Varautuminen elämän mustiin päiviin on viisautta, mutta miten löytää itselle sopivin tapa? Jos valinta on henkivakuutus, muista nämä.

Henkivakuutus liittyy monen mielessä aikaan, jolloin lapset ovat pieniä ja velat perheen kodista suuria. Mutta onko ammoin otettu henkivakuutus tarpeen pitää voimassa vielä sittenkin, kun asunto on maksettu ja lapset lentäneet pesästä?

Voi ollakin. Moni haluaa tuossa elämänvaiheessa tehdä unelmista totta; hankkia kakkos­asunnon, modernisoida mökin, kiertää maailmaa. Näitä varten on ehkä otettava lainaa.

Toisen tulojen varassa

Henkivakuutusyhtiö Kalevan kyselyssä vuosi sitten joka kolmannella 55–74-vuotiaalla vastaajalla oli lainoja vielä vähintään 20 000 euron edestä. Joka toinen koki, että perheen toimeentulo ja hyvinvointi oli puolison tai kumppanin tulojen varassa.
Suomalaiset käyttävät henkivakuutusta pahan päivän turvanaan vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Meistä vain joka kolmannella on henkivakuutus.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Ruotsissakin luku on korkeampi, tietää Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Korvaussummaa valitessa vakuutusyhtiöiden yleinen suositus on, että edunsaajan pitäisi pystyä maksamaan korvauksella perheen jäljellä olevat lainat ja mahdolliset perintöverot ja elämään vuoden verran ilman kuolleen puolison tuloja.

Lue myös: Jättäisinkö perinnöksi henkivakuutuksen?

Ikä nostaa hintaa

Perinteisten henkivakuutusten voimassaolo päättyy eri vakuutusyhtiöissä hyvinkin eri aikaan, ikähaarukka on 70–90 vuotta.

Kuoleman varalta otettu vakuutus on sitä kalliimpi, mitä vanhemmasta vakuutetusta on kyse.

Esimerkiksi OP Pohjolan ja Fennian henki­vakuutuslaskureiden mukaan 50 000 euron vakuutuksen vuosimaksu olisi 55-vuotiaalle noin 425 e, 60-vuotiaalle 780 e, 65-vuotiaalle 1 500 e ja 70-vuotiaalle 2 800 e.

Laskelma on suuntaa-antava. Lopullista hintaa voivat nostaa tai laskea muun muassa vakuutuksenottajan terveydentila, asiakassuhteen laajuus ja se, onko kyseessä yhden hengen vakuutus vai puolison kanssa yhdessä otettu niin sanottu pariturvavakuutus.

Tarkkana terveystiedoissa

Henkivakuutusta haettaessa tarvitaan terveysselvitys, johon vaaditut tiedot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Kysymyksiä on sitä enemmän, mitä laajemman vakuutusturvan haluaa.

Äskettäin sairastettu tai juuri todettu vakava sairaus, kuten syöpä, voi estää henkivakuutuksen saannin. Edunvalvonnassa oleva muistisairas ei vakuutusta saa.

Merkittävä ylipaino, diabetes tai sydän- ja verisuonisairaudet voivat nostaa vakuutuksen hintaa tai tuoda siihen rajoituksia. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen vakuutusasiantuntija Marjo Ylönen painottaa tarkkuutta terveystietojen antamisessa.

Merkittävä ylipaino, diabetes tai
sydän- ja verisuonisairaudet voivat nostaa
vakuutuksen hintaa tai tuoda siihen rajoituksia.

– Vastuu terveysselvityksen annettujen tietojen oikeellisuudesta on aina vakuutuksenottajalla. Jos ei muista tai tiedä, milloin ja miksi on käynyt lääkärissä, kannattaa pyytää sairauskertomuksensa käyttämistään hoitolaitoksista.

– Jos antaa terveysselvitykseen vääriä tai puutteellisia tietoja, voi käydä niin, ettei kuolintapauskorvausta makseta.

Päivitä elämänmuutokset

Henkivakuutuksen avainsana on edunsaaja. Vakuutuksenottajan pitää kirjata hänet tai heidät vakuutussopimukseen ja päättää, millainen korvaussumma heille maksetaan.

– Edunsaaja voi olla avio- tai avopuoliso, lapset ja lapsenlapset, mutta myös muu henkilö, joka on vaikkapa huolehtinut vakuutetusta, muistuttaa yksikönjohtaja Veera Lammi LähiTapiolan henkivakuutusyhtiöstä.

Avopuoliso on ehdottomasti kirjattava sopimukseen nimellään, sillä merkintä ”omaiset” tarkoittaa lapsia ja vihittyä tai rekisteröityä puolisoa.

Jos ajan myötä on tarve muuttaa edunsaajien joukkoa, siitäkin on ilmoitettava kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Merkintä testamentissa ei riitä.

– Valitettavan usein ihmiset unohtavat ilmoittaa muutoksista, Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen sanoo.

Esimerkiksi lasten aikuistuttua ja otettua taloudellisen vastuun itsestään voi edunsaajaksi laittaa pelkästään puolison. Yksi vaihtoehto on valita ykköseksi se, joka eniten tarvitsee vakuutusrahoja. Näin Salonen on itse tehnyt.

– Minulla on kolme lasta. Kaikki he ovat jo aikuisia, mutta kuopus on jonkin verran muita nuorempi ja opiskelee vielä. Tästä syystä olen laittanut lapset henkivakuutukseni edunsaajiksi niin, että nuorimmainen saa puolet ja kaksi muuta jakavat toisen puolikkaan.

Seuraavaakin edunsaajamuutosta Salonen on jo miettinyt. Tyttären nelivuotias Loviisa, Paula-memmin paras kaveri, voisi saada osuuden henkivakuutuksen korvaussummasta.

Tärkeää: Kuka hyötyy henkivakuutuksesta?

Nahistuuko veroporkkana?

  • Kuolemantapauskorvaukset ovat perintöverosta vapaita lähiomaisille 35 000 euroon asti.
  • Leskelle osuudesta puolet on verovapaata, vaikka summa olisi kuinka suuri. Verovapaata leskelle on aina vähintään 35 000 euroa. Muille kuin lähiomaisille maksettu korvaus on veronalaista pääomatuloa.
  • Verovapaus on henkivakuutusten valtti, mutta sen varaan ei voi laskea takuuvarmasti. Verotus on muuttunut myös henkivakuutusten kohdalla. Vielä 1990-luvulla korvaukset olivat lähiomaisille kokonaan verottomia. 
Vierailija

Sokea neuvoo toista. Mielenkiintoista, että ammattilainen ei tiedä, että jos hänen opiskeleva lapsensa saa henkivakuutuskorvauksen, on summa pois opiskelijan sen vuoden opintotuesta. Korvaus katsotaan tienatuksi tuloksi sille vuodelle. Saa tuntuvat mätkyt jo maksettuun opintotukeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla