Hedelmät ja vihannekset nostavat veden kielelle Nuwara Eliyan torilla.
Hedelmät ja vihannekset nostavat veden kielelle Nuwara Eliyan torilla.
Haparanan norsusafarille lähdetään varhain aamulla, kun ei vielä ole liian kuuma.
Haparanan norsusafarille lähdetään varhain aamulla, kun ei vielä ole liian kuuma.
Dambullan temppeliluolat ovat täynnä buddhalaisen taiteen aarteita.
Dambullan temppeliluolat ovat täynnä buddhalaisen taiteen aarteita.
Noin 70 prosenttia srilankalaisista on buddhalaisia.
Noin 70 prosenttia srilankalaisista on buddhalaisia.
Isäntä ottaa vastaan vieraat tienvarren ruokapaikassa.
Isäntä ottaa vastaan vieraat tienvarren ruokapaikassa.
Morsiustyttöjä srilankalaisissa häissä.
Morsiustyttöjä srilankalaisissa häissä.
Vesiputous Elian kylän lähistöllä kutsuu virkistäytymään.
Vesiputous Elian kylän lähistöllä kutsuu virkistäytymään.
Intian valtameren aallot huuhtovat Colombon rantaa.
Intian valtameren aallot huuhtovat Colombon rantaa.

Saarivaltion rannat ovat kuumia, ja palmut keinuvat vienossa tuulessa. Sisämaassa odottavat temppelit, teeplantaasit ja elefantit.

Puhelin pärähtää hotellihuoneessamme aamulla kello kuusi.

– Hyvää huomenta, autonkuljettajanne täällä. Mihin aikaan haluaisitte lähteä?

Ennen Sri Lankan matkaa meitä varoitettiin saaren liikenteestä. Ei kannattaisi edes ajatella oman auton vuokraamista. Niinpä tilasimme kuljettajan viemään meitä ympäri saarta.

Aurinko on juuri noussut Colombossa. Tammikuun keskilämpötila keikkuu kolmenkymmenen asteen paremmalla puolella. Tarkenemme.

Aamiaisella kokki taiteilee meille appamin, pienen kulhomaiseksi muotoillun ohuen pannukakun, jonka pohjalle paistetaan kananmuna. Ikkunasta avautuu näköala Intian valtamerelle.

Suoraan pähkinästä

Suuntaamme kohti koillista, saaren keskiosan kulttuurikolmiota. Se muodostuu kolmen muinaisen pääkaupungin, Anuradhapuran, Polonnaruwan ja Kandyn välisestä alueesta ja on kuuluisa buddhalaisesta arkkitehtuuristaan ja taiteestaan. Ensimmäinen etappimme on muinainen Sigiriya parisataa kilometriä pääkaupungista Colombosta.

Tievarsien mainosviidakko on tiheä, joka paikasta pistävät esiin singaleesin- ja englanninkieliset kyltit. Puolimatkassa suurten kookosviljelmien kohdalla pidämme tauon.

Ostamme katukeittiöstä kookosmehun, thambilin. Juoma tarjoillaan suoraan pähkinästä. Myyjä muotoilee sen taitavasti suurella veitsellään ja avaa maljaksi. Virkistävää ja kuulemma hyvin ravitsevaa.

Viiden tunnin ajoseikkailun jälkeen saavumme Sigiriyaan eli Leijonakalliolle, jonka laelle kuningas Kassapa rakennutti palatsinsa reilut 1 500 vuotta sitten.

Palatsin raunioihin ja upeisiin kalliomaalauksiin pääsee tutustumaan vain kiipeämällä tuhatkunta porrasta jyrkän vuorenseinämän laitaa.

Mitä korkeammalle pääsemme, sitä kapeammiksi kiviportaat käyvät. Onneksi kaiteet tuntuvat tukevilta.

Puolivälissä pidämme tauon maisemia ihaillen. Alhaalla levittäytyvä viidakko näyttää eteerisen kauniilta. Vehreiden latvojen yllä kilometrien päässä pilkistää Mihintalen valtava Buddha-patsas.

Meille riittää tällä kertaa. Ylemmäs emme uskalla, vaikka suurin osa ryhmästämme jatkaa kallion laelle asti.

Läheisessä Habaranan kaupungissa on kätevä yöpyä, sillä se sijaitsee sopivan matkan päässä useimmista kulttuurikolmion vierailukohteista.

Pari vuotta sitten valmistunut Sorowwa Resort & Spa sijaitsee rauhallisella paikalla suuren järven rannalla. Virkistäydymme uima-altaan viileässä vedessä ennen illallista. Myös perinteisiä Ayurveda-hoitoja on tarjolla.

