Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.
Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.
Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.
Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.
– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.
Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.
Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.
Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi
Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.
Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.
Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.
– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.
Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan
Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.
Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.
Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.
Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.
Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.
Puola laski eläkeikäänsä
Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.
Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.
Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.
– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.
Raskaissa töissä käyvät miehet ovat huonossa asemassa kun heidän eläkeikänsä on niin korkea. Istuma-ammatit kuluttavat vähemmän ihmistä fyysisesti. Naisten on turha siirtyä eläkkeelle ennen miehiä. Naisten ammatit eivät ole kokonaisuudessaan niin kuluttavia kuin monet miesten, kivilaatoitusten- ja kattotöiden tekijät, samoin putkiasentajat mukaan lukien.
Keski-Euroopan eläkeikä nousee 1960 syntyneille asteittain 67-vuoden ikään. Naisilla on ollut etuutensa, vaan nuorempi polvi joutuu olemaan pitempään töissä. Monissa maissa naiset ovat osaaikatöissä, siin noin 4 tuntia päivässä, se ei oikeuta täyteen eläkkeeseen. Saksassa on korkeat sairasvakuutusmaksut, jotka joutuu itse maksamaan suurelta osin. Yksityinen yrittäjä, jolla ei yritystä enää ole, maksaa jo 400-500 euroa pelkäatään sairaskassaan saadakseen palveluita.
Mielestäni Suomessa naiset ovat tajunneet työn tärkyden ja lähes kaikki tekevät täyspäiväistä työtä, mikä on hyvä asia.
Suomen eläkkeet kauttaaltaan ovat paremmat kuin monessa muussa maassa.
Juurikin tämä. Unohtamatta, että miehet tekevät enemmän fyysisiä töitä joissa keho hajoaa jo ennen aikojaan. Tämä tulisi kompensoida kaikille miehille niin eliniän kuin töiden perusteella aikaisemmalla eläkeiällä ja korkeammalla eläkkeellä.
