Vuoristopurot ylitetään toisinaan alkeellisia siltoja pitkin.
Vuoristopurot ylitetään toisinaan alkeellisia siltoja pitkin.

Vaellusretki vie huikeisiin vuoristomaisemiin ja pikkuruisiin kyliin, joissa kanat kuopsuttavat ja lapset vilkuttavat ohikulkijoille.

 

Vuoristokylän lapset vetävät tien poikki narun ja rallattavat kovaäänisesti. Leikkimielisestä katusulusta pääsee vain antamalla kymmenen rupian setelin, joka vastaa kymmentä senttiä. Kaivan rinkastani rahaa, ja saan keltaisen samettiruusun ja otsaan punaisen merkin. Näin Nepal viettää hindujen syksyistä tihar-juhlaa.

On vasta aamu, mutta olemme olleet hereillä jo monta tuntia. Opas nouti meidät aamuvarhain majapaikastamme Pokharasta, maan toiseksi suurimmasta kaupungista. Rinkkamme hädin tuskin mahtuivat kolhuiseen taksiin. Olimme viettäneet Fewa-järven rannalla muutaman päivän leväten ja soudellen. Matka Suomesta oli ollut pitkä: lento Delhiin, jatkolento Kathmanduun ja sieltä vielä bussilla kuoppaista tietä seitsemän tuntia Pokharaan.

Nyt jaksamme taas kävellä. Aamuhämärässä pysähdymme Nayapulin kylään. Nepalilaisen mausteisen maitoteen jälkeen lähdemme jalkapatikassa kiertämään Poon Hillin reittiä.

 Vauva kulkee isoäidin mukana peltotöissä.
Vauva kulkee isoäidin mukana peltotöissä.

Pikkukylissä näemme kyläläisiä arkisissa puuhissaan: hampaiden pesua, hiusten harjaamista ja letittämistä sekä pyykkäämistä. Kodit ovat pieniä, japesupaikat sijaitsevat vesipisteen äärellä, usein ihan polun vierellä.

Opas kulkee varmoin askelin edellämme kantaen meidän rinkkojamme. Minulla on vain päiväreppuni – luksusta, kun mietin Lapin­vaelluksiani 20 kiloisen rinkan kanssa.

Ylämäkeen kulkeva tie vaihtuu portaiksi. Kaikki askelmat eivät suinkaan ole tasakorkuisia, vaan välillä saa harppoa puoli metriä. Syke nousee, ja otsamerkki värjää kasvoni punaiseksi. Ymmärrän, että täällä on turha kiirehtiä. Portaita on jo ensimmäisen päivän etapilla parisen tuhatta.

Hidas vauhti, säännölliset tauot ja pienet venyttely­tuokiot auttavat jaksamaan. Ihailtavaa riittää: riisipelto­plänttejä vuoren rinteissä, puhveleita vetämässä auraa ja maatiaiskanoja kuopsuttamassa maata. Samettiruusut loistavat keltaisina rykelminä polun varressa.

Puut kukkivat keväällä maaliskuusta toukokuulle.
Puut kukkivat keväällä maaliskuusta toukokuulle.

Vaellusmajoja, joita kutsutaan nimellä teahouse, on tiheässä. Niissä voi syödä, juoda, levätä ja yöpyä. Pysähdymme yhteen lounaalle. Ruokalistat tulevat pian tutuksi, sillä niissä on vain pientä vaihtelua. Kasvissyöjälle paras on perinteinen dal bhat -ateria, johon kuuluu riisiä, linssikeittoa ja lisukkeita. Lasagne, nuudelit ja pizza valmistetaan paikalliseen tapaan ja voivat yllättää jo ulkonäöllään.

Vielä usean kilometrin korkeudessa myydään kansainvälisiä juomamerkkejä. Mitä ylemmäs kiipeämme, sitä vähemmän lautasella on tuoreita kasviksia ja sitä korkeammat ovat hinnat – viedäänhän kaikki kantamalla ylös kyliin.

