Anja Snellman vai Jörn Donner? Syksyn uutuuskirjat saavat äänen etlehti.fi:ssä kirjailijoiden lukemina. Äänestä, kuka saa lukea kirjaansa!

Äänestyslomake löytyy tämän jutun lopusta.

  • Aulikki Oksanen: Helise taivas. Siltala.

    Kuluva vuosi on Aulikki Oksasen ja hänen runoutensa juhlavuosi. Helise taivas on valikoima Oksasen runoja vuosilta 1964–2014.
    Runot todella helisevät, soivat ja säkenöivät. Säkeissä tuntuu kirjoittajansa elämänkaari.

  • Pirkko Saisio: Signaali. Siltala.

    Signaali koostuu puheliaista vapaan ajattelun, assosiaation ja inspiraation kirjoituksista, joiden päähenkilö on milloin raivoissaan, milloin huvittunut, milloin äiti, isoäiti, kirjailija ja milloin tohtori, potilas tai koulutoveri. Puhuuko teksteissä kirjailija itse? Tunnistatko niistä itseäsi?

  • Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä. Otava.

    Finlandia-ehdokas Olli Jalosen humoristinen, mutta koskettava romaani vie valloittavaan, 17-vuotiaan pojan kesään 1970-luvulla ja nostaa esiin nuorenmiehen paljaan, mutta toiveikkaan arkuuden.
    Mukana ovat ensirakkaudet, isän merkityksen ja äidin läsnäolon tunteet, kesän tuoksut ja tietysti myös ne pettymykset.
    Kun isä joutuu sairaalaan, pojan on katsottava itseään ja läheisiään uusin silmin. Oliko kaikki sitä, miltä näytti?

  • Pirjo Hassinen: Sauna Paradis. Otava.

    "Muistaminen on kuin putoamista. Kun sen kerran aloittaa, paluuta ei ole", esitellään Pirjo Hassisen kirjaa Otavalta.
    Kirjailija Anne Hornilla oli onnellinen lapsuus. Sauna Paradis, ylellinen sauna ja isän yritys, tarjosi nimensäveroisen kasvuympäristön. Kirjastovierailulla Anne kohtaa miehen, joka muistaa pienen Anne-tytön ja saunan. Miehen isä kuoli 1960-luvulla hämärissä olosuhteissa. Mitä Annen pitäisi muistaa? Ja mitä sitten, kun hän muistaa?

  • Jörn Donner: Poika ja isä. Erään rikoksen tarina. Otava.

    Mystinen rikos yhdistää isän ja pojan vuosien eron jälkeen. 25-vuotias aloitteleva rikostoimittaja Erik haluaa löytää yhteyden isäänsä Davidiin vuosien jälkeen. Isä hylkäsi perheensä kymmenen vuotta aiemmin.
    Isä elää Helsingissä huomattavasti itseään nuoremman Marian kanssa. Matkalla romanttiselle maaseutureissulle Davit pysäyttää autonsa ja nousee ulos. Kuuluu laukaus ja Davit tipahtaa maahan.
    Ampumavälikohtaus jää arvoitukseksi, jota Erik ryhtyy selvittämään. Tietysti sen tiimoilta paljastuu yhtä ja toista isän – ja pojan – menneisyydestä.

  • Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä. Otava.

    Keväällä 1921 helsinkiläisten juomavesisäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Todisteet viittaavat siihen, että entinen punavanki on tappanut jääkäriupseerin kostaakseen kärsimänsä vääryyden. Sisäasiainministeriön virkamies Karl Axel Björk ei niele selitystä.
    Klassinen murhamysteeri herättää värisyttävästi eloon kuohuvan 1920-luvun, kaupungin, säätyerot, pimeät kujat, salakapakat ja huumekauppiaat.

  • Hannu Mäkelä: Muistan. Tammi.

    Ylioppilaaksi tulon jälkeen koittaa vapaus. Vai koittaako? Edessä siintää Pariisi, taiteilijoiden ja kirjailijoiden kuuluisa Mekka. On 1962, Algerian sota on lopuillaan ja ympärillä suurkaupunki.
    Hannu Mäkelän elämäkertasarjan kolmas osa esittelee palan kulttuurihistoriallista kirja- ja taidemaailmaa menneiltä vuosikymmeniltä. Mukana vilahtavat Mäkelän itsensä lisäksi Reidar Särestöniemi, Tuomas Anhava, Paavo Haavikko, Armi Ratia; jokainen heistä opettaa jotain uutta.

  • Kaari Utrio: Yksisarvinen. Tammi.

    Viikinkikaksoset Geir ja Ivar syntyvät Jäämeren sumuissa, varttuvat vasta löydetyssä Viinimaassa ja ilmestyvät sieltä 1000-luvun sekasortoiseen Eurooppaan mukanaan hämmästyttävä unicornus, yksisarvinen.
    Yksisarvinen on mahtava saaga Euroopan synnystä ja väkivaltaisen aikakauden intohimoista, hillittömistä ihmisistä, joiden elämää ohjaavat risti, miekka ja rakkaus. Kaari Utrio on itse uudistanut lukijoiden kovasti toivoman menestysteoksen.

  • Jari Tervo: Revontulten tie. WSOY.

    Revontultentie on Jari Tervon viime syksynä ilmestyneen omaelämäkerrallisen Esikoisen itsenäinen jatko-osa. Nuoren Jarin päiväkirjat täyttyvät ihanasta Irenestä, perheen salaisuuksista, puhkeamaisillaan olevasta vallankumouksesta ja Näkki-kondomista, jonka saa palauttaa, ellei siihen ole tyytyväinen. Kasvumatka kulkee Moskovan kautta Berliiniin ja takaisin Rovaniemelle.

  • Anja Snellman: Runoksia. WSOY.

    Runokset ovat runoja rikoksista, tunnetuista ja tuntemattomista. Ne tunkeutuvat mielen pimeisiin syövereihin mitään kaunistelematta tai kaihtamatta, tavalla, joka saa ihokarvat nousemaan ja sykkeen kohoamaan.
    Anja Snellman ei kiertele puhua raadollisista, ikävistä tapahtumista. Runot tuoksuvat mullalta ja vereltä, suopursuilta ja asvaltilta, roskiksilta ja viinalta. Ne herättävät miettimään, mikä johtaa ihmisen hirmutekoihin.