Fanttien marssi

Aamulla heräämme parvekkeemme alta kuuluviin ääniin: norsuhan se siellä tallustelee kuljettaen selässään päivän ensimmäisiä luontoretkelle menijöitä. Norsun rauhallinen askellus on äänetöntä, mutta turistien keskustelu ja ihastelu kuuluvat kauas. Kohta fantteja kulkee peräkanaa puolisen tusinaa.

Norsusafarit ja norsut ovat Sri Lankan matkailuvaltteja. Elefantti on täällä aina ollut korvaamaton kumppani niin raskaan työn tekijänä kuin juhlakulkueiden kruununakin.

Pinnawelan norsuorpolassa pääsee eläimiin aivan kosketusetäisyydelle. Vierailu kannattaa ajoittaa aamuun tai iltapäivään, jolloin voi osallistua nuorimpien elefanttien pesemiseen ja tuttipullolla syöttämiseen. Päivittäin pääsee myös seuraamaan norsujen riemukasta kylpyretkeä läheiselle joelle.

Lähellä orpokotia sijaitsevat Dambullan temppeliluolat tarjoavat vierailijalle yltäkylläisesti buddhalaista taidetta. 160 metrin matkalle graniittikallioon louhitut viisi luolaa on koristeltu katosta lattiaan maalauksilla ja patsailla.

Luoliin pääsee tutustumaan kipuamalla ensin varttitunnin kiviportaita kallion ylätasanteelle. Villit makaki-apinat tulevat syömään kädestä.

Kengät pitää jättää vartioidulle lippuluukulle. Vierailijat sipsuttavat avojaloin tai sukkasillaan tunnelmavalaistuun, värikkääseen luolastoon ihastelemaan tekijöiden taituruutta ja vaivannäköä.

Viidakon kosto

Matkalla Pinnawelasta Kandyn kaupunkiin kuljettajamme kertoo tien reunaan rakennetun muistomerkin tarinan. Vuonna 1829, brittien siirtomaaherruuden aikaan, englantilainen kapteeni Dawson menehtyi käärmeenpuremaan rakennuttaessaan tätä tietä viidakon läpi. Paikalliset sanoivat, että se oli viidakon kosto sitä häiritsevälle.

Dawsonille pystytettiin joka tapauksessa komea muistomerkki, ja tie rakennettiin loppuun. Se yhdisti Colombon ja Kandyn kaupungit ja on ahkerassa käytössä edelleen.

Keskelle saarta miltei läpitunkemattomaan viidakkoon perustettu Kandy suojautui 1500-luvulla portugalilaisten ja myöhemmin hollantilaisten siirtomaavallalta vaalien omia singaleesi-perinteitään. Vasta englantilaiset saivat Kandyn antautumaan 1800-luvun alussa.

Reilun sadantuhannen asukkaan Kandy on nykyäänkin merkittävä kulttuurikaupunki ja rauhoittava vastakohta Colombon ihmisvilinälle. Maan tärkein buddhalaispyhäkkö, Pyhän Hampaan Temppeli, sijaitsee kaupungin länsiosassa Kandyjärven rannalla. Lootuskukkia kantavat pyhiinvaeltajat johdattavat temppelin ajattomaan tunnelmaan.

Iltaisin kansantanssijat väläyttelevät taitojaan Kandyn kulttuuritalossa. Tunnin kestävässä näytöksessä rummut pärisevät värikkäisiin asuihin pukeutuneiden tanssijoiden esittäessä kymmenen ohjelmanumeroa. Show huipentuu tulennielijöiden kävelyyn kuumalla hiilipedillä.

Ateria-aikaan kannattaa ajaa kaupunkia ympäröiville vuorille. Siellä sijaitsevat ravintolat tarjoavat upeat näkymät historialliseen Kandyyn.

Ceylonin teetä

Matka jatkuu ylemmäs vuoristoon kohti teeplantaaseistaan tunnettua Nuwara Eliyaa. Kuskimme avaa autonikkunat ja kehottaa meitä vetämään keuhkot täyteen virkistävää ilmaa.

Hän on syntyperäinen colombolainen ja tietää kertoa, että pääkaupunkilaiset lomailevat Nuwara Eliyassa maalis–toukokuussa, kun Colombossa sää käy liian kuumaksi. Samoin tekivät englantilaiset siirtomaaherrat 1800-luvulla. He perustivat Nuwara Eliyan puutarhakaupungin maan korkeimman vuoren Pidurutalagalan juurelle.

Nuwara Eliya on yhä hyvin englantilainen. Sir Edward Barnesin kodikseen rakennuttama Grand Hotel elää kuin aikakapselissa. Hotellin aula, tilava päivällissali, puupaneloitu baari tunnelmallisine takkoineen ja biljardihuone ovat kuin suoraan vanhasta englantilaisesta kartanohotellista.

Pikku-Englanniksi ristitystä Nuwara Eliyan kaupungista löytyvät luonnollisesti myös golfkenttä, hevoskilparata ja monia englantilaistyyliin rakennettuja taloja sievine puutarhoineen.

