Tom Häggblom (vas.) ja Dallas-lentäjä kiertävät arokentältä toiselle.
Tom Häggblom (vas.) ja Dallas-lentäjä kiertävät arokentältä toiselle.

Suomea viisi kertaa suuremman Mongolian aroilta pääsee hyvään hoitoon vain lentämällä. Tom Häggblom on ensimmäinen, joka on opettanut jurttakylien lääkärit hoitamaan lentopotilaita.

Pienkoneen moottori surisee tasaisesti. Lennämme reilun kolmen kilometrin korkeudessa merenpinnasta, mutta vain muutama sata metriä Altaivuoriston ylänköjen laajojen lumikenttien yllä.

Herätys on ollut varhainen. Blue Sky Aviationin kymmenpaikkainen Cessna Caravan on kaartanut Mongolian pääkaupungista Ulan Batorista taivaalle heti auringonnousun jälkeen.

– Katsopa sormeani, vieressäni istuva erikoissairaanhoitaja Tom Häggblom, 48, näyttää.

– Kynnenaluset sinertävät. Happisaturaatio on selvästi laskenut. Meidän koneeemme ei ole paineistettu, joten täällä sisällä vallitsee sama ilmanpaine kuin ulkona. Jos meillä olisi kyydissä sairas potilas, hän tarvitsisi nyt lisähappea.

Lentäjä Dallas Dirksen edessämme pitää happiletkua suussaan.

– Se on tärkeä varotoimi. Happisaturaation lasku heikentää hapensaantia ja voimistaa stressi­reaktiota. Pulssi nousee, verenpaine kohoaa, ihminen alkaa puuskuttaa.

Tom Häggblomin on tehnyt töitä Mongoliassa kolmen vuoden ajan. Hän on kouluttanut Mongo­lian ensimmäiset lääkärit ja sairaanhoitajat siirtämään potilaita ilmateitse hoitoon oikealla tavalla.

Se on tarkoittanut tuhansien kilometrien lentoja ristiin rastiin pitkin Mongolian syrjäseutuja, yöpymisiä paimentolaisjurtissa kamelien ja jakkien kyljessä ja monien selviytymistarinoiden todistamista.

Tärkeää!  Erikoissairaanhoitaja Tom Häggblom: "Tupakka on syytä tumpata jo useita tunteja ennen lentoa"

Vuoristoseudun jurtasta on hädän tullen pitkä matka kaikkialle.
Vuoristoseudun jurtasta on hädän tullen pitkä matka kaikkialle.

Autolla matka veisi päiviä

Potilaslennot ovat hätätilanteessa elintärkeitä arojurttien asukkaille. Mongoliassa on valtavat etäisyydet mutta surkeat tiet. Maaseudun syrjäkylillä elää silti yhä lähes puolet maan kolmesta miljoonasta asukkaasta. Pääkaupunki Ulan Bator on käytännössä ainoa paikka, jossa saa keskussairaala­tasoista hoitoa vakavaan sairauteen tai tapa­turmaan.

Lentoaikaa Altain pikkukaupunkiin on vielä tunteja arojen ja vuorten yllä. Matka on toistatuhatta kilometriä, saman verran kuin käsivarren Lapista Helsinkiin. Sillä erotuksella, että Altailta pääkaupunkiin vievä tie on valtaosin kuin karjapolkua – autolla ajaen matka voi kestää kolmekin päivää.

– Pääsy lennolle saattaa ratkaista, jääkö potilas henkiin vai ei. Silti harva lääkäri tai hoitaja ymmärtää, miten erilaisia hoito-olosuhteet ilmassa ovat tai miten ratkaisevasti ne vaikuttavat potilaan mahdollisuuksiin selviytyä lennolta jatkohoitoon. Eikä hoitohenkilökunta ole saanut minkäänlaista koulutusta näihin potilassiirtoihin, Tom Häggblom kertoo.

Lumikentät lipuvat taakse ja loputon lakeus siintää matkustamon pikkuikkunasta. Maasto kumpuilee ruosteenvärisenä. Siellä täällä iskee silmää jurttateltan valkea täplä. Pieninä pisteinä näkyy kameli- tai hevoslaumoja, jotka kipuavat rinteitä.

Hyvä hetki ottaa pienet torkut ennen kuin työt alkavat. Tom Häggblom ummistaa silmänsä.

Aldarkhanin kylässä vieraat pääsivät seuraamaan jousiammuntakisoja.
Aldarkhanin kylässä vieraat pääsivät seuraamaan jousiammuntakisoja.

Tärkeimpiä terveyshankkeita

Siirtolentojen ongelman ratkominen alkoi muutama vuosi sitten, kun Mongoliassa MAF:n lähetyslentäjänä työskennellyt Janne Ropponen kävi siihen käsiksi. Hän evakuoi vuosien ajan potilaita syrjäseuduilta samalla koneella, jolla nyt lennämme.

Blue Sky Aviation on osa kansainvälistä lähetyslentoyhtiötä MAF:ia, joka monilla maailman peräkolkilla tarjoaa ainoan kulkuyhteyden muualle. Sen toiminta-ajatuksena on jo 70 vuoden ajan ollut lentää sinne, minne normaalit reittiyhteydet ovat liian hankalia tai vaarallisia. Koska MAF toimii lähetystyöjärjestöjen ja yksityisten lahjoittajien tuen turvin, sen ei tarvitse tehdä liikevoittoa vaan se voi ottaa kyytiinsä ne, jotka eniten sitä tarvitsevat.

Kun Janne Ropponen palattuaan siirtyi Suomen MAF:in johtoon, hän suunnitteli koulutushankkeen, jota ulkoministeriö alkoi rahoittaa kehitysyhteistyövaroin.

Tom Häggblomin neuvoja on sen jälkeen kuullut jo lähes 300 terveysalan ammattilaista. Hankkeesta on tullut Mongolian terveysalan tärkeimpiä. Olemme nyt sen viimeisellä koulutuskeikalla. Tarvetta jatkaa olisi, mutta lisävaroja ei ole helppo saada hallituksen kehitysapuleikkausten keskellä.

Lentoja vain päiväsaikaan

Neljän päivän ajan lennämme jurttakylästä toiseen Gobin autiomaan ja Altaivuorten välillä.

Työjärjestys on hengästyttävä, mutta selkeä. Lento koulutuspaikalle, luentoja paikallisessa sairaalassa iltaan asti, seuraavana aamuna käytännön harjoittelua lentokentällä ja lyhyt lento koulutuskoneella.

– Se on sekä palkinto että tärkeä kokemus. Oppilaat saavat havaita, miten erilaista potilaan hoito ilmassa on ja millaisille voimille siellä altistutaan. Sen jälkeen kätellään ja kiitetään kurssilaiset, jaetaan kurssitodistukset ja jatketaan kohti uutta ­koulutuspaikkaa.

Syrjäseutujen heikosti varustelluille kentille on päästävä päiväsaikaan, muistuttaa Häggblom. Hänellä on itsellään myös ammattilentäjän koulutus.

– Pelivaraa on jätettävä. Esimerkiksi navakka tuuli voi lisätä tai vähentää koneen lentonopeutta 50–100 kilometriä tunnissa.

"Navakka tuuli voi lisätä tai vähentää
koneen lentonopeutta
50–100 kilometriä tunnissa."

Tsunamialue oli ensimmäinen

Tom Häggblomilla on yli kymmenen vuoden kokemus evakuointilennoilta eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen keikka oli pahin mahdollinen.

Kaakkois-Aasian tsunami iski tapaninpäivänä 2004. Thaimaahan tarvittiin kiireesti kokeneita sairaanhoitajia etsimään satoja loukkaantuneita suomalaisia ja auttamaan heidän kuljettamisessaan kotiin. Häggblom ei epäröinyt, kun potilassiirtojen suomalainen pioneeriyritys EMA pyysi häntä mukaan.