Maksan kuitenkin mielelläni vuoristolisän, sillä kylmä virvoitusjuoma tekee terää hikisen päivän jälkeen.

Autoteitä ei ole, ja samoilla vaelluspoluilla kulkevat myös kyliin ruokaa ja muita hyödykkeitä vievät kantajat. He kulkevat nopeasti, toisinaan juoksujalkaa.

 Muulit selviävät jyrkistä rappusista.
Muulit selviävät jyrkistä rappusista.

Nuori mies ohittaa meidät selässään monikerroksinen häkki kanoineen kaikkineen. Vastaan tulevan muulin selkään on viritetty leveä taakka. Eläimet kiikkerine kantamuksineen selviävät jyrkistäkin poluista, uskaliaimmat paikalliset jopa ratsastavat portaissa.

Sukellamme metsään, jossa purot solisevat ja kaskaiden sirinä raastaa korvia. Jättimäiset, värikkäät perhoset ovat kuin sadusta. Kokenut vaelluskumppani kertoo, että jättimäinen alue on huumaavan kaunis keväällä, kun alppiruusut puhkeavat kukkaan.

Oppaamme Cham on kovakuntoinen kaveri, jonka pohje on monta kertaa paksumpi kuin omani. Hän on tottunut kiipeämään isojen kantamusten kanssa retkikuntien mukana korkeille vuorille. Nelipäiväinen Poon Hillin reitti, jonka kuljemme, on hänelle mukavaa tepastelua, nousemmehan vain reiluun kolmeen kilometriin. Toista ovat viikkokausien vaellukset, joilla kannetaan raskaita varusteita ja kiivetään monta kilometriä.

Cham kertoo kuuluvansa gurkhien heimoon, joka tunnetaan taistelijoistaan. Myös Chamin veljet ovat töissä Intian armeijassa.

Dal bhat koostuu monesta ruokalajista samalla lautasella.
Dal bhat koostuu monesta ruokalajista samalla lautasella.

Opas huolehtii, että kaikki sujuu. Kun päivän päätteeksi saavumme vaellusmajaamme, hän esittelee meille huoneemme, näyttää suihkut ja sopii päivällisajan. Päivällisellä hän noutaa ruuan keittiöstä ja tarjoilee sen pitkän pöydän ääreen. Oppaat ruokailevat vasta vaeltajien jälkeen. Joskus he siemailevat myös yrttijuomaksi kutsumaansa alkoholia mutta saapuvat silti selvinä aamiaiselle.

Majan ruokasali on kuin iso olohuone, johon kaikki kokoontuvat lämmittelemään, tarinoimaan ja kuivattamaan vaatteitaan kamiinan ääreen. Moni tulee tutuksi, kun samoihin ihmisiin törmää vaelluspoluilla ja -tuvissa. Osa kulkee yksin, osa ryhmissä. Nuorimmat kulkevat mukana kantorinkassa, vanhimmat ovat vaareja.

Kiinalaiset vaeltajat keskustelevat kanssamme muutamalla osaamallaan englannin sanalla. Naurua riittää. Kaksi keski-ikäistä naista soittaa kännyköillään täysillä Gangnam Style -hittiä. He tanssivat ruokaa odotellessaan.

Mukavinta on tavata paikallisia. Nähdä herttaisen pikkutytön hymyilevän ikkunaluukun takaa tai uurteisen vanhuksen suoristavan selkänsä peltotöissä. Namaste!

Unta ei koskaan tarvitse odotella. Unirytmi muotoutuu valon mukaan. Nukkumaan mennään aikaisin. Kukko pihalla hoitaa herätyskellon virkaa.

 Kamiinan ympärillä syntyy uusia ystävyyksiä.
Kamiinan ympärillä syntyy uusia ystävyyksiä.