On pakko pysähtyä juomaan kupillinen teetä. Sri Lanka on maailman kolmanneksi tärkein teentuottajamaa. Siitä on kiittäminen englantilaisia, jotka maailmanvalloituksillaan ihastuivat kiinalaiseen teehen ja alkoivat viljellä sitä ensin Kandyn lähistöllä ja sitten Nuwara Eliyan rinteillä.

Kierrämme oppaan kanssa Mackwoods-plantaasin tehtaan ja istahdamme terassille, josta avautuu vehreä näkymä yli peltojen.

Plantaasin kaupasta ostamme tuliaiset. Teepaketin kyljessä lukee Mackwoods Ltd, Knightsbridge, London. Englantilaisilla on näköjään vieläkin sormensa pelissä Sri Lankan teebisneksessä.

Jeeppien armeija

Nuwara Eliyasta suuntaamme kohti etelärannikkoa. Tie vuorilta alas kiemurtelee ohi vesiputousten, joista kuuluisin on Devon Falls.

Lounas tienvarren piskuisessa bambumajassa osoittautuu herkulliseksi. Srilankalaiseen tapaan isäntäpari hymyilee ja hääräilee alati täyttääkseen vierailijan toiveet.

Seuraavana aamuna on taas aikainen herätys. Jeeppi odottaa meitä puoli kuudelta hotellin edessä. Lähdemme kohti Yalaa, joka on Sri Lankan suurimpia kansallispuistoja.

Puolen tunnin kuluttua saavumme puiston portille ja huomaamme, ettemme ole yksin. Noin 30 muuta jeeppiä matkustajineen odottaa porttien aukaisemista. Onneksi puisto käsittää yli satatuhatta hehtaaria, ja jeepit hajaantuvat yksitellen omille teilleen.

Oppaamme kertoo, että puistossa on leopardeja. Hän johdattaa meidät paikkaan, missä niitä on useimmiten nähty.

Kiertelemme aluetta, mutta isoja kissoja ei ilmaannu. Sitten soi kännykkä, ja saamme kuulla toisen jeepin oppaalta, että lähistöllä on nähty leopardi.
Kaahaamme paikalle, ja siellähän se kisuli lekottelee puun oksalla häiriintymättä lainkaan ympärille kerääntyvistä ajoneuvoista.

Paluumatkalla näemme vesipuhveleita, villisikoja, erilaisia eksoottisia lintuja, elefantteja – ja auringossa paistattelevia krokotiilejä.

Viimeiset lomapäivät vietämme merenrannalla auringosta ja uimisesta nauttien. Palaamme Bandaranaiken lentokentälle Sri Lankan ensimmäistä moottoritietä. Se lyhentää sadan kilometrin matkan kolmesta tunnista noin tuntiin.

Sijainti Saarivaltio Intian valtameressä Intian kaakkoispuolella.

Pinta-ala 65 600 km².

Asukkaita Noin 21,5 miljoonaa.

Pääkaupunki Colombo, kaupallinen. Sri Jayewardenepura, hallinnollinen.

Kieli Singaleesia puhuu noin75 % väestöstä, tamilia noin 20 %. Englanti on yleisesti käytetty.

Uskonto Noin 70 % buddhalaisia, 8 % muslimeja, 7 % hinduja, 6 % kristittyjä.

Ilmasto Trooppinen. Normaali lämpötila rannikkoseuduilla läpi vuoden  +28–31 °C. Saaren keskiosan vuoristoseuduilla on varsinkin iltaisin viileämpää. Sadekausi on maan etelä- ja länsiosissa kesä–lokakuussa, pohjois- ja itäosissa joulu–maaliskuussa. Välimonsuunikaudet ovat maalis–huhtikuussa ja loka–marraskuussa.

Aikaero Suomeen +3,5 tuntia.

Rahayksikkö Sri Lankan rupia. 1 000 LKR = 6,20 €. Valuuttaa voi  vaihtaa rahanvaihtopisteissä, pankeissa ja hotelleissa. Kannattaa pitää mukana pieniä alle 500 rupian seteleitä kaupoissa asioidessa.

Juomaraha Hotellien ja ravintoloiden loppulaskuun lisätty palvelumaksu päätyy usein omistajalle. Muista siis sinua palvellutta henkilöä erikseen. Yleensä palvelumaksu on 10 % laskun loppusummasta.

Hintataso Hinnat Suomeen verrattuna edulliset.

Tuliaiset Valtion ylläpitämät puukäsityöliikkeet hintavia, mutta tuotteiden laatu on hyvä. Toreilta ostetut maustetuliaiset hyvin edullisia.