Kolme päivää hyökyaallon jälkeen Häggblom oli Bangkokissa. Seuraavien yhdeksän tunnin ajan hän jäljitti potilaita Thaimaan pääkaupungin ­sairaaloista.

– Palasimme Suomeen 14 potilaan kanssa. Se oli työntäyteinen lento. Ensimmäiset tunnit menivät kiitämällä: annettiin kipulääkityksiä ja antibiootteja, nesteytettiin. Potilailla oli syviä tulehtuneita haavoja ja murtumia. Hätä oli suuri, ja tilanne henkisesti raskas meille kaikille.

Koneessa oli neljä orpoa lasta. Häggblomin mieleen on jäänyt pikkupoika, josta muut loukkaantuneet olivat huolehtineet sairaalassa. Huonokuntoisella lapsella oli kova kuume eikä hän ollut pystynyt syömään.

– Hänen huolensa olivat silti hyvin konkreettisia. Joululahjat olivat jääneet Krabille, eikä koti­avain ollut mukana.

Jurttakylä muuttuu kaupungiksi, kun taloja on enemmän kuin telttoja.
Jurttakylä muuttuu kaupungiksi, kun taloja on enemmän kuin telttoja.

Lapsen hädän edessä Häggblom tunsi suurta voimattomuutta.

– Tunsin helpotusta vasta kun tajusin, että pystyn silti auttamaan häntä käytännön toimissa. Vein häntä vessaan, toin puhtaan hammasharjan ja pesin hänen hampaansa. Kun laskeuduimme Helsinkiin, hän söi aamupalaa ja luki Aku Ankkaa.

Tsunamin jälkeen Häggblom tarttui uusiin tarjouksiin. Työ tuntui kiinnostavalta ja palkitsevalta. Eikä ensikokemuksen jälkeen mikään ole tuntunut ylivoimaiselta.

Kansainvälistyminen ja matkustusmäärien kasvu näkyy. Evakuointikeikat ovat vieneet Häggblomin yhtä hyvin Papua-Uuteen-Guineaan, Etelä-Afrikkaan kuin Kuubaankin.

"Eivät ne turistimatkoja ole.
Pyrin silti tekemään ainakin
pitkän kävelyn kaupungilla."

– Eivät ne turistimatkoja ole. Pyrin silti tekemään ainakin pitkän kävelyn kaupungilla, jotta näkisin, missä oikeasti olen, ja saisin jalat vetreiksi.

Kaksi keskosta kyydissä

Töks. Koneen nokkapyörä rapsauttaa kiitoradan routaista sorapintaa Altain lentokentällä. On lennetty reilu kolme tuntia. Ajoissa ollaan, Häggblom katsoo kelloaan

Valtaosa lennoista sujuu niin kuin on suunniteltu. Eivät kuitenkaan kaikki.

– Kerran jouduimme myrskyn takia lentämään pitkään pilven alla vain noin 150 metrin korkeudessa. Ilta lähestyi, ja jouduimme laskeutumaan pikkukaupunkiin Gobin autiomaan reunalle.

Mukana olleet kaksi keskosta äiteineen ja hengitysvaikeuksista kärsinyt mies vietiin sairaalaan.

– Kaikki meni hyvin, lapset pääsivät pääkaupunkiin hoitoon ja selvisivät.

Kuurainen ruoho kahisee, kun kävelemme laukut mukanamme kohti lentokenttärakennusta. Hyytävä viima pyyhkii kenttää, joka sijaitsee 2300 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ruuhkaa ei ole. Kaikki reittilennot Altain kentälle ovat päättyneet muutama kuukausi sitten. Onneksi pikkukaupungin sairaalan lähettämä auto on sentään paikalla.

Karu mutta siisti sairaala on keskustan kolhojen ja kuluneiden elementtitalojen keskellä. Heti niiden kyljessä lankkuaitojen takana kenottaa jurttia, joiden katoilta kamiinanpiiput pölläyttelevät harmaita kiehkuroita pakkasilmaan.

Parinkymmenen innokkaan kurssilaisen joukko toivottaa Häggblomin tervetulleeksi: kirurgeja, synnytyslääkäreitä, kätilöitä, teho-osaston henkilökuntaa. Juuri he lennättävät hätätapauksia pääkaupunkiin: äitejä ja vauvoja, halvaus- ja sydänpotilaita. Koulutus alkaa saman tien.

Mikä saa miehen aina lähtemään?

Tällä kertaa päästään yöksi majataloon. Rasvainen lammaskeitto maistuu.

Illallisen jälkeen lähdemme vielä pitkälle kävelylle. Häggblom rentoutuu tiiviin ja keskittymistä vaativan työpäivän jälkeen. Kapuamme korkealle kukkulalle pienelle buddhalaisluostarille katselemaan auringonlaskua, joka hehkuu punaisena pensselinvetona tummenevaa aroa vasten.

Mongolian avarilla ruoholakeuksilla Suomen ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Pakolaisuutta on helpompi ymmärtää, ulkomaalaisvastaisuutta kavahtaa.

– Eivätkä hallituksen kehitysapuleikkaukset vaikuta loppuun asti mietityiltä, Häggblom toteaa.

Häggblom saa matkustaa maailmalla riittämiin myös päätyössään. Hän työskentelee General Electricin hoito- ja sairaalalaitteita tuottavassa yksi­kössä.

Onkin hyvä hetki miettiä, mikä saa miehen kerta toisensa jälkeen lähtemään pikavauhtia maailman karuimpiin ja vihamielisimpiin kuuluville seuduille.

Ehkä sittenkin yhteisvastuun tunne – halu jakaa osaamistaan niille, jotka sitä tarvitsevat.

Seuraavana aamuna on taas yksi kurssi saatu päätökseen. On harjoiteltu potilaiden nostamista paareille ja koneeseen, kokeiltu sydänpysähdyksen tapahtuessa käytettävää defibrillaattoria ja näytetty, miten loukkaantunut pumpataan tyhjiöpatjan suojiin tiiviiksi paketiksi. Tom Häggblom tiivistää kurssilaisilleen oleellisimman:

– Emme toimita potilasta lennolle, koska sukulaiset haluavat sitä tai koska voimme sen tehdä. Teemme sen, jos se vain auttaa häntä.

Turun saaristossa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Kylät ovat kauniita, ihmiset rentoja ja lossit tunnelmallisia. Poimimme kuusi vinkkiä saariston seudulla matkaavalle.

1. Paljasjalkapolku

Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.
Paljasjalkapolun alku on hotelli Nestorin ja ravintola Back Pocketin pihalla.

Puinen kaari on kuin portti toiseen maailmaan keskellä metsää. Sammal kutittaa jalkapohjia ja valo karkeloi puiden latvoissa. Maassa on peilejä, joista heijastuu pilvien liike taivaalla.

Kyseessä on joka vuosi uudelleen rakennettava ympäristötaideteos Paljasjalkapolku, johon osallistuu kymmenen vaihtuvaa taiteilijaa. Kukin taiteilija pystyttää oman teoksensa jonnekin kilometrin mittaisen polun varrelle. Kokonaisuus on puhutteleva.

Teosta on ollut kokoamassa saaristosta kotoisin olevia tai siellä lomailevia taiteilijoita, mutta myös ulkomaalaisia tekijöitä. Tänä vuonna osa taiteilijoista tulee Yhdysvalloista ja Alankomaista. Näyttelyn nimi on Jälkiä.

Paljasjalkapolun nimi on symbolinen. Kun kulkee paljain jaloin, luonto tulee iholle. Polkua suunnitelleet taiteilijat toivovat kulkijan nauttivan kaikin aistein saariston luonnosta ja taiteesta.