Kolmannen yön etapissamme Ghorepanin kylässä on yllättäen kirjakauppa. Sen englanninkielinen valikoima ei ole hääppöinen, mutta ostan Patricia McCormickin kirjoittaman teoksen Sold, joka kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuvan nepalilaisen tytön tarinan.

Tämä on kauniin, mutta köyhän maan häpeätahra: moni perhe on niin köyhä, ettei ole varaa edes ruokaan. Ratkaisu on myydä tytär taloudenhoitajaksi rikkaaseen perheeseen. Näin on yksi suu vähemmän ruokittavana ja perhe saa pienen korvaussumman tytöstä. Todellisuudessa lapsi lähetetään usein Intiaan seksityöläiseksi.

Onneksi monet järjestöt, kuten Friends of Maiti Nepal, tekevät tehokasta valistustyötä, ja myytyjen lasten osuus on enää vain murto-osa siitä, mitä kymmenen vuotta sitten. Lisäksi järjestöt etsivät myytyjä tyttöjä ja pyrkivät palauttamaan heidät takaisin koteihinsa.

Myös matkailija voi tehdä hyvää: turismin ansiosta olosuhteet Nepalissa ovat kohentuneet monin paikoin.

Jättimäiset joulutähdet kukkivat Nepalissa jo hyvissä ajoin ennen joulua.
Jättimäiset joulutähdet kukkivat Nepalissa jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Huoneestani on huikea näköala alas laaksoon ja kylää ympäröiville vuorille. Ghorepanin kylä sijaitsee 2 800 metrin korkeudessa. Hörpin ikkunan ääressä inkivääri-sitruuna-hunajateetä ja nautin kauneudesta.

Yhtäkkiä alkaa ukkostaa ja sataa rakeita. Seutu on maan sateisimpia ja tunnettu vaihtelevista sääoloistaan.

Raekonsertti yltyy niin kovaääniseksi, että toivon, ettei myrsky vie peltikattoamme mennessään.

Majassa on hyytävän kylmä, eikä suihkuun meno todellakaan houkuttele, mutta pakotan itseni riisuutumaan ja pesulle ennen päivällistä. Lämmintä vettä riittää vain ensimmäisille. Pikapesun jälkeen hytisen hetken untuvamakuupussissani.

Otsalamppujen valossa kulkeva jono muistuttaa pitkää tuhatjalkaista.

Herätys on aamulla jo kello 4.30, paljon ennen auringonnousua. Iso joukko unisia vaeltajia kulkee hiljaa kolmen vartin matkan ylös Poon Hillin vuorelle tai kukkulalle, kuten täällä kutsutaan paikallisittain pieniä, pari- ja kolmekilometrisiä huippuja. Otsalamppujen valossa kulkeva jono muistuttaa pitkää tuhatjalkaista.

Ylhäällä paleltaa. Pienessä majassa myydään teetä ja kaakaota. Kuuma kuppi tulee nyt tarpeeseen. Lämmitän sormiani peltimukin kyljessä. Jännittyneinä odotamme, että aurinko ilmestyisi näkyviin.

Poon Hill on reitin korkein piste, 3 210 metriä, ja matkan kohokohta. Hyvällä onnella huipulla avautuu laaja näkymä ympärillä kohoaville Himalajan vuorille, joista korkeimmat ovat yli 8 000-metriset Dhaulagiri ja Annapurna. Huonolla onnella näen lumiset huiput vain postikorteista.

Henkäisen helpotuksesta, kun pilvimassat väistyvät valkoisina hohtavien vuorten edestä. Värikkäät rukous­liput värisevät tuulessa. Haikeus valtaa mielen.

 Australialaiset Karolina ja Mark virkistyivät Jhinun kylän kuumilla lähteillä Annapurna Base Camp -vaelluksen jälkeen.
Australialaiset Karolina ja Mark virkistyivät Jhinun kylän kuumilla lähteillä Annapurna Base Camp -vaelluksen jälkeen.