Passi ja viisumi Passin on oltava voimassa puoli vuotta matkan jälkeen. 30 päivän viisumin voi hankkia maahan saavuttaessa tai aikaisintaan kolme kuukautta ennen maahan saapumista Electronic Travel Authorization ETA:n verkkosivuilta.

www.eta.gov.lk

Matkoja Suomesta järjestetään Sri Lankaan valmismatkoja reittilennoilla. Viikon matka alkaen noin 1 000 €.

Lisätietoja

www.srilankatourism.org

www.srilanka.travel

Liikkuminen paikan päällä

Liikenne on vasemmanpuoleinen, ajotyyli kaoottinen ja monet tiet ovat huonokuntoisia. Bussien ja junien sijaan suositellaan auton vuokraamista kuljettajan kera. Paikallisen matkatoimiston Prasad-toursin palveluksessa oli suomea puhuva srilankalainen autokuski-opas. Halvat tuk tuk -taksit ovat kätevä tapa siirtyä lyhyitä matkoja kaupungin sisällä.

www.prasadtours.com

Turvallisuus

Sri Lankassa turvallisuustilanne ja sisäpoliittinen tilanne ovat vakiintuneet, ja maata voidaan pitää edelleen suhteellisen vakaana ja turvallisena, vaikkakin uskonnollisten ryhmittymien välisiä levottomuuksia on esiintynyt jonkin verran. Matkustamista maan pohjois- ja itäosiin on helpotettu ja rajoituksia poistettu. Luottokorttipetokset ovat yleistyneet, joten maksukortteja kannattaa käyttää harkiten. Meressä on paikoin voimakkaita virtauksia.

Ulkoministeriön matkustustiedote

Terveys

Suojaa itsesi auringolta ja hyttysiltä. Hyvä käsihygienia on tärkeää. Juo vain pullotettua vettä. Tarkista rokotukset ja muut terveydenhoitoon liittyvät asiat hyvissä ajoin ennen matkaa. Srilankalainen ruoka on voimakkaasti maustettua ja voi aiheuttaa vaivoja herkkävatsaisille. Länsimaalaista ruokaa on tarjolla hyvätasoisissa hotelleissa ja ravintoloissa.

Polkupyörällä matkaaja liikkuu omaan tahtiin. Luonto on lähellä ja taukopaikoille on helppo pysähtyä. Leppoisa Saariston Rengastie on Suomen pyöräreiteistä tunnetuin.

Rengastie on Turun saaristossa kiertävä noin 250 kilometrin reitti ja omiaan kiireettömään pyöräilyyn. Se alkaa Turusta, ja jos lähdetään pohjoisen kautta, kuljetaan Naantalin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kautta.

Tarjolla on myös noin sadan kilometrin Pieni Rengastie. Se oikaisee Rymättylästä Seilin saaren kautta Nauvoon. Tamperelainen Veli Karvinen, 55, aikoo tänä kesänä polkaista tielle uudestaan. Ensimmäisestä reissusta on toistakymmentä vuotta.

– Silloin oli elokuu, eikä autoja paljon näkynyt. Oli mukava polkea, Karvinen kertoo.

Karvinen on retkipyöräillyt parikymmentä vuotta. Hän kuuluu tamperelaiseen pyöräilyseuraan Kaupin Kanuunoihin.

Turun saaristoon Karvisen houkuttivat luonto ja vesielementti, jotka toivat Itä-Suomessa syntyneelle mieleen Saimaan seudut.

– Erityisen hieno elämys oli pyöräillä yöaikaan Houtskarin kirkolta Mossalaan odottamaan yhteysalusta.

Nauvon Köpmans on yksi Rengastien idyllisistä raukopaikoista.
Nauvon Köpmans on yksi Rengastien idyllisistä raukopaikoista.

Merivettä pullossa

Ensimmäisen Rengasretkensä viimeisenä päivänä Karvinen täytti vesipullon leirintäalueen vessassa ja lähti ajamaan. Juoma paljastui myöhemmin merivedeksi.

Palvelut ovat siitä parantuneet. Löytyy kauppoja ja myymälöitä sekä yöpymiseen leirintäalueita, majataloja, hotelleja ja mökkejä.

Reitin varrella on idyllisiä saaristokyliä, historiallisia nähtävyyksiä, luontopolkuja ja uimarantoja.

Ensi kesän reissulle Karvinen lähtee porukan kansa. Tarkoitus on kiertää Pieni Rengastie Naantalista lähtien pohjoisen kautta.

Reissussa ollaan kaksi täyttä ja kaksi vajaata päivää ja edetään 40–70 kilometrin etapein.

– Käymme ainakin Mannerheimin sukukartanossa Askaisissa. Toinen kiinnostava kohde on Seilin saari, jonne aikoinaan eristettiin spitaaliset ja jossa toimi mielisairaala vielä 60-luvun alussa, Karvinen kertoo.

Saariston Rengastiellä on liki 50 kilometriä vesistön ylityksiä.
Saariston Rengastiellä on liki 50 kilometriä vesistön ylityksiä.

Rymättylästä Nauvoon vievän yhteysaluksen aikataulu on tutkittu etukäteen, mutta muuten ryhmä liikkuu ex tempore -periaatteella. Mielenkiintoinen nähtävyys, ruokapaikka tai kahvitupa voi muuttaa suunnitelmia.

– Koska yövymme mökeissä, meidän ei tarvitse kuljettaa telttoja eikä makuupusseja.

Varakumi matkaan

Periaatteessa Rengastielle voi lähteä vaikka omalla työmatkapyörällään. Jos on hankkimassa uutta pyörää, Karvinen suosittelee cyclocrossia. Se muistuttaa siroa maantiekilpapyörää, mutta siinä on kiinnityspisteet välttämättömille lokasuojille ja tavaratelineille.

– Tärkeintä on sopivan kokoinen runko. Liian isolla tai pienellä pyörällä matkanteko käy rasittavaksi.

Kannattaa varmistaa myyjältä, että vanteet ovat laadukkaat, koska ne joutuvat kovalle rasitukselle. Pinnoja pitää olla riittävästi, 32-36. Valmistajat pyrkivät säästämään painoa tinkimällä pinnoista.

Paikkausvälineet ovat Karvisen mukaan paljolti historiaa. Mukaan pakataan pari varasisäkumia. Tien päällä on helpompi vaihtaa koko kumi kuin etsiä reikää.

Tienvarren viitta Iniössä kertoo etäisyyksistä, palveluista ja nähtävyyksistä.
Tienvarren viitta Iniössä kertoo etäisyyksistä, palveluista ja nähtävyyksistä.

Pumppu on tietysti välttämätön. Muut työkalut valitaan matkan pituuden mukaan.

Karvinen neuvoo tutkimaan, minkälaisia ruuveja ja pultteja pyörässä on, ja ottamaan mukaan pari kappaletta kutakin.

– Ajaessa pultit tuppaavat löystymään ja putoilemaan. On kätevää, jos on kiinnittää heti uusi tilalle. Ne eivät paljon paina.

Värikkäät vaatteet ja lippu

Karvisella on pyörässään polkimet, joihin ajokengät lukkiutuvat. Näin polkeminen tehostuu.

Ajoasuna ovat maantiepyöräilijän trikoot, joissa on irtohihat ja -lahkeet. Ne on helppo riisua, jos aurinko alkaa porottaa.

Saariston teillä on Karvisen mielestä turvallista ajaa, koska autoilijat ovat tottuneet kaksipyöräisiin. Hän ihmettelee pyöräilijöitä, jotka eivät huolehdi näkyvyydestään. Itse hän käyttää värikkäitä vaatteita ja huomioliiviä.

Iniössä on mukava pyöräillä, sillä liikennettä on vähän.
Iniössä on mukava pyöräillä, sillä liikennettä on vähän.

– Näkyvyyttä ei ole koskaan liikaa. Olen kiinnittänyt sivulaukkuun reilun kokoisen Suomen lipun. Autoilijoissa lippu herättää jonkinlaista alitajuista kunnioitusta, niin että he eivät tohdi pyyhkäistä liian läheltä.

Polkien maailmalle

Helsinkiläinen Kauko Isotalus, 65, pyöräili jo nuorena pitkin Suomea aina Lappia myöten. Vaikka vuosia tuli lisää, harrastus säilyi. Seuraavaksi retket suuntautuivat Pohjoismaihin ja Manner-Eurooppaan.

– Kolmekymppisenä tekemäni Pariisin-reissu kesti reilun kuukauden. Kilometrejä kertyi 4500.

Nyt eläkeläisenä Isotalus on alkanut kiertää kotimaata. Hän on käynyt kaikissa Suomen kunnissa. Isotalus on myös Helsingin Polkypyöräilijöiden jäsen.

Heinä tuoksuu huumaavasti pyöräilijän nenään kesäisessä saaristossa. Korppoon kirkonkylä on kuin postikortista.
Heinä tuoksuu huumaavasti pyöräilijän nenään kesäisessä saaristossa. Korppoon kirkonkylä on kuin postikortista.

Saariston Rengasreitti on tuttu. Etelä-Norjasta palatessaan hän tuli Tukholmasta laivalla Turkuun ja kävi sitten kääntymässä Houtskarissa.

– 1990-luvun alussa ajoin Korppoosta Ahvenanmaalle ja palatessa poikkesin Kustavin kautta Iniössä.

Isotalus muistaa, että siihen aikaan saaristossa oli paljon losseja ja lauttoja. Monet niistä on sittemmin korvattu sillalla, kuten Nauvon Lillandetin ja Storlandetin välisessä salmessa.

Omia reittejä

Viime vuosina Isotalus on tehnyt pyörämatkoja Helsingistä muun muassa syntymäkuntaansa Alavieskaan ja Joensuuhun, missä hänellä on sukulaisia.

– Toivottavasti kukaan ei nähnyt, että hesalainen saapuu vanhaan kotipitäjäänsä polkupyörällä, hän naurahtaa.

Hän ei suosi valmiita pyöräreittejä kuin osin, koska tykkää suunnitella omat. Hän ajelee aina yksin.

Borgbergin näköalatornilta Houtskarissa näkyy Ahvenanmaalle saakka. Lintuperspektiivistä saa hyvän kuvan saaristosta.
Borgbergin näköalatornilta Houtskarissa näkyy Ahvenanmaalle saakka. Lintuperspektiivistä saa hyvän kuvan saaristosta.

Kartat matkaan

Retkillään Isotalus yöpyy leirintäalueilla. Suojaa antavat samat teltta ja makuupussi, jotka kävivät pyörän tarakalla Pariisissa.

– Sivulaukut ovat välttämättömät pitkillä matkoilla. Niihin saa pakattua varavaatteet ja työkalut, joista sisäkumit ja ketjunkatkaisin ovat tärkeimmästä päästä.

Hän ei käytä navigaattoria, joten mukana pitää olla autoilijan tiekartta ja tarkempia kohdekarttoja.

– Yleisille uimarannoille ei tahdo olla viittoja, ja jos on, etäisyys puuttuu. Se voi olla monta kilometriä. Tienoita kannattaa tutkia netissä Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa ja tulostaa paperille.

Nauvosta löytyy yksi saariston parhaista uimapaikoista.
Nauvosta löytyy yksi saariston parhaista uimapaikoista.

Sopivalla vauhdilla

Pyöräilyssä Isotalusta viehättää ihmisen mittainen vauhti. Kävely on liian hidasta, autoilu liian nopeata.

– On mukavaa, kun voi säätää itselleen mallaavan tahdin ja pysähtyä tarvittaessa tien poskeen.

Isotalukselta ei riitä innostusta nykyiseen sähköpyörävillitykseen. Niiden lataus ei riitä, kun hänen tyypillinen päivämatkansa on yli sata kilometriä.

– Eikä minulle tulisi mieleenkään kuljettaa polkupyörää junassa saati lentokoneessa. Polkupyörä on pyöräilemistä varten, hän sanoo.

Polkaise myös näihin: 3 pyöräreittiä kesä-Suomessa

  1. Seututie Pietarsaaren ja Kokkolan välillä kulkee seitsemän sillan kautta kauniissa merimaisemissa. Bosundin kylästä puolimatkasta löytyy Vene-, kalastus- ja metsästysmuseo. Pietarsaari-Kokkola, 40 km.

  2. Kuninkaantietä kulkivat kruunupäät ja tsaarit saattueineen, ja historia on reitillä vahvasti läsnä. Piipahda Porvoon Taidetehtaassa ja Kotkan merikeskus Vellamossa. Helsinki-Lappeenranta, 330 km.

  3. Saimaan maisemissa riittää ihasteltavaa. Jos haluaa lyhentää reissua, oikaista voi Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Kulttuurin ystävän kannattaa kuitenkin valita pitkä reitti ja olla Savonlinnassa oopperajuhlien aikaan 7.7.-4.8. Lappeenranta-Mikkeli-(Savonlinna- Punkaharju)-Ruokolahti-Imatra-Lappeenranta, 530 km.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 3/2017.

Saariston Rengastie: Hyvä tietää

  • Saariston Rengastie koostuu yleisistä teistä sekä niihin liittyvistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä.
  • Rengastie on kokonaan avoinna 25.5.–26.8., jolloin m/s Antonia liikennöi Iniön ja Mossalan välillä. Muina aikoina reitin voi kulkea eteläkautta Houtskarin Mossalaan tai pohjoiskautta Iniön Daleniin asti. lautta.net
  • Pienen Rengastien liikennekausi on 18.5.–2.9., jolloin m/s Östern liikennöi Nauvon ja Rymättylän väliä. ostern.fi/aikataulu
  • Matkan suunnittelussa iso apu on vesiliikenteen aikataulupalvelu. lautta.net/rengastie
  • Karttakeskus myy Saariston Rengastien pyöräilyopasta. karttakauppa.fi
  • Paraisten matkailuneuvonnan sivuilla on karttoja ja tietoa Rengastien palveluista. Sivustolta voi myös tilata omatoimimatkailijan oppaan Rengastielle. saaristo.org
  • Tietoa pyörämatkailusta ja varusteista: pyoramatkailu.com

Moni kokenut matkailija pitää juuri tällaisesta kaupungista, jossa välitön tunnelma tarttuu. Tutki kauppahallit, appelsiinipuutarhat ja jalkapallostadionit.

1. Taiteilijan talo 

Sitruspuut tuoksuvat, oksilla appelsiinit riippuvat raskaina. Suihkulähde livertää kilpaa pikkulintujen kanssa espanjalaisen impressionistin Joaquín Sorollan (1863–1923) entisen kodin puutarhassa.

Paikka on hämmentävä keidas harmaalla toimistoalueella, lapset leikkivät pihassa mielellään. Talo on valmistunut vuonna 1911, ja se on jätetty sellaiseksi kuin se oli taiteilijan kuollessa. Lähes yhdeksän metriä korkeassa ateljeessa pääsee nauttimaan maalauksista kaikessa rauhassa. Teokset tulvivat valoa.

Joaquín Sorolla oli Espanjan tunnetuimpia maalareita. Hän oli kotoisin merellisestä Valenciasta. Ehkäpä siksi hänen töihinsä ovat erityisen tunnelmallisesti tallentuneet kesähetket ja lasten vesileikit.

Museoitu koti on täynnä taidetta.
Museoitu koti on täynnä taidetta.

Vuonna 1899 Sorolla maalasi kuuluisan työn poliota sairastavista lapsista kylpemässä alasti hiekkarannalla munkin valvonnassa.

Madrid tunnetaan taiteestaan. Lähekkäin sijaitsevat Pradon, Reina-Sofian ja Thyssen-Bornemiszan museot ovat maailmankuuluja. Kultaisen kolmion taidepalatseihin verrattuna Sorolla-museo on ihanan intiimi kokemus.

  • Sorolla-museo, General Martínez Campos 37.
    Metro: Iglesia tai Rubén Darío.

2. Ihmettele kuin Liisa Ihmemaassa 

Salainen puutarha tarjoaa yllätyksiä myös sisäpihalla.
Salainen puutarha tarjoaa yllätyksiä myös sisäpihalla.

Jos sinua on aina harmittanut, ettet ole päässyt Hullun Hatuntekijän teekutsuille, tule tänne.

Kahvilan nimi tarkoittaa salaista puutarhaa. Siellä vierailu on kuin astuisi kirjailija Lewis Carrollin Liisan Ihmemaahan. Katossa killuu pieniä kuumailmapalloja, ja vessaan vievien portaiden kaiteet ovat kuin herkulliset Polka-karamellipötköt.

Kahvilaan kannattaa tulla vasta illan tummuttua, jotta voi ihastella kaikkia yksityiskohtia kynttilöiden ja nurinkuristen lamppujen valossa.

Kaakaolistalla on 20 makua, kuten After Eight -suklaajuoma, kaakao Pieni suklaapuoti -elokuvan tyyliin ja argentiinalainen kaakao.

"Pelastakaa Maa, se on ainoa planeetta jossa on suklaata", kahvilan nettisivulla lukee.
"Pelastakaa Maa, se on ainoa planeetta jossa on suklaata", kahvilan nettisivulla lukee.

Paikka on oikeastaan paljon muutakin kuin kahvila. Sisustus on ihana sekamelska ja listalta löytyy myös ruokaa, viinejä ja drinkkejä. Jos tilaa pullon kuohuvaa, se saatetaan tarjoilla saappaan sisällä. Pirtelön kanssa voi kiepsahtaa katosta riippuvaan puutarhakeinuun.

Samalla kadulla on muitakin kiinnostavia herkuttelupaikkoja.

3. Nauti ihanista, edullisista tapaksista 

Madridilainen rakastaa kauppahalleja eli mercadoja. Niihin mennään viettämään iltaa perheen ja ystävien kanssa. Tärkeintä hyvän seuran lisäksi ovat pikkusuolaiset alkupalat, tapakset.

Kauppahallit ovat loistava paikka tutustua kaupungin nautiskelevaan ja iloiseen elämäntyyliin. Suomalaisista kauppahalleista ne eroavat paljon.

Tunnetuin on ydinkeskustassa sijaitseva majesteettinen Mercado de San Miguel, jossa on eniten turisteja.

Trendikkäässä Chuecan kaupunginosassa sijaitsevan Mercado de San Antónin koko toinen kerros on omistettu tapastiskeille. Suositeltavinta on nauttia kesäilloista kattoterassilla, jossa on baari.

San Antónin kauppahalli on siisti ja moderni.
San Antónin kauppahalli on siisti ja moderni.

Todellista paikallistunnelmaa etsivän kannattaa vierailla Lavapiésin kaupunginosan Mercado de San Fernandossa, joka on alueen asukkaiden olohuone viikonloppuisin.

Hyvällä tuurilla siellä voi sunnuntai-iltapäivisin päästä seuraamaan riehakasta swing-tanssia, sillä hallissa järjestetään myös tanssiopetusta ja swing-kemuja.