Paljasjalkapolku lähtee Hotelli Nestorilta, jota pitää polkua perustamassa ollut kuvataiteilija Pia Rousku. Hotellin yhteydessä toimii erinomainen ravintola Back Pocket.

  • Polku lähtee hotelli Nestorin pihasta, Österretaisintie 45, Korppoo.
  • barfotastigen.com

2. Seilin saari

Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.
Seilin puukirkon katossa roikkuu saaristossa tyypillinen pienoislaiva.

Harvalla paikalla on yhtä karmiva historia kuin Seilin saarella.

1600-luvulta alkaen sinne eristettiin spitaaliset ja vuodesta 1785 alkaen mielisairaat. Saarenmielisairaala suljettiin vasta 1962.

Suurin osa hoitoon lähetetyistä oli naisia. Nykytiedon valossa oikeasti sairaita oli vähän: Seiliin joutuneet naiset eivät vain sopineet aikansa naisrooliin.

Saarelta ei päässyt pois. Tarinan mukaan spitaaliset joutuivat tuomaan tullessaan oman arkkunsa laudat.

Seilin saari on tullut tunnetuksi myös Jenni Vartiaisen Seili-nimisestä laulusta ja Katja Kallion kirjasta Yön kantaja.

Nyt vanha mielisairaala on Saaristomeren tutkimuskeskuksen hallussa.

Seilin puukirkko toimii nykyään museona. Sairaille ja terveille oli kirkossa oma puoli. Museokirkko on avoinna 16.6.-17.8. joka päivä kello 12.30-14.30.

Historian havinan lisäksi Seilin saarella viehättää kaunis luonto.

Saarella on kesäkahvila. Majoittua voi vaikkapa 1800-luvun leipomossa tai Carl Ludvig Engelin piirtämässä hirsitalossa.

  • Yhteysalus Turusta, lähtö päivittäin kello 10, matka-aika 2 tuntia. Yhteysalus Nauvosta kello 16, matka-aika 30 minuuttia. Varaa matka ja majoitus: 040777 3668.
  • vitharun.fi, visitseili.fi

3. Kustavin savipaja

Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.
Kustavin Savipajassa vaalitaan perinteitä ja luodaan uutta. Toimitusjohtaja Pia Metsävainio sanoo saaristolaisuuden näkyvän tuotteissa.

Majakanmuotoisia lyhtyjä, veneen mallisia tarjoiluastioita. Kustavin Savipajassa on valmistettu keramiikkaa 41 vuotta.

Perheyritystä johtavat sisarukset Essi Vuontisjärvi ja Pia Metsävainio haluavat vaalia käsityöläisyyttä, joka on aina ollut saaristossa tärkeää.

Savipajan ympärille on kasvanut käsityökylä. Seppä takoo rautaa pajassaan, hopeaseppä valmistaa uniikkeja koruja. Paratiisipajasta voi ostaa sisustusesineitä ja hyvän tuoksuisia pesuaineita sekä kynttilöitä.

Tekstiilipajan pihapiirissä on lampaita ja kaniineja sekä kahvila, josta saa saariston parhaat munkit. Myynnissä on myös kauniita keittiöpyyhkeitä ja kukkaroita.

4. Ravintola Köpmans

Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.
Köpmans on melko tuore tulokas Nauvon ravintolatarjonnassa. Kauniissa ravintolassa saa herkutella yllättävillä annoksilla.

Saariston ravintoloiden joukossa on uusi tulokas: Köpmans. Sen ruokalista on kekseliäs.

Kannattaa tilata esimerkiksi saaristolaisleipään tehty 18 euron hauki- tai karitsaburger ja pannukakku, joka tarjoillaan savusärkimoussen ja kuuluisan nauvolaisen Piipanojan kylmäsavustamon lohen kera, 10 euroa.

Riitta ja Henri Talvitien perustama ravintola hyödyntää paikallisia raaka-aineita. Juomalistalta löytyy pienpanimojen oluita, saaristossa tehtyä omenamehua ja vastajauhettua erikoiskahvia.