Hyvä tietää

Näin perille

  •  Suomesta järjestetään vaellusmatkoja Nepaliin, esimerkiksi Annapurnalle, 17 päivää, 2 600 e.
  •  Omatoimimatka Helsingistä Kathmanduun, meno-paluu, kaksi välilaskua, alkaen 720 e.
  •  Suomalainen tarvitsee Nepaliin viisumin, jonka saa lentokentältä. Passin pitää olla voimassa vähintään 6 kk viisumia haettaessa. Viisumi 15 päiväksi 25 e.

Paras aika matkustaa

  • Maalis–huhtikuu ja loka–marraskuu. Sadekausi kesäkuun lopusta syyskuun puoliväliin.

SOS

  • Ota kaikenkattava matkavakuutus.
  • Älä lähde vaellukselle yksin. Käytä luotettavia matkatoimistoja, kuten walkecotrek.com
  • Tiet ovat huonokuntoisia, liikenne vasemmanpuoleinen. Jos liikenneonnettomuudessa on osapuolena ulkomaalainen, häntä pidetään yleensä syyllisenä onnettomuuteen. Korvausvaatimukset ovat suuria.
  • Maa on maanjäristys-alueella, järistyksiä usein.
    seismonepal.gov.np
  • Nepalin sairaalat eivät vastaa länsimaista tasoa. Suomen suurlähetystö neuvoo Kathmandun luotettavat klinikat.
    formin.fi > matkustustiedotteet
  • Juo vain pullotettua vettä ja pese kädet usein saippualla. Varaudu turistiripuliin.
  • Perusrokotusten lisäksi hepatiitti A -suojaus.
  • Vuoristotaudin oireet: päänsärky, pahoinvointi ja unettomuus. Anna elimistölle aikaa sopeutua nousemalla vuoristossa riittävän hitaasti, yli 2 500 metrin korkeudessa 300 metriä vuorokaudessa. Arviolta 40 % vaeltajista sairastuu vuoristotautiin 4 200 metrin korkeudessa.

Trekkaaminen

Vaeltamista kylien halki kutsutaan trekkaamiseksi. Se eroaa muusta vaeltamisesta siinä, että samalla pääsee tutustumaan kylien elämään ja syömään sekä yöpymään vaellustuvissa. Trekkaaja ei etsi yksinäisyyttä, vaikka nauttii luonnonrauhasta ja kauneudesta. poonhilltrekking.com

Vanha Jeti

Nepal – täydelliset maastot vaeltajalle

Onhan se mukavaa, että toimittaja on löytänyt Nepalin ja vuoristovaelluksen. Tuollainen muutaman päivän kiekka ei kyllä vielä anna todellista kuvaa siitä, mitä OIKEA vaeltaminen pitää sisällään, nimittäin todellista matkantekoa tiettömillä alueilla, kasvillisuus- ja kultturivyöhykkeiltä toiselle. Olen vaeltanut Nepalissa viimeisten 30 vuoden aikana kymmenkunta kertaa ja vaellusten pituudet ovat ollet kymmenestä 52 päivään. Normaalilla maalaispojan, ja vaimoni kohdalla maalaistytön, sitkeydellä...
Lue kommentti

Turun saaristossa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Kylät ovat kauniita, ihmiset rentoja ja lossit tunnelmallisia. Poimimme kuusi vinkkiä saariston seudulla matkaavalle.

1. Paljasjalkapolku

Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.
Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.

Puinen kaari on kuin portti toiseen maailmaan keskellä metsää. Sammal kutittaa jalkapohjia ja valo karkeloi puiden latvoissa. Maassa on peilejä, joista heijastuu pilvien liike taivaalla.

Kyseessä on joka vuosi uudelleen rakennettava ympäristötaideteos Paljasjalkapolku, johon osallistuu kymmenen vaihtuvaa taiteilijaa. Kukin taiteilija pystyttää oman teoksensa jonnekin kilometrin mittaisen polun varrelle. Kokonaisuus on puhutteleva.