Tunnelma kauppahallissa on lapsiystävällinen, ja pikkuiset ovat tuttu näky myös tanssilattialla.

  • Mercado de San Miguel, Plaza de San Miguel.
    Metro: Opéra.
  • Mercado de San Antón,  Augusto Figueroa 24.
    Metro: Chueca.
  • Mercado de San Fernando,  Embajadores 41.
    Metro: Embajadores.

4. Sovita pikolinokset ja espadrillot 

Espanja on kenkäfanin taivas. Jalkineteollisuudella on siellä pitkät perinteet, ja espanjalaiset pitävät usein jalkineensa hyvin siisteinä. Kotonakaan ei olla sukkasillaan.

Madridista löytyy huomattavan paljon kenkäkauppoja, joissa myydään pääosin Espanjassa valmistettuja kenkiä.

Tarjonta vaihtelee klassisista espadrillo-kangassandaaleista (espanjaksi alpargata) tossuihin ja laadukkaisiin nahkakenkiin.

Mukavia espadrilloja hakevan kannattaa käydä Plaza Mayorin lähellä sijaitsevissa liikkeissä Casa Hernanzissa ja Lobossa. Niissä myydään myös hauskoja lasten flamencokenkiä.

Kenkiä rakastavan ykköskatu on ydinkeskustan ostosalueen Calle Augusto Figueroa, jolla hyviä jalkinekauppoja odottaa vieri vieressä. Jos täältä ei löydy sopivia kenkiä, ei mistään.

Myös Pikolinos-merkin liikkeet kannattaa tarkistaa, vaikka supertyylikkäät kävelykengät maksavat yleensä yli sata euroa. Laadusta on järkevää maksaa.

  • Casa Hernanz, Toledo 18.
    Metro: La Latina
  • Calzados Lobo, Toledo 30.
    Metro: La Latina
  • Pikolinos, Calle Fuencarral.
    Metro: Gran Vía

5. Pompota kuin kunkku 

Madridilaiset suhtautuvat jalkapalloiluun vakavasti, onhan kaupungilla kaksi maailmanluokan joukkuetta: Real Madrid ja Atlético Madrid.

Madridin baareissa on hyvä tunnelma aina, kun joukkueet ovat kentällä. Espanjan pääsarjan lisäksi etenkin Mestareiden liiga -ottelut saavat kansan liikkeelle.

Real Madridin real viittaa kuninkaalliseen. Joukkueen kotikentällä, Santiago Bernabéun stadionilla, järjestetään opastettuja kierroksia. Jopa pelaajien pukukoppiin pääsee haistelemaan Cristiano Ronaldon ja kumppaneiden tuoksua. Liput otteluihin maksavat 30–700 euroa. Halvin paikka sijaitsee piippuhyllyllä.

Madridilaiset ovat jalkapallokansaa.
Madridilaiset ovat jalkapallokansaa.

Harva tietää, että Madridissa pelaa kolmaskin usein Espanjan pääsarjassa kilpaileva joukkue: Rayo Vallecano. Vallecasin nuhjuisen työläiskaupunginosan oma jengi on alueen asukkaiden lemmikki, ja pienen kotistadionin otteluissa on hurmoksellinen tunnelma.

6. Nauti lasten ja eläinrakkaiden kanssa 

Madridissa lapset kulkevat aikuisten menossa mukana useammin kuin Helsingissä tai Oulussa. Lasten läsnäolo on osa kaupungin viehätystä.

Piknik keskustan upeassa Retiron puistossa on hauskaa ajanvietettä kaikenikäisille. Puistossa on erikseen leikkipaikkoja, ja eväskorin saa täyteen kaupungin lukuisissa leipomoissa, konditorioissa ja ruokakauppojen runsailla juusto- sekä kinkkuhyllyillä.

Retino-puistoon pääsee vaikka soutelemaan.
Retino-puistoon pääsee vaikka soutelemaan.

Faunia-eläinpuistoon on luotu erilaisia ekosysteemejä, kuten viidakko ja napapiirit, joissa voi tutustua alueiden lajistoon. Monia eläimiä pääsee koskettamaan. Puistossa seikkailee esimerkiksi apinoita ja pingviinejä.

Hiukan keskustan ulkopuolella sijaitseva huvipuisto tarjoaa laitteita hurjapäille. Houkuttimena on Warnerin piirroselokuvista tuttuja teemanähtävyyksiä, kuten Supermies-talo.

  • Retiron puisto, Plaza de la Independencia 7.
    Metro: Retiro.
  • Faunia-puisto, Avenida de las Comunidades 28.
    Metro: Valdebernardo. faunia.es.
  • Huvipuistoon pääsee bussilla keskustasta. parquewarner.com

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2017.