Tuija Friman löysi miehineen Malediiveilta paratiisin, jossa sukellusta harrastavat omatoimimatkailijat nauttivat leppoisasta menosta ja toimivista palveluista kohtuuhintaan.

Tässä sitä istutaan taas lentokoneessa miehen kanssa matkalla lomalle. Malediiveille! Selvisin aikoinani aivoleikkauksesta hengissä, ja sen jälkeen päätin täyttää loppuelämäni niillä asioilla, joista olen aina haaveillut. Polvessani on keinolumpio ja -nivel. Myös toinen polvi odottaa leikkausta, mutta eipä tuo ole tahtia haitannut.

Suoritimme sukelluskortit vasta yli nelikymppisinä. Siitä aukeni ihana vedenalainen maailma ja harrastus, joka on vienyt meitä ympäri maailmaa.

Malediivit oli meille uusi kohde. Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpintaa, mikä on todellinen uhka Malediivien olemassaololle – maan korkeus merenpinnasta on keskimäärin vain 1,5 metriä. Syytä on siis pitää kiirettä, jos aikoo paikan nähdä.

Kätevää omatoimimatkailua

Malediivejä pidetään luksuskohteena ja sen hintatasoa korkeana. Tämä ei meitä pelottanut, vaan aloin etsiä edullista matkaa.

Saaret on jaettu paikallisen väestön asuttamiin ja lomakeskussaariin, jotka tarjoavat kalliita all-inclusive-palveluja. Turistisaarella on usein vain hotelli ravintoloineen ja rivi matalia kerrostaloja tai laguunien ylle rakennettuja bungaloweja. Näiden kohteiden viikkohinnat ovat useita tuhansia euroja. Ei kiitos!

Maafushin pikkku kaupat koreilevat vain väreillä. Ostoksilla Tuija Friman.
Maafushin pikkku kaupat koreilevat vain väreillä. Ostoksilla Tuija Friman.

Löysin kätevän lentoreitin Turkish Airlinesin valikoimasta. Matka-aika Istanbulin kautta on lyhyin, suoria lentoja Suomesta Malediiveille ei ole. Kone oli hyvä ja palvelu ruokineen ja juomineen erinomaista.

Malediivit on avannut pääsyn muutamalle paikallisväestön asuttamalle saarelle. Islaminuskoisessa maassa noudatetaan tiukkaa sharia-lakia, eivätkä valtaapitävät ole halunneet turistien sekoittavan sunnimuslimien arkea.

"Alkuvuosina jännitti, kuinka selviämme matkoilla kahdestaan, mutta aina on apua saatu."

Löysin meille sopivan kohteen Etelä-Malén atollilta. Maafushi on ensimmäinen turisteille avattu saari. Varasin majoituksen booking.com -sivuston kautta.
Sukellusharrastuksemme vuoksi emme juuri tee ryhmä- tai valmismatkoja.

Alkuvuosina hieman jännitti, kuinka selviämme kahdestaan vaikkapa lentokentiltä eteenpäin, mutta aina on apua saanut, miltei pyytämättä.

Ilman viskiä paikallisten tapaan

Malén lentokentällä matkalaukkuja ei tarkastettu, mutta eipä meillä tällä kertaa ollutkaan iltaviskiä lämmikkeeksi. Alkoholin tuonti Malediiveille on ehdottomasti kielletty, samoin sen käyttö. All-inclusive-saarilla turisteille tarjoillaan alkoholia, mutta muualla ei saa edes olutta.

Vaihdoimme lentokentällä 150 euroa paikalliseen valuuttaan, rufiyaan, ja sillä pärjäsi kaksi viikkoa Maafushin pienissä ruokakaupoissa. Saari ei ole shoppailuparatiisi.

Pääkaupunki Malén saari on täpötäyteen rakennettu, tilaa on vain ylöspäin.
Pääkaupunki Malén saari on täpötäyteen rakennettu, tilaa on vain ylöspäin.

"Laivamatka turkoonsinisen meren halki maksoi 1,5 euroa hengeltä."

Lentokenttä on Hulhulun saarella, lyhyen venematkan päässä Malésta. Laiva pääsaarelle lähtee 10 minuutin välein. Laukunkantajia riitti kaikille halukkaille. Kyyti maksoi 80 senttiä mieheen. Maléssa ajoimme taksilla lyhyen, neljä euroa maksaneen matkan Vilingilli -nimiseen terminaaliin, josta pääsimme Maafushille.

Rentouttava matka ihanan turkoosinsinisen meren kimmeltäessä ympärillämme kesti 1,5 tuntia ja maksoi 1,5 euroa hengeltä. Näin hissukseen matkatessa pääsee mukavasti tunnelmaan.

Maafushin pienessä satamassa oli vastassa kaksi majapaikkamme Isle Beach Inn’in iloista poikaa mukanaan pienet kärryt, joihin matkatavaramme laitettiin. Tie oli valkoista hiekkaa ja meri näkyi joka puolella. Mopoja pärisi ohitsemme. Henkilöautoja saarella on kolme.

Kylpyhuoneessa oli viisi erilaista suihkua.

Koillis–lounaissuunnassa pötköttävä, suunnikkaan muotoinen Maafushi on 1,3 kilometrin pituinen ja 250 metriä leveä. Asukkaita on noin 1 300.

Kävellessämme kärryjen perässä näimme tien varrella muutaman matalan hotellin. Saaren kaksi uimarantaa olivat samassa suunnassa kuin majoituksemme. Lounaiskolkassa saarta sijaitsee vankila.

Viisi suihkua ja riittävästi vettä

Isle Beach Inn vastasi täydellisesti unelmiamme. Valkoiseksi kalkitut seinät hohtivat auringonpaisteessa. Sisällä oli pieni vastaanottotiski, ruokailualue ja oleskelutila.

Huoneemme sijaitsi sisäpihan perällä ja pihaa ympäröi kalkittu muuri. Huone oli tilava, kivilattia sopivan viileä ja sänky ihanan iso. Kylpyhuoneessa oli viisi erilaista suihkua. Vettä tuli hyvällä paineella ja lämmintä vettä riitti.

Isle Beach Innin huoneisiin kuului oma piha-alue.
Isle Beach Innin huoneisiin kuului oma piha-alue.

Maafushissa on oma vedenpuhdistamo ja kraanavesi on juomakelpoista. Emme sitä kuitenkaan testanneet. Veden käyttöä ei rajoitettu mitenkään. Sähköä tuli ilman katkoksia ja huoneessa oli adapterit. Viemäröinti on hoidettu ympäristöystävällisesti, ja oma pieni voimalaitos tuottaa sähköä kierrätystä hyödyntäen.

Vuoden 2004 tsunami koetteli Malediivejä. Asutuista saarista yli 50 kärsi pahoja vaurioita.

Maafushilla kova jälleenrakentaminen jatkuu edelleen. Ihmeeksemme kuulimme, ettei valtio tue tätä toimintaa.

Maafushi sopii rauhallista ja leppoisaa matkailua suosivalle. 

Saaren pääkatu on paikoin valaistu. Kun liikkuu auringonlaskun jälkeen, on hyvä pitää taskulamppu mukana.

Maafushi on rauhallinen ja leppoisa kohde. Se tarjoaa varsin vähän viihdykettä juhlimista rakastaville. Heinäkuussa matkailijoita oli kourallinen.

Reidet lepattaen syvyyksiin

Maafushin yleinen uimarannata on valkohiekkainen, pitkä ja rauhallinen. Kokouimapuku on pakollinen.

Heppoisella bambusäleiköllä eristetyllä turistirannalla saa käyttää bikinejä. Ranta on osin kivikkoinen ja sen vesi usein tuulen sameaksi sekoittamaa.

Sukellusvaraukset olin tehnyt etukäteen netissä, saarella on kolme sukellusyritystä. Teimme molemmat 10 sukellusta, kaikki atollimme suojissa. Sukellusoppaat tarkistivat virtaukset aina ennen sukellusta. Palvelu oli mielestämme erittäin ammattitaitoista.

Sukellamme aina lämpimissä vesissä, joten emme käytä märkäpukuja. Lycraiset bodysuitit riittävät pitämään meduusat kurissa. Jos ei ole meduusoja, sukellan vain uimapuvussa – reidet iloisesti lepattaen.

Vedenalainen maailma oli upea.

Etelä-Malén atollin lajisto on runsas ja hyvin turisteilta säilynyt.
Etelä-Malén atollin lajisto on runsas ja hyvin turisteilta säilynyt.

Vedenalainen maailma oli upea ja lajisto runsas: näimme muun muassa karettikilpikonnia, kotkarauskuja, vaarallisia skorpioni- ja pallokaloja, monenlaisia värikkäitä pikkukaloja ja todella isoja meriahvenia ja Napoleon-kaloja.

Koskaan aiemmin emme ole onnistuneet jokaisella sukelluskerralla näkemään valko- tai mustaevähaita, jotka muuten ovat sukeltajille vaarattomia.

Värikkäiden korallien ja sienien lomassa oli mukavia pieniä luolia, joiden läpi saattoi sukeltaa. Luolien suulla oli valtavia eläviä ostereita. 

Paikoilleen jätetyt simpukankuoret  ja pelottomasti kohti tulevat kalat kertoivat siitä, ettei noilla vesillä ole ollut ylenmäärin turisteja.

Delfiinisaatossa kotimatkalle

Lähtöaamuna kokki tuli töihin tuntia aikaisemmin vain tehdäkseen meille aamiaisen. Matkalaukut ja selkäreput jälleen kärryssä kävelimme Malén vuorolaivalle.

Merimatkan aikana näimme delfiinejä, kuten niin monena päivänä ennenkin. Nyt ne tuntuivat saattavan meidät matkaan. Yksi hyppäsi näyttävän pystyhypyn kierteellä, kuin vielä viimeiseksi ilonpilkahdukseksi.

Matka Maafushiin

  • Loma-ajankohta: Heinäkuu, päivälämpötila 30–36˚C ja iltaisin 29–30˚C
  • Lennot: Turkish Airways, 794 e/hlö.
  • Majoitus: Isle Beach Inn, Maafushi, 20 e/yö/hlö, www.booking.com, maksu paikan päällä.
  • Ravintolassa: alkusalaatti  3–4 e, keitto 3 e, pääruoka 4–11 e, cola 1–2 e, mineraalivesi (1,5 l) 80 snt. Ravintolat ovat hotellin yhteydessä.
  • Ruokakaupassa: jugurtti 40 snt, nescafe mocha 240 ml 70 snt, banaanit 1 kg 2 e, vesi (1 l) 50 snt.
  • Sukellukset: 5 kertaa 160 e, 10 kertaa 300 e. Hinnat sisälsivät kaikki varusteet.
  • Muut Maksut: Kaikkiin ostoksiin ja laskuihin lisätään palvelumaksu 10 % ja turistivero 8 %. Turistilta peritään 6,2 euron maksu/yö, jonka hotelli kerää ja tilittää eteenpäin.

Saarelta saarelle

  • Maafushilta tehdään retkiä yhdeksälle samalla atollilla olevalle saarelle. Kaikkiin on saarimaksu, jolla rahoitetaan saarten siivousta ja huoltoa. Maksu on 4 eurosta jopa 149 euroon.
  • Omatoimiretkelle pääsee muutamaan paikallisten asuttamaan saareen vuorolaivoilla. Laiva Gulhiin lähtee kello 7.30, matka kestää puoli tuntia ja
    maksaa 1,5 euroa. Ellei halua jäädä yöksi, on palattava kello 16.25 lähtevällä laivalla. 
  • Guraidhoon saari vaatii ainakin yhden yön, sillä vuorolaiva lähtee kello 16.55 ja palaa aamulla kello 7. Vuorolaivat kulkevat perjantaita lukuun
    ottamatta joka päivä.
  • Kalliimpi vaihtoehto on pikavene, hinta esimerkiksi Malésta Maafushin saarelle on 235 euroa.

Artikkeli on julkaistu alun perin ET-lehdessä 19/2014.

Rynniminen ja kantamukset aiheuttavat vaaraa liukuportaissa. Tiedätkö, mikä on viranomaisen suosittelema tapa matkustaa niissä?

Länsimetro tilasi hissi- ja liukuporrasyritys Koneelta yhteensä 60 liukuporrasta. Vaan osaammeko matkustaa niillä?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes julkaisi varmuuden vuoksi tiedotteen, jossa se neuvoo oikean tavan:

– Liukuportaissa ei ole tarkoitus juosta tai edes kävellä, vaan seisoa askelmalla ja pitää kaiteesta kiinni.

Seiso askelmalla ja pidä kiinni kaiteesta.

Tukesin mukaan liukuportailla ja -käytävillä sattuu joka vuosi kymmeniä tapaturmia. Virasto muistuttaa, että vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti kiirehtivät, ikääntyneet, lapset ja päihtyneet.

Kiireinen kävelijä tai juoksija ei aiheuta vaaraa vain itselleen vaan myös muille. Hän voi horjuttaa muiden metromatkustajien tasapainoa rynnätessään heidän ohitseen.

Kaikki samalle porrasaskelmalle

Ikäihmiselle ja liikunta-apuvälineen kanssa liikkuvalle Tukes suosittelee hissiä liukuportaiden sijaan.

Suuret esineet, kuten rollaattori ja lastenvaunut, eivät kulje turvallisesti liukuportaissa. Ohjeistuksen mukaan kaiken mukana kulkevan tulee mahtua samalle porrasaskelmalle matkustajan kanssa.

Tukesin johtava asiantuntija Antti Savola toteaa nyrkkisäännön:

– Liukuporras on turvallinen, kunhan muistaa perusasiat. Seiso askelmalla. Pidä kiinni käsijohteesta. Varo vaatteiden ja kenkien joutumista rakoihin. Älä leiki liukuportaissa.

Yleisimmät tapaturmat liukuportailla

  • Kaatuminen.
  • Vaatteiden tarttuminen askelman ja kampalevyn väliin, kun matkustaja on poistumassa liukuportaista. Pitkät kengännauhat ja pitkät huivit vaativat tarkkuutta.
  • Kumijalkineen takertuminen askelman ja kaidelevyn väliin.
  • Sormien puristuminen liikkuvan käsijohteen ja kaiteen väliin.
  • Pienten lasten sormien puristuminen käsijohteen sisäänmenokohdassa.
  • Kaiteen yli putoaminen alempaan kerrokseen.

Alla olevalla Tukesin videolla neuvotaan, miten liukuportaissa seistään oikeaoppisesti:

Länsimetro avautuu vihdoin

Matkustaja pääsee viimeinkin metrolla Helsingistä Espooseen 18. marraskuuta 2017. Reitti kulkee ensin Matinkylään, myöhemmin myös Kivenlahteen. Rakentaja kertoo viivästymisen johtuvan siitä, että loppuvaiheen töille ja käyttöönottovaiheelle ei ollut varattu riittävästi aikaa.

Yrityksen sivulla puolustellaan, että hanke on Suomen suurin infrahanke ja että näin mutkikkaan hankkeen käyttöönottovaiheesta ei ollut kokemusta. Insinöörien ihmemaassakaan kaikki ei aina suju kuin leikki.

Metroasema sijaitsee yleensä syvällä maan alla, josta ylösnousemukseen tarvitaan liukuportaita. Uusi Koivusaaren metroasema on maailman ainoa merenalainen asema. Sen liukuportaat ovat Suomen pisimmät, mittaa on 76,1 metriä.

Lähteet: Länsimetro ja Tukes

Vierailija

Tiesitkö tätä? Metron liukuportaissa ei saa kävellä – espoolaisilla tilaisuus näyttää esimerkkiä

Ei oo kiire, mutta jalka nousee kirjoitti: Olen syyllistynyt kävelemään liukuportaissa. Käyttäisin portaita jos se olisi mahdollista. Tuntuu typerältä seisoskella kun jaksaa kävelläkin ! Noin minäkin teen, jos ei ole muita kulkijoita esteenä. Portaiden nouseminen on tosi hyvää liikuntaa, varsinkin kipeälle lonkalle, joka enemmän vihottelee seisomisesta kuin kävelystä.
Lue kommentti

Phuketin trooppisella lomasaarella tulee hiki syödessä. Chiliä roiskitaan reilusti, ja annokset ovat isoja.

1. Old Siam – Varpaat hiekassa

Romanttinen illallinen kahdelle? Old Siamissa onnistuu.
Romanttinen illallinen kahdelle? Old Siamissa onnistuu.

Aurinko laskee Nakalayn lahdelle. Tämä on oikea hetki kattaa pöytä rantahiekalle ja heittäytyä syömään herkkuja, joilla Thaimaan kuninkaalliset ovat vaativia makuhermojaan lepyttäneet.

Old Siam toimii ylellisen Thavornin lomakylän rantaravintolana. Hotellin tyyliin sopii, että keittiö kokkaa "royal cuisinea".

– Thaimaan hovissa kehitettiin 1700-luvulla huippuunsa elegantit makuyhdistelmät ja kasvisten ja hedelmien kaivertaminen pienoisveistoksiksi. Ammennamme sieltä ideat, keittiön kuningas, keittiömestari Nau kertoo.

Old Siamissa kokataan Thaimaan kuninkaallisen keittiön opein.
Old Siamissa kokataan Thaimaan kuninkaallisen keittiön opein.

Ilta hämärtyy, ja rantapöytään kannetaan kippo poikineen. Alkupalat rouskuvat ja ratisevat rapunyyttien ja friteerattujen kasvisten matkatessa mahaan. Papaijasalaatista siirrytään grillattujen äyriäisten ihmeelliseen maailmaan. Kaiverrettuja kasviksia ei raaskisi millään rikkoa hampaillaan.

Miksi tänne? Mässäilyä tyylillä järkihintaan.

Thavorn Beach Village Resort, 6/2 Moo 6, Nakalay Bay, Patong Beach. thavornbeachvillage.com

 

2. Watercourt – Parasta pinnan alta

Watercourt tilaa kalat ja äyriäiset lentorahtina eri puolilta maailmaa pyyntituoreena.
Watercourt tilaa kalat ja äyriäiset lentorahtina eri puolilta maailmaa pyyntituoreena.

Banyan treen viiden tähden luksusresortti Bang Taon Laguna Beachilla tarjoaa Phuketin parhaan paketin paratiisilomalle. Huikeat villat, täydellinen golfkenttä, maailmankuulut hierontapalvelut ja sitten ne ravintolat: tinkimättömän thairuoan Saffron, elegantti japanilainen Tamarind ja takuutuoreiden merenelävien Watercourt.

Viimeksi mainittu nauttii herkkusuiden keskuudessa kulttimainetta iltaisin palmujen katveeseen katettavan kalatiskinsä ansiosta. Pitkään tiskiin asetellaan pedanttisen tarkasti eri puolilta maailmaa tuoreena lennätettyjä kaloja ja äyriäisiä. Ottaako merianturaa Doverin vesiltä, paikallista napsijaa, vihersimpukoita, Tyynenmeren hummeria vai viittä eri lajia ostereita?

Ja hitot, otetaan vähän kaikkea. Mereneläväthän ovat kevyttä ja sulavaa ruokaa.

Jos à la carte -tyyli vetää puoleensa, tilaa vaikkapa partaveitsisimpukka-ceviche.

Miksi tänne? Banyan Tree on näkemisen väärti.

Watercourt, Banyan Tree, 33/27 Moo 4, Srisoonthorn Road, Cherngtalay, banyantree.com

 

3. Kan Eang@Pier – Kalastajan kaveri

Laiturin päästä lähtevät lautat Phuketin paratiisisaarille, mutta onni löytyy lähempääkin. Laiturin vieressä kannetaan pöytään kala- ja äyriäisruokia, joita tullaan syömään saaren kauimmaisista kolkistakin. Chamnan ja Wallee Badrantabutrin avasivat vuonna 1973 perheravintolan, jonka kanta-asiakkaita olivat aluksi vain kalastajat perheineen. Ruoka oli kotoisaa ja väärällään chiliä.

Kun Phuketista kasvoi suosittu lomasaari, perhe laajensi ravintolaa. Äidin ohjeet pidettiin kunniassa eikä tuoreudesta tingitty. Ravintolan nimeen sorvattiin @-merkki.

– Meille mahtuu kerralla yli 600 syöjää. Kaikille riittää päivän tuoretta kalaa ja äyriäisiä, kylämme on täynnä kalastajia, kertoo vieraita emännöivä Apirade Ew Jitharn.

Kan Wangissa tarjotaan vain tuoretta kalaa.
Kan Wangissa tarjotaan vain tuoretta kalaa.

Nuori tarjoilija esittelee ylpeänä tulipunaista napsijaa, hummereita ja rapuja. Maistan alkuun friteerattuja merileviä ja jättikatkarapuja, sitten upeasti grillattua kalaa ja kuningasrapua aromikkaan tamarindi-kastikkeen kera. Rapucurryssa on chilin tuhtia potkua. Se taittuu vasta suloisella kookosjäätelöllä ja hevoskastanjakastikkeella.

Miksi tänne? Ruoka on taiten tehtyä ja raaka-aineet takuutuoreita.

Kan Eang@Pier, 44/1 Viset Road Moo 5, Patak Villa, Muang. kaneang-pier.com

 

4. Tunk-Ka Cafe – Kukkulan kuningas

Tunk-Kan omistajat saivat idean Phuketin korkeimmalla kukkulalla sijaitsevasta ravintolasta lomaillessaan Sveitsissä.
Tunk-Kan omistajat saivat idean Phuketin korkeimmalla kukkulalla sijaitsevasta ravintolasta lomaillessaan Sveitsissä.

