Ruoka-apua tarvitsevat erityisesti eläkeläiset, työttömät ja yksinasuvat. Toimeentulotukea leipäjonossa seisovista käyttää vain vