävän söpö, sinivalkoisia taloja, valkoisiksi kalkittuja kujia, laatuputiikkeja ja trendikkäitä kahviloita.

Sokkeloiset kujat ovat täynnä yllätyksiä. Kulman takana voi olla pramea kenkäliike tai pittoreski taidegalleria. Ylihinnoiteltu drinkki kannattaa juoda pikku-Venetsiassa tuulimyllyjen kupeessa. Ravintolapöydät ovat valaistun merenpohjan vieressä.

Mykonos on Santorinin ohella Kreikan kalleimpia paikkoja. Se on kreikkalaisen ja kansainvälisen suihkuseurapiirin suosikki.

Vapaa ilmapiiri viehättää seksuaalivähemmistöjä, ja sateenkaarilipuilla merkityissä baareissa bileet jatkuvat aamuun. Tunnelma on suvaitsevainen, ja heterot ja homot bailaavat sulassa sovussa.

Paradisen ja Super Paradisen rannoilla tanssitaan pöydillä ja muhinoidaan aurinkotuoleilla, mutta rauhaakin saarella riittää.

  • Tinokselta pääsee Mykonokselle monta kertaa päivässä. Matka kestää 20 minuuttia.
  • mykonos.gr

5. ANDROS

Vaatii vaivannäköä

Saaren pääkaupunkiin Androkseen tulemista ei haluta tehdä liian helpoksi. Satama on Gavriossa saaren länsirannikolla tunnin
bussimatkan päässä kaupungista.

Bussi keskustaan kiemurtelee kaunista reittiä rannikkoa pitkin. Matkalla näkyy hiekkaisia uimapoukamia. Reitti kulkee läpi Batsin kylän, jossa on eniten rantaturismia.

Andros on elegantti, rauhallinen ja vehrein kaikista Kykladeista. Vaikuttaa siltä, että saarella olisi vain paikallisia. Monilla varakkailla kreikkalaisilla on siellä asuntoja.

Kaupunkia halkoo pitkä pääkatu, jonka varrella on vaaleanpunaisia ja keltaisia taloja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Kaupungin sievä vanha osa on rakennettu kapealle kannakselle.

Kato Kastro on vanha linnake piskuisella saarella. Sinne voi kävellä tai kontata ikivanhaa kaiteetonta jyrkkää kaarisiltaa pitkin. Moni ui kaarisillan alla. Toinen uimapaikka on pienen keskusaukion kiviportaiden alapäästä mavautuva pitkä hiekkaranta.

Taksimatka satamasta kaupunkiin maksaa 45 euroa, bussimatka 5 euroa.

  • Laivalla Rafinasta Androkselle kahdessa tunnissa.

6. SYROS

Hieman kuin Italiassa

Laiva lipuu lahdenpoukamaan, Kykladien saariryhmän hallinnollisen pääkaupungin keskustaan. On pakko nielaista ihastuksesta, sillä Ermoupoulin kaupunki nousee amfiteatterimaisesti kahden kukkulan välistä.

Kaupungissa on vähän italialaistyylinen tunnelma. Sitä sanotaankin Pikku-Milanoksi. Keskustoria ympäröivät isot uusklassiset hallintorakennukset, joiden kivijaloissa on varjoisia kahviloita ja baareja.

Illalla aukiolla on leppoisa tunnelma. Lapset juoksevat kauniiksi hioutuneilla marmorilaatoilla ja vanhemmat seurailevat heitä nauttien samalla ouzoa ja mezealkupaloja. Lähistön kapeilla basaarikujilla on pieniä putiikkeja.

Kannattaa kiivetä marmoriportaita ylös kukkulalle, jossa on viehättävä keskiaikainen Ano Syros -kaupunginosa. Agios Giorgiosin kirkolta näkee 1200-luvulla rakennettuja taloja ja meren yli Tinokselle ja Delokselle.

Ermoupoli ei ole rantakohde, mutta Galissan ja Poseidonian kylissä on kauniit rannat. Taksi Galissaan maksaa 20 euroa.

  • Syrokselle pääsee Pireuksen satamasta mAteenasta ja Tinokselta tunnissa.
  • siros.gr

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 16/2017.

Kolilla voi ihailla kansallismaisemaa korkeuksista, kallioluolien syvyyksistä, tuopin äärellä tai hevosen selästä.

1. Paljussa maan ja taivaan välissä

Saunan kiviset lauteet näyttävät pelottavan kuumilta, mutta varovainen kokeilu sormenpäällä paljastaa ne yllättävän viileiksi. Löylykaveri osaa kertoa, että vuolukiven sisällä kiertää vesijäähdytys.

Lasiseinän takana aukeaa komea maisema. Avaraa ikkunapintaa riittää, sillä Kolin laelle rakennettu kylpylä ottaa kaiken irti upeasta sijainnistaan.

Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.
Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.

Parhaimmillaan maisema on ulkoterassille rakennetusta paljusta katsottuna. Tynnyrin 34-asteisessa vedessä tarkenee talvellakin.

Koli Relax Spa on pieni ja rauhallinen –ja sellaisena se halutaan pitää. Lapset ovat tervetulleita päiväsaikaan, mutta kello 16:n jälkeen ikäraja on 18 vuotta. Toisaalta kylpylän palvelut jaaltaatkin on suunniteltu aikuiseen makuun. Vesiliukumäkien sijaan tarjolla on jalkakylpyjä ja tunnelma-allas, jossa veden alla soi Jean Sibeliuksen Finlandia.

Pääsymaksu sisältää pyyhkeen, kylpytakin ja Lumenen kosmetiikkaa. Kuohuviinistä peritään lisämaksu.

2. Siedätyshoitoa ahtaan paikan kammoon

Kolilla rytisi jääkauden aikaan, kun vaara madaltui jäämassojen voimasta satoja metrejä.

Vetäytyvä jää jätti jälkeensä valtavia kivenlohkareita, joiden välissä kulkee eri kokoisia luolastoja. Niistä tunnetuin on Pirunkirkko, yli 30 metriä pitkä ja korkeimmillaan seitsenmetrinen luola, jossa rohkea matkaaja voi poiketa omalla vastuullaan.

Z-kirjaimen mallinen luola on vaikuttava kokemus - niin vaikuttava, että taidemaalari Eero Järnefelt kirjoitti sen seinään haltioituneena runon sata vuotta sitten.

Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.
Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.

Kolin hurjimmalle luolaseikkailulle pääsee vain ohjaajan kanssa. 127 metriä pitkä luolasto on matala, sokkeloinen ja eksyttävä. Jalkavaivoja potevalle retki ei sovi, sillä matkaa taitetaan kontaten ja ryömien. Polvisuojista huolimatta eteneminen panee myös vaatteet koville.

Paikoittain reitti on sen verran tiukka, että eteenpäin pääsee vain tikkusuorana hivuttautumalla, mutta oppaiden mukaan kukaan ei ole juuttunut tunneleihin. Ei ainakaan pysyvästi.

  • Pirunkirkolle on lyhyt matka Rantatieltä.
  • Luolavaellus 30 e, talvisin 40 e. Minimiryhmä 6 henkeä.
  • koliactiv.fi

3. Nelistäen ikimetsiin

Jäyhäntöpäkkä islanninhevonen on kuin tehty Suomen karuihin oloihin. Kolin juurella sijaitsevan Paimentuvan ratsastustilan issikat Snörp, Skjanni ja Fagri näyttävät olevan maisemassa kuin kotonaan. Pellon takana aukeava jylhä näkymä vie ajatukset ennemmin Amerikan Kalliovuorille kuin kotoisiin tunnelmiin.

Paimentuvan tilalla on yhdeksän islanninhevosta, joiden selässä retkeily onnistuu ympäri vuoden. Vain paukkupakkasilla reissu jää tekemättä.

Issikkavaellus sopii kaikille.
Issikkavaellus sopii kaikille.

Vaelluksella tahti on niin rauhallinen, että myös ensikertalainen pysyy hevosen selässä. Alkumatkan jännitys muuttuu hiljalleen ratsastuksen riemuksi. Kolmen tunnin matkalla ehtii nähdä niin kaunista peltomaisemaa kuin kaskenpolton jälkeen rauhassa kasvanutta yli satavuotiasta ikimetsää.

Seuraavan päivän ohjelmaa miettiessä kannattaa muistaa, että ratsastus rasittaa lihaksia, joita harva tulee muuten käyttäneeksi. Retken jälkeen olo on pari päivää hiukan jäykkä.

  • Matkailutila Paimentupa, Kotaniementie 1.
  • Kolmen tunnin ratsastus eväineen 70 e.
  • paimentupa.fi

4. Pikku Ranska keskellä kylää

Punamultainen pihapiiri keskellä Kolin pikkuruista keskustaa on kuin satukirjasta.

Kuin sadusta on myös Kolin Ryynäsen kahvilaa pyörittävien Jean-Francois ja Darja Flognyn tarina. Ranskalainen Jean-Francois, suomeksi Fransu, tuli Suomeen töihin, rakastui maahamme ja päätti perustaa ravintolan yhdessä Murmanskissa syntyneen vaimonsa kanssa. Sopivaa tilaa he etsivät pitkään, kunnes heitä onnisti.

1930-luvulla rakennettu punamullalla maalattu perinnetalo sai huoneisiinsa Kolin Ryynänen -nimisen ravintolan. Gastropubin tunnelma on yhtä aikaa hyvällä tavalla perisuomalainen ja kansainvälinen.

Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.
Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.

Isäntäväki luottaa paikallisuuteen ravintolan ruuassa: kala tulee Pielisestä ja pihviliha paikalliselta tuottajalta. Ilahduttavan laaja olut- ja viskivalikoima taas kurkottaa rohkeasti Eurooppaan. Kahvin kanssa maistuvat korvapuustit.

Ravintolakäynnin jälkeen vierailija voi yöpyä Ryynäsen pihapiirissä idyllisessä aitassa. Päärakennuksen yläkerrassa on taiteilijaresidenssi, jota suomalaiset ja ulkomaiset ammattitaiteilijat voivat vuokrata edullisesti. Taiteilijaresidenssistä ja sen toiminnasta vastaa Kolin kulttuuriseura.

...sekä tietysti:

5. Ukko, akka ja kansallismaisema

Säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt sekä moni muu taiteen kultakauden mestari on iskostanut teoksillaan Pohjois-Karjalan korkeimman vaaran suomalaiseen sielunmaisemaan.

Kun seisoo Kolin korkeimmalla huipulla Ukko-Kolilla, on helppo ymmärtää kansallisromantikkojen intoilua. Alla aukeaa metsien vihreyttä ja järven sinisyyttä. Vieressä on Akka-Koli.

250 metriä alempana kimaltelee Suomen viidenneksi suurin järvi Pielinen, jonka vastaranta on kaukana katseen tavoittamattomissa. Täällä ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.
Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Vaaran huippu on osa Kolin kansallispuistoa, jossa vierailee vuosittain yli 150 000 ihmistä. Heidän seassaan laiduntavat suomenlampaat ja kyyttölehmät.

Vaikka Kolin maasto on hyvin vaihtelevaa, osa poluista sopii myös liikuntarajoitteisille. Pisimmät merkityt reitit ovat yli 60 kilometriä pitkiä.

Jos patikointiin ei ole aikaa, luontokeskus Ukko kertoo alueen luonnosta ja historiasta.

Mäkisen metsämaaston lisäksi Kolin kansallispuistoon voi tutustua myös Pielisen rannalla tai ainutlaatuisilla Hiekkasaarilla, jonne järjestetään kesäisin venekyytejä.

Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.
Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.