Phuket Town on tunnettu mainioista ravintoloistaan. Hyvää katuruokaa saa muutamalla eurolla. Täydelliseen ruokahetkeen tarvitaan muutakin, nimittäin hieno näköala miellyttävässä miljöössä. Silloin suunnataan Rangin kukkulalle, joka nousee 140 metriin.

Heti näköalapaikan naapurissa on Tunk-ka Cafen sisäänkäynti metsän siimekseen. Terasseilta levittäytyy uljas maisema yli kaupungin. Tunk-kan kulinaarisen maineen on luonut keittiön valtiatar, rouva May.

-Omistajilla on kiinalaiset sukujuuret, joten yhdistelen Phuketin tulisia makuja kiinalaisiin, poimin molemmista maista parhaat palat, May kertoo.

Mayn yllytyksestä maistan Moo Hongia, muhitettua ja marinoitua possunvatsaa ja viiriäisen munia chililiemessä. Hikikarpalot helmeilevät otsalla.

Tunk-Ka Cafe tarjoaa tulisia thaimakuja kuin isoäidin keittiöstä.
Tunk-Ka Cafe tarjoaa tulisia thaimakuja kuin isoäidin keittiöstä.

Phuketissa käytetään ruuanlaitossa runsaasti banaaninlehtiä. May käärii niihin marinoituja kanapaloja ja uppopaistaa nyytit. Sano tarjoilijalle Gai Hor Baitoey, jos haluat yhtyä sensaatiomaisen maukkaisiin kanakarkeloihin.

Miksi tänne? Näköalaravintola on parhaimmillaan auringonlaskun jälkeen. Ruokalista on pitkä kuin Kiinan muuri, 16 erilaista kahvia. Hintataso on edullinen.

Tunk-ka Cafe, Kosimbee Road, Rang Hill, Phuket Town, puh. +66 76 211 500.

 

5. Bangla Street – Bileet Patongilla

Patongin Bangla Street on Puhketin yöelämän ykkönen.
Patongin Bangla Street on Puhketin yöelämän ykkönen.

Palmurantojen rauha on muisto vain, kun astelen Patongin keskustaa halkovaa Bangla Streetia. Valo- ja meluviidakko synnyttävät aivoissa mielipuolisen impulssiruuhkan. Baarien ämyrit syytävät bilebiittiä, niukasti puetut naiset hetkuttavat lanteitaan baaritiskeillä, ja sisäänheittäjät nykivät hihasta ryystämään puoli-ilmaisia drinkkejä. Hus, sivummalle syntiset, nyt syödään!

Bangla Beer Gardenin nimi hämää, sillä paikassa pääosassa ovat ruokakojut. Yksi on erikoistunut äyriäisiin, toinen ribseihin, kolmas barbecue-kanaan. Lisää ruokakojuja löytyy viereisen The Food Court -ruokakeitaan sisätiloista. Valitsen runsain yrtein ryyditetyn ja kananmunalla terästetyn nauta-nuudelikeitto Pad Thain. Saan kupillisen tuhteja makuja 3 eurolla.

Katuruokakioskeissa ruoka on hyvää ja halpaa. Nautanuudelisoppa täyttää vatsan kolmella eurolla.
Katuruokakioskeissa ruoka on hyvää ja halpaa. Nautanuudelisoppa täyttää vatsan kolmella eurolla.

Illan gourmet-osuuden hoidan rantakadulla vuodesta 1979 päivystäneessä Patong Seafoodissa. Tarjoilijalle osoitetaan tuoretiskistä, mitä merenelävää haluaa. Näytän kissankokoista hummeria.

Varttia myöhemmin syön elämäni mehevintä grillattua herrojen herkkua. Luksusruoka on Phuketissakin hinnoissaan, liki 20 euroa, mutta jokainen suupala on hinnan väärti.

Lopuksi käväisen Banglan poikkikadun päässä Midnight Sunissa.

– Maistuisiko Fisu vai Salmari, kysyy sinivalkoista kuppilaa isännöivä leppoisa Janne Manninen.

Miksi tänne? Kun haluat juhlia, Patong tarjoaa vaihtoehdon joka lähtöön. Oluen saa baarissa alle eurolla.

Bangla Beer Garden & The Food Court, Bangla Road 70.
Midnight Sun Restaurant, Bangla Road 54/11.
Patong Seafood, Thaweewong Road 130.

Patong Seafood on erikoistunut hummereihin. Ne valitaan itse tiskistä kokin valmistettavaksi.
Patong Seafood on erikoistunut hummereihin. Ne valitaan itse tiskistä kokin valmistettavaksi.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 5/2016.