Alkuvuosi on hyvien päätösten kulta-aikaa – ja kanta-asiakkaiden. Mutta yhden lajin kanta-asiakkaat ovat kokonaan piilossa.

Moni aloitti taas tämän vuoden alussa  liikunnallisemman ja terveemmän aikakauden hankkimalla jäsenyyden tai kausikortin kuntosalille.

Hankinta on viisas ja perusteltu, jos se kannustaa ylös sohvalta, mutta kaikille ei käy näin. 

Onneksi ihmiskunta on keksinyt ruumiinkulttuurin oheen myös armollisempia pätemisen lajeja.

Sinfoniaorkesterien kausikortti on perinteikäs tapa hankkia suositeltava kuukausiannos elävää musiikkia.

Teattereissa kanta-asiakkuus on vielä lastenkengissä.

Kantikset saavat lähinnä etuosto-oikeuden uuden kauden lippuihin, alennuksia ja uutis­kirjeitä. Sen sijaan teatterin suurkuluttajan on mahdoton ostaa könttähintaan koko kautta, jolla saisi vakiopaikan ja etuosto-oikeuden samaan paikkaan seuraavalle kaudelle.

Jos kausisitoutuminen toimii kuntosalilla ja konsertti­talossa, miksei teatterissakin?

Kulttuurin kanta-asiakasjärjestelmiä kannattaisi kehittää, sillä kanta-asiakkaat tuovat  ennustettavuutta ja tasaisuutta salien täyttöasteisiin eli kulttuurin rahavirtoihin.

Ihminen se on nimittäin kulttuurin kuluttajakin. Kun kausikortti on tullut hankittua, paikalle on raahauduttava, vaikka ei huvittaisikaan.

Minne sinä haluaisit kanta-asiakaskortin? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Vuosikortti museoon!

Toukokuussa se toteutuu. 54 eurolla saa kortin, jolla pääsee arviolta liki pariinsataan suomalaiseen museoon. Kortti on voimassa vuoden myyntipäivästä.

Suomen Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kertoo, että mukana ovat kaikki suuret kaupungit, tähän mennessä 64 paikkakuntaa.