Teosta on ollut kokoamassa saaristosta kotoisin olevia tai siellä lomailevia taiteilijoita, mutta myös ulkomaalaisia tekijöitä. Tänä vuonna osa taiteilijoista tulee Yhdysvalloista ja Alankomaista. Näyttelyn nimi on Jälkiä.

Paljasjalkapolun nimi on symbolinen. Kun kulkee paljain jaloin, luonto tulee iholle. Polkua suunnitelleet taiteilijat toivovat kulkijan nauttivan kaikin aistein saariston luonnosta ja taiteesta.

Paljasjalkapolku lähtee Hotelli Nestorilta, jota pitää polkua perustamassa ollut kuvataiteilija Pia Rousku. Hotellin yhteydessä toimii erinomainen ravintola Back Pocket.

  • Polku lähtee hotelli Nestorin pihasta, Österretaisintie 45, Korppoo.
  • barfotastigen.com

2. Seilin saari

Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.
Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.

Harvalla paikalla on yhtä karmiva historia kuin Seilin saarella.

1600-luvulta alkaen sinne eristettiin spitaaliset ja vuodesta 1785 alkaen mielisairaat. Saarenmielisairaala suljettiin vasta 1962.

Suurin osa hoitoon lähetetyistä oli naisia. Nykytiedon valossa oikeasti sairaita oli vähän: Seiliin joutuneet naiset eivät vain sopineet aikansa naisrooliin.

Saarelta ei päässyt pois. Tarinan mukaan spitaaliset joutuivat tuomaan tullessaan oman arkkunsa laudat.

Seilin saari on tullut tunnetuksi myös Jenni Vartiaisen Seili-nimisestä laulusta ja Katja Kallion kirjasta Yön kantaja.

Nyt vanha mielisairaala on Saaristomeren tutkimuskeskuksen hallussa.

Seilin puukirkko toimii nykyään museona. Sairaille ja terveille oli kirkossa oma puoli. Museokirkko on avoinna 16.6.-17.8. joka päivä kello 12.30-14.30.

Historian havinan lisäksi Seilin saarella viehättää kaunis luonto.

Saarella on kesäkahvila. Majoittua voi vaikkapa 1800-luvun leipomossa tai Carl Ludvig Engelin piirtämässä hirsitalossa.

  • Yhteysalus Turusta, lähtö päivittäin kello 10, matka-aika 2 tuntia. Yhteysalus Nauvosta kello 16, matka-aika 30 minuuttia. Varaa matka ja majoitus: 040777 3668.
  • vitharun.fi, visitseili.fi

3. Kustavin savipaja

Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.
Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.

Majakanmuotoisia lyhtyjä, veneen mallisia tarjoiluastioita. Kustavin Savipajassa on valmistettu keramiikkaa 41 vuotta.

Perheyritystä johtavat sisarukset Essi Vuontisjärvi ja Pia Metsävainio haluavat vaalia käsityöläisyyttä, joka on aina ollut saaristossa tärkeää.

Savipajan ympärille on kasvanut käsityökylä. Seppä takoo rautaa pajassaan, hopeaseppä valmistaa uniikkeja koruja. Paratiisipajasta voi ostaa sisustusesineitä ja hyvän tuoksuisia pesuaineita sekä kynttilöitä.

Tekstiilipajan pihapiirissä on lampaita ja kaniineja sekä kahvila, josta saa saariston parhaat munkit. Myynnissä on myös kauniita keittiöpyyhkeitä ja kukkaroita.

4. Ravintola Köpmans

Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.
Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.

Saariston ravintoloiden joukossa on uusi tulokas: Köpmans. Sen ruokalista on kekseliäs.

Kannattaa tilata esimerkiksi saaristolaisleipään tehty 18 euron hauki- tai karitsaburger ja pannukakku, joka tarjoillaan savusärkimoussen ja kuuluisan nauvolaisen Piipanojan kylmäsavustamon lohen kera, 10 euroa.

