Iltapäivän viisto valo kirkastaa värit. Se läikehtii Pärnun Koidula-puiston kukissa ja saa Sirpa Lyytikäisen oranssin hameen suorastaan hohtamaan.
Pärnussa kahdeksan vuotta asuneet Sirpa ja Reijo Lyytikäinen kävelevät päivittäin kaupungin puistoihin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat heistä niin tavattoman kauniita. Ja ne ovat. Puistojen kukkatulva suorastaan hengästyttää.
– Ajattele, tämänkin väriloiston tilalla oli joskus kaatopaikka! Sirpa sanoo.
Pärnu on ollut alun perin linnake, ja Tallinnan portiksi kutsuttu kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttialainen portti.
Kävely voittaa porealtaat
Pärnun 800-vuotinen historia ei ole pelkkää kukkaloistoa. Kun Sirpa ensi kerran 1980-luvulla kävi Pärnussa, kaupunki oli apean oloinen. Matkalta ei jäänyt mieleen yksikään puisto.
Vasta kymmenen vuotta myöhemmin Pärnu alkoi kiinnostaa Virossa viihtyvää pariskuntaa.
– Pikkukaupungin tiivis tunnelma veti meitä puoleensa. Täällä on samanlaista kuin meidän kotikulmillamme Porvoossa, vain leppeämpi ilma.
Itävaltalaistyylisessä ravintola Edelweississa on hyvä hinta-laatusuhde.
Kesäisin kaupunki tulvehtii turisteja, pitkällä rannalla saattaa lekotella kerralla kuusituhatta ihmistä. Hiekkaranta ja kylpylät, joita kaupungissa on ollut parisataa vuotta, ovat Pärnun vetonaulat.
– Me emme käy niissä koskaan, ne eivät ole meidän juttumme, Reijo nauraa.
Lyytikäiset eivät myöskään pulikoi kotikaupunkinsa kuuluisan matalassa rantavedessä.
– Mutta me kävelemme rannalla. Yli kahden kilometrin pituinen aallonmurtaja on mukava etappi, Reijo kertoo.
Aallonmurtaja on vaativa päivälenkkikohde.
Koti kerrostalossa
Lyytikäiset ostivat nykyisen kerrostalohuoneistonsa, kun he jäivät Suomessa eläkkeelle. Jo sitä ennen he olivat monena vuonna lomiensa ajaksi vuokranneet kaupungista asunnon. He tutustuivat kaupunkiin lukemalla sen historiaa, opiskelemalla kielen ja tietysti kävelemällä.
– Elämä on huoletonta, kun kaikki on kävelyetäisyydellä, meri, puistot, kaupat, tori ja kahvilat.
Jos Lyytikäisille tulee vieraita, he esittelevät heille ensimmäiseksi puistot. Sitten kävellään merenrantaan, tarkastetaan vanha kaupunginportti ja istahdetaan yhteen Pärnun monista kahviloista.
– Kahvilat ovat todella viehättäviä, vaikka palvelukulttuurissa on vieläkin vähän parannettavaa, Sirpa toteaa.
Kevät on mukavinta ottaa vastaan Virossa. Se saapuu sinne hieman aikaisemmin kuin lahden yli Suomeen.
Virolaisten ystävien luona kyläillessä Sirpa on huomannut eroavuuksia niin kahvittelu- kuin keskustelutavoissa. Virossa emäntä esimerkiksi lohkoo aina tarjottavan valmiiksi.
– Kahvipöytäkeskustelussa virolainen lopettaa lauseen niin-sanaan. Kesti kauan ennen kuin tajusin, että se on eräänlainen piste, ei uuden keskustelun aloitus.
Rantaniityltä on mukava aloittaa lenkki.
Huhtikuu tuo valkovuokot
Lyytikäiset viihtyvät Pärnussa läpi vuoden. Hiljaisen talven jälkeen kevät ja alkukesä koittavat Pärnuun aavistuksen aikaisemmin kuin Suomeen. Ensin saapuvat linnut, sitten turistit.
Sellaisia Lyytikäisetkin osaavat olla. Pärnusta on lyhyt matka naapuriin, Latviaan ja Liettuaan.
– Kun suomalaiset tulevat halvemman ruuan ja juoman perässä Viroon, täältä lähdetään samalla ajatuksella Liettuaan ja Latviaan, Reijo hymähtää.
Pärnun hiekkaranta on pitkä ja hienohiekkainen.
Halpojen hintojen sijaan Lyytikäiset reissaavat elämysten ja eri kulttuurien perässä.
– Alle tunnissa Pärnusta pääsee matkustamaan Keski-Euroopan täysin katoliseen maailmaan.
Mutta kevät on Lyytikäisistä mukava ottaa vastaan Pärnussa. Katsella, kuinka se nousee maasta valkovuokkomattoina ja levittää värit taas ympäri kaupunkia.
Seikkaile Pärnussa!
Kahvilat
-
Pagaripoisid on ihana runsaudensarvi. Puhavaimu 11.
- Kylpyläalueen klassikkopaikasta Rannakohvikista avautuu upea merinäköala. Ranna puiestee 3.
- Luomukahviloita on useita. Mahedikissa kaikki tarjottavat valmistetaan itse. Puhavaimu 20.
Kahviloita Pärnussa riittää. Porkkanakakku on luomukahvila Mahedikista.
Puistot
- Kansallisrunoilija Lydia Koidulan mukaan nimetyssä puistossa solisee ja kukkii. Kuninga 25.
- Lastenpuisto on vilkas. Sen paikalla oli ennen tori. Ruutlin ja Veekadin kulma.
- Rantaniityltä lähtee kävelyreitti siltoineen. Upeat näkymät. Ranna puiestee 9.
Nähtävyydet
-
Pärnu Muuseum Rakkaus 1900-luvun alun taiteessa on teemana taidenäyttelyssä, joka on avoinna 31.5. asti. Pärnu Muuseum, Aida 3. parnumuuseum.ee
- Viron ensimmäinen nykytaiteen museo perustettiin 1990-luvulla juuri Pärnuun. Uue kunsti muuseum, Esplanaadi 10. chaplin.ee
- Barokkityylinen Tallinnan portti sijaitsee rannassa. Pärnu oli alun perin linnake ja tämä kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttilainen portti. Sen läpi kulki postitie Tallinnaan, siitä nimi. Kuninga tänav 1.
- Pärnun rannasta löytyvät kaikki kylpylät. Kaunis Mudaravila, nykyisin Hedon Spa, on kaupungin vanhin kylpylä. Rakennuksen suunnittelukilpaan osallistui myös nuori Alvar Aalto, muttei voittanut. Ranna 1.
Kävelykadut ovat kivoja. Matkailu-infon osoite on Uus tänav 4.
Ostokset
- Huhtikuun alussa remontin jälkeen avautunut tori on eläväinen ostosparatiisi. Vihannekset, marjat ja hedelmät ovat tuoreita ja hinnat huokeat. Torilla myydään mitä eksoottisimpia maataloustuotteita, joten matkailija voi tehdä löytöjä. Vana Turg, Suur-Sepa 18.
- Suosituin ostoskatu on kävely- ja ostoskatu Ruutli. Se pursuaa matkamuisto- ja käsityömyymälöitä.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2017.