Ravintolan omat leipurit taikovat kahvihetkiin tuoreet munkit ja herkulliset kakut. Tyrnijuustokakku on asiakkaiden suursuosikki, mutta sitä on tarjolla vain harvoina ja valittuina päivinä.

Ravintola sijaitsee kauniissa, avarassa hirsitalossa. Talon vieressä on salatulta tuntuva puutarha: valo siivilöityy luumu- ja omenapuun lehtien lomasta puupöytiin ja kirjavin värein maalattuihin tuoleihin.

Puutarhan laidalla on hiekkalaatikko perheen pienimmille. Kesäiltoina pihassa soittaa usein trubaduuri ja joskus puiden katveessa lausutaan runoja.

  • Rantapolku 3, Nauvo. Varaa pöytä tai yösija 0406434430. kopmans.fi

5. Houtskari

Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.
Björn Skaag ei aio muualle kotikylästään Hyppeisistä. Saaristossa asuu ihmisiä ympäri vuoden, mutta väestö ikääntyy.

Houtskari on saariston ytimessä. Kunta koostuu 700 saaresta. Päätien varteenkin mahtuu kaksi pientä lossia, jotka kulkevat tarvittaessa.

Houtskarin kirkonkylä Näsby on sievä kuin postikortti. Kylässä sijaitsee saariston mennyttä elämäntapaa esittelevä saaristolaismuseo, joka koostuu kymmenestä eri rakennuksesta.

Vaikka elämäntapa on muuttunut, saarissa on yhä ympärivuotista asutusta. Paras tapa tutustua Houtskariin on vuokrata pyörä ja polkaista Näsbystä idylliseen Hyppeisten kylään.

Pyöräillessä luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Tie kulkee maalaismaiseman halki, ja meri pilkahtelee lähellä. Pienillä teillä ei juuri ole liikennettä.

Hyppeisissä omenapuut notkuvat puutalojen pihassa ja venevajat reunustavat rantaviivaa. Hieman ennen kylää on Borgbergin näköalatorni, josta katse kantaa hyvällä säällä Ahvenanmaalle saakka .

  • Houtskarin saaristomuseo, Pyhän Andreaksen tie 10, Näsby. 
  • Pyöriä vuokrataan Näsbyn vierasvenesatamassa, Näsbyntie 190, ja Saariston Lomakeskus Mossalassa. 4 tuntia 10 e, 8 tuntia 20 e. saaristonlomakeskus.fi

Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.
Vierailemisen arvoinen on myös Kasberget eli Kaasivuori, joka on Turun saariston korkein kohta. Kaasivuorelta voi nähdä Turun ja Naantalin rannoille saakka.

Sisäpiirin vinkit

Niclas Gestranius, Paraisten kaupungin matkailupäällikkö:

"Olen syntynyt Paraisilla, ja asun Nauvossa. Olen työskennellyt matkailun parissa 20 vuotta. Rakastan saaristoa, meri rauhoittaa ihmisen.

Turun saaristo on täynnä kätkettyjä helmiä. Nauvon kirkonkylästä pienen lossimatkan päässä on Högsarin saari. Pienellä, luonnontilassa olevalla saarella törmää lähes aina valkohäntäpeuroihin. Högsarin paras näköalapaikka on Smörasken.

Suoramyynnin perinne elää, ja ihmisiin luotetaan. Tilamyymälöissä tuotteet ovat esillä ja asiakkaat jättävät maksun lippaaseen.

Nauvon Norrstrandin tieltä löytyy kolme suoramyyntitilaa, joista saa kauden vihanneksia, itse tehtyä jäätelöä, makkaraa ja leipää. Isakssonilta Houtskarista ja Korppoosta voi ostaa vihanneksia.

Suosittelen saariston ravintoloita. Nauvon Hanko Sushista saa sushia mukaan ja Iniön Bruddalsvikenistä thaimaalaiskokin valmistamia ruokia. Parasta kalaa ja muuta lähiruokaa saa Korppoon Back Pocket -ravintolasta.

Kaikista saariston kylistä löytyy uimaranta. Suosikkini on Iniön Jumon kylän ranta. Se on syrjässä päätieltä ja siksi rauhallinen. Ilta-auringossa hiljaisuus on rikkumaton. Ääntä pitävät vain lähiseudun lampaat."

  • parainen.fi

Hyvä tietää

Saariston rengastiellä on kahdeksan lauttaa ja lossia. Lautat ovat maksuttomia lukuun ottamatta Iniön ja Houtskarin välistä lauttaa.

Majoittua voi mökkikylissä, leirintäalueella ja peti & puuro -majoituksessa, hinta alkaen 45 e/yö. Nauvossa on hotelli.

Jos tarvitset majoituksen juhannuksesta elokuun puoliväliin, tee varaus hyvissä ajoin. Yhteysaluksilla kannattaa varautua jonoihin.

Saariston punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Harkitse puutiaisaivokuumerokotusta, ja ota matkalle mukaan punkkipihdit.

  • finnferries.fi
  • saaristo.org

Pääkaupungin kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, joissa viihtyvät niin ulkopaikkakuntalaiset kuin paikallisetkin. Valitsetko pienpanimotapahtuman, kamarimusiikkifestarit vai silakkamarkkinat?

Teurastamon Herkkumarkkinat 9.6.

Kalasataman kupeessa oleva entinen teurastuslaitos kuhisee uutta kaupunki- ja ruokakulttuurioa. Herkkumarkkinoilla yhdistyvät markkinahumu ja puutarhasta nautiskelu. Voit valita Teurastamon ravintoloiden valmistelemista annoksista mieleisesi ja grillata sen itse grillimestarien opastuksella. 

Teurastamon alueella tapahtuu koko kesän. 12.6. Teurastamolla järjestetään Helsinki-päivän lounas-jazzit, 16.6. alueella vietetään Lasten lomapäivä -tapahtumaa.

Suomenlinnan kesäteatteri: Yksi lensi yli käenpesän 4.6.–1.9.

Suomenlinnassa nähdään jälleen klassikkonäytelmä. Näytelmän on ohjannut Juha Kukkonen ja pääosia näyttelevät Robin Svartström sekä Minna Suuronen.

Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti 12.6.

Kahdeksan artistia ja bändiä valloittavat Kaisaniemen puiston ilmaiskonsertissa. Lavalla nähdään mm. Juha Tapio, J. Karjalainen, Cheek ja Sanni.

Sulasolin yhteislaulutilaisuudet Soutustadionilla 11.6.–27.8.

Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton Helsingin piirin järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa raikaa joka kesämaanantai Soutustadionilla. Tule yksin tai yhdessä kaverin kanssa. 

Taste of Helsinki 14.–17.6.

Fine dining -ruokaa Töölönlahdella. Taste of Helsingissä voi tutustua huippuravintoloiden maisteluannoksiin telttakylässä keskellä kaupunkia. Tänä vuonna mukana on yhdeksän ravintolaa, muun muassa Olo, Nolla, Ragu ja tukholmalainen Esperanto.

Seurasaaren juhannusvalkeat 22.6.

Maaseudun juhannuksen romantiikkaa voi kokea pääkaupungissakin. Sota-ajan sävelet, kansantanssit ja kokot luovat tunnelmaa juhannusyöhön. Seurasaaren juhannusvalkeat on järjestetty jo vuodesta 1954.

Stadin juhannus 21.6.–23.6.

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on myyty loppuun aiempina vuosina jo ennakkoon. Tänä kesänä tapahtuma alkaa torstain avajaiskonsertilla, jossa esiintyvät Olavi Uusivirta sekä PASA. Päätapahtuma kattaa koko saaren, ja lisää esiintyjiä nähdään juhannusaattona ja juhannuspäivänä.

Helsinki Pride 25.6.–1.7.

Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma tulvii ohjelmaa: tapahtumia on viikon aikana yli 80. Viikko huipentuu perinteiseen lauantain Pride-kulkueeseen.

Helsinki Chamber Music Festival 4.–7.7.

Uusi kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali järjestetään Torikortteleiden, Senaatintorin ja koko vanhan Helsingin ympäristössä.

Helsinki Cup 9.–14.7.

Euroopan suurimpiin juniorijalkapalloturnauksiin lukeutuva Helsinki Cup tuo satoja joukkueita pääkaupungin kentille. 

Ylioppilasteatteri: Nomadia –vaelluslaulu 11.7.–19.8.

Helsingin Ylioppilasteatterin kesäteatteri nähdään jälleen Mustikkamaan ihanassa ympäristössä. 

Suuret Oluet - Pienet Panimot 24.–28.7.

Suomen kattavin olut- ja pienpanimotapahtuma järjestetään jälleen Rautatientorilla. Tutustu pohjoismaisiin pienpanimoihin, siemaile olutta, siidereitä ja sahtia ja osallistu olutvisaan. Tarjolla myös ruokaa ja ohjelmaa. 

Lasten Festarit 4.8.

Perheen pienimmille suunnatut festarit järjestetään Töölönlahdella, Oopperatalon takana Hesperian puistossa. Tapahtumassa on koettavaa koko perheelle: musiikkia, työpajoja, jättitrampoliini ja muuta hauskaa.

Etno-Espa 6.–16.8.

Nykykansanmusiikin ilmaiskonserttisarja nähdään Esplanadin lavalla elokuussa.

Art goes Kapakka 16.–25.8.

Laadukas ja kiinnostava taide, ravintolakulttuuri ja yleisö kohtaavat kymmenen päivää ja yötä kestävässä Art goes Kapakassa. Yli 300 tapahtuman joukosta jokainen löytänee jotakin.

Helsingin juhlaviikot 17.8.–2.9.

Kahden viikon festivaali on musiikin, kuvataiteen ja teatterin juhlaa. Koe esimerkiksi Huvila-teltan tunnelmalliset konsertit. Taiteiden yönä 24.8. koko kaupunki on täynnä tapahtumia.

Helsinki Design Week 6.–16.9.

Muodin, designin ja arkkitehtuurin ystäville on luvassa ohjelmaa peräti 11 päiväksi. 

Stadin silakkamarkkinat 7.–13.10.

Vuodesta 1743 järjestetyt markkinat olivat pitkään tärkeä ruuanhakutapahtuma. Nykyään silakkamarkkinoilla saaristolaisperinne yhdistyy moderniin ruokakulttuuriin.

Valokarnevaali 11.–21.10.

Kirkkaasti valaistu Linnanmäen huvipuisto on syksyn pimeydessä uljas näky. Valokarnevaaleilla pääsee värivalojen loisteessa testaamaan, miltä vuoristorata-ajelu tuntuu pikkupakkasessa. Kuukautta aiemmin Linnanmäellä järjestetään iik!week (5.–16.9.), kauhuteemaviikko.

Jäikö jokin tapahtuma mainitsematta? Kerro siitä kommenteissa!

 

hesalainen

Ruokaa, musiikkia ja taidetta: Helsingin kiinnostavimmat kesätapahtumat 2018

Jutussa on jätetty liian pienelle huomiolle Helsingin kaunis saaristo. Ainoa, ohimennen mainittu saari, on Vallisaari. Kyseinen viime vuonna avattu entinen sotilassaari on todella tutustuminen arvoinen. Mutta mihin on unohtui ehdoton "must" paikka Suomenlinna? Muita saaria, joille on hyvät kulkuyhteydet ovat : Pihlajasaari. jossa voi viettää päivän uiden, aurinkoa ottaen tai mennä piknikille. Saarelta löytyy ravintola ja rantakioskissa myydään suussasulavia munkkeja! Mustasaari ja hevossaari,...
Lue kommentti