Riitta ja Henri Talvitien perustama ravintola hyödyntää paikallisia raaka-aineita. Juomalistalta löytyy pienpanimojen oluita, saaristossa tehtyä omenamehua ja vastajauhettua erikoiskahvia.

Ravintolan omat leipurit taikovat kahvihetkiin tuoreet munkit ja herkulliset kakut. Tyrnijuustokakku on asiakkaiden suursuosikki, mutta sitä on tarjolla vain harvoina ja valittuina päivinä.

Ravintola sijaitsee kauniissa, avarassa hirsitalossa. Talon vieressä on salatulta tuntuva puutarha: valo siivilöityy luumu- ja omenapuun lehtien lomasta puupöytiin ja kirjavin värein maalattuihin tuoleihin.

Puutarhan laidalla on hiekkalaatikko perheen pienimmille. Kesäiltoina pihassa soittaa usein trubaduuri ja joskus puiden katveessa lausutaan runoja.

  • Rantapolku 3, Nauvo. Varaa pöytä tai yösija 0406434430. kopmans.fi

5. Houtskari

Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.
Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.

Houtskari on saariston ytimessä. Kunta koostuu 700 saaresta. Päätien varteenkin mahtuu kaksi pientä lossia, jotka kulkevat tarvittaessa.

Houtskarin kirkonkylä Näsby on sievä kuin postikortti. Kylässä sijaitsee saariston mennyttä elämäntapaa esittelevä saaristolaismuseo, joka koostuu kymmenestä eri rakennuksesta.

Vaikka elämäntapa on muuttunut, saarissa on yhä ympärivuotista asutusta. Paras tapa tutustua Houtskariin on vuokrata pyörä ja polkaista Näsbystä idylliseen Hyppeisten kylään.

Pyöräillessä luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Tie kulkee maalaismaiseman halki, ja meri pilkahtelee lähellä. Pienillä teillä ei juuri ole liikennettä.

Hyppeisissä omenapuut notkuvat puutalojen pihassa ja venevajat reunustavat rantaviivaa. Hieman ennen kylää on Borgbergin näköalatorni, josta katse kantaa hyvällä säällä Ahvenanmaalle saakka .

  • Houtskarin saaristomuseo, Pyhän Andreaksen tie 10, Näsby. 
  • Pyöriä vuokrataan Näsbyn vierasvenesatamassa, Näsbyntie 190, ja Saariston Lomakeskus Mossalassa. 4 tuntia 10 e, 8 tuntia 20 e. saaristonlomakeskus.fi

Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.
Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.

Sisäpiirin vinkit

Niclas Gestranius, Paraisten kaupungin matkailupäällikkö:

"Olen syntynyt Paraisilla, ja asun Nauvossa. Olen työskennellyt matkailun parissa 20 vuotta. Rakastan saaristoa, meri rauhoittaa ihmisen.

Turun saaristo on täynnä kätkettyjä helmiä. Nauvon kirkonkylästä pienen lossimatkan päässä on Högsarin saari. Pienellä, luonnontilassa olevalla saarella törmää lähes aina valkohäntäpeuroihin. Högsarin paras näköalapaikka on Smörasken.

Suoramyynnin perinne elää, ja ihmisiin luotetaan. Tilamyymälöissä tuotteet ovat esillä ja asiakkaat jättävät maksun lippaaseen.

Nauvon Norrstrandin tieltä löytyy kolme suoramyyntitilaa, joista saa kauden vihanneksia, itse tehtyä jäätelöä, makkaraa ja leipää. Isakssonilta Houtskarista ja Korppoosta voi ostaa vihanneksia.

Suosittelen saariston ravintoloita. Nauvon Hanko Sushista saa sushia mukaan ja Iniön Bruddalsvikenistä thaimaalaiskokin valmistamia ruokia. Parasta kalaa ja muuta lähiruokaa saa Korppoon Back Pocket -ravintolasta.

Kaikista saariston kylistä löytyy uimaranta. Suosikkini on Iniön Jumon kylän ranta. Se on syrjässä päätieltä ja siksi rauhallinen. Ilta-auringossa hiljaisuus on rikkumaton. Ääntä pitävät vain lähiseudun lampaat."

  • parainen.fi

Hyvä tietää

Saariston rengastiellä on kahdeksan lauttaa ja lossia. Lautat ovat maksuttomia lukuun ottamatta Iniön ja Houtskarin välistä lauttaa.

Majoittua voi mökkikylissä, leirintäalueella ja peti & puuro -majoituksessa, hinta alkaen 45 e/yö. Nauvossa on hotelli.

Jos tarvitset majoituksen juhannuksesta elokuun puoliväliin, tee varaus hyvissä ajoin. Yhteysaluksilla kannattaa varautua jonoihin.

Saariston punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Harkitse puutiaisaivokuumerokotusta, ja ota matkalle mukaan punkkipihdit.

  • finnferries.fi
  • saaristo.org

Pääkaupungin kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, joissa viihtyvät niin ulkopaikkakuntalaiset kuin paikallisetkin. Valitsetko pienpanimotapahtuman, kamarimusiikkifestarit vai silakkamarkkinat?

Teurastamon Herkkumarkkinat 9.6.

Kalasataman kupeessa oleva entinen teurastuslaitos kuhisee uutta kaupunki- ja ruokakulttuurioa. Herkkumarkkinoilla yhdistyvät markkinahumu ja puutarhasta nautiskelu. Voit valita Teurastamon ravintoloiden valmistelemista annoksista mieleisesi ja grillata sen itse grillimestarien opastuksella. 

Teurastamon alueella tapahtuu koko kesän. 12.6. Teurastamolla järjestetään Helsinki-päivän lounas-jazzit, 16.6. alueella vietetään Lasten lomapäivä -tapahtumaa.

Suomenlinnan kesäteatteri: Yksi lensi yli käenpesän 4.6.–1.9.

Suomenlinnassa nähdään jälleen klassikkonäytelmä. Näytelmän on ohjannut Juha Kukkonen ja pääosia näyttelevät Robin Svartström sekä Minna Suuronen.

Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti 12.6.

Kahdeksan artistia ja bändiä valloittavat Kaisaniemen puiston ilmaiskonsertissa. Lavalla nähdään mm. Juha Tapio, J. Karjalainen, Cheek ja Sanni.

Sulasolin yhteislaulutilaisuudet Soutustadionilla 11.6.–27.8.

Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton Helsingin piirin järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa raikaa joka kesämaanantai Soutustadionilla. Tule yksin tai yhdessä kaverin kanssa. 

Taste of Helsinki 14.–17.6.

Fine dining -ruokaa Töölönlahdella. Taste of Helsingissä voi tutustua huippuravintoloiden maisteluannoksiin telttakylässä keskellä kaupunkia. Tänä vuonna mukana on yhdeksän ravintolaa, muun muassa Olo, Nolla, Ragu ja tukholmalainen Esperanto.

Seurasaaren juhannusvalkeat 22.6.

Maaseudun juhannuksen romantiikkaa voi kokea pääkaupungissakin. Sota-ajan sävelet, kansantanssit ja kokot luovat tunnelmaa juhannusyöhön. Seurasaaren juhannusvalkeat on järjestetty jo vuodesta 1954.

Stadin juhannus 21.6.–23.6.

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on myyty loppuun aiempina vuosina jo ennakkoon. Tänä kesänä tapahtuma alkaa torstain avajaiskonsertilla, jossa esiintyvät Olavi Uusivirta sekä PASA. Päätapahtuma kattaa koko saaren, ja lisää esiintyjiä nähdään juhannusaattona ja juhannuspäivänä.

Helsinki Pride 25.6.–1.7.

Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma tulvii ohjelmaa: tapahtumia on viikon aikana yli 80. Viikko huipentuu perinteiseen lauantain Pride-kulkueeseen.

Helsinki Chamber Music Festival 4.–7.7.

Uusi kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali järjestetään Torikortteleiden, Senaatintorin ja koko vanhan Helsingin ympäristössä.

Helsinki Cup 9.–14.7.

Euroopan suurimpiin juniorijalkapalloturnauksiin lukeutuva Helsinki Cup tuo satoja joukkueita pääkaupungin kentille. 

Ylioppilasteatteri: Nomadia –vaelluslaulu 11.7.–19.8.

Helsingin Ylioppilasteatterin kesäteatteri nähdään jälleen Mustikkamaan ihanassa ympäristössä. 

Suuret Oluet - Pienet Panimot 24.–28.7.

Suomen kattavin olut- ja pienpanimotapahtuma järjestetään jälleen Rautatientorilla. Tutustu pohjoismaisiin pienpanimoihin, siemaile olutta, siidereitä ja sahtia ja osallistu olutvisaan. Tarjolla myös ruokaa ja ohjelmaa. 

Lasten Festarit 4.8.

Perheen pienimmille suunnatut festarit järjestetään Töölönlahdella, Oopperatalon takana Hesperian puistossa. Tapahtumassa on koettavaa koko perheelle: musiikkia, työpajoja, jättitrampoliini ja muuta hauskaa.

Etno-Espa 6.–16.8.

Nykykansanmusiikin ilmaiskonserttisarja nähdään Esplanadin lavalla elokuussa.

Art goes Kapakka 16.–25.8.

Laadukas ja kiinnostava taide, ravintolakulttuuri ja yleisö kohtaavat kymmenen päivää ja yötä kestävässä Art goes Kapakassa. Yli 300 tapahtuman joukosta jokainen löytänee jotakin.

Helsingin juhlaviikot 17.8.–2.9.

Kahden viikon festivaali on musiikin, kuvataiteen ja teatterin juhlaa. Koe esimerkiksi Huvila-teltan tunnelmalliset konsertit. Taiteiden yönä 24.8. koko kaupunki on täynnä tapahtumia.

Helsinki Design Week 6.–16.9.

Muodin, designin ja arkkitehtuurin ystäville on luvassa ohjelmaa peräti 11 päiväksi. 

Stadin silakkamarkkinat 7.–13.10.

Vuodesta 1743 järjestetyt markkinat olivat pitkään tärkeä ruuanhakutapahtuma. Nykyään silakkamarkkinoilla saaristolaisperinne yhdistyy moderniin ruokakulttuuriin.

Valokarnevaali 11.–21.10.

Kirkkaasti valaistu Linnanmäen huvipuisto on syksyn pimeydessä uljas näky. Valokarnevaaleilla pääsee värivalojen loisteessa testaamaan, miltä vuoristorata-ajelu tuntuu pikkupakkasessa. Kuukautta aiemmin Linnanmäellä järjestetään iik!week (5.–16.9.), kauhuteemaviikko.

Jäikö jokin tapahtuma mainitsematta? Kerro siitä kommenteissa!

 

hesalainen

Ruokaa, musiikkia ja taidetta: Helsingin kiinnostavimmat kesätapahtumat 2018

Jutussa on jätetty liian pienelle huomiolle Helsingin kaunis saaristo. Ainoa, ohimennen mainittu saari, on Vallisaari. Kyseinen viime vuonna avattu entinen sotilassaari on todella tutustuminen arvoinen. Mutta mihin on unohtui ehdoton "must" paikka Suomenlinna? Muita saaria, joille on hyvät kulkuyhteydet ovat : Pihlajasaari. jossa voi viettää päivän uiden, aurinkoa ottaen tai mennä piknikille. Saarelta löytyy ravintola ja rantakioskissa myydään suussasulavia munkkeja! Mustasaari ja hevossaari,...
Lue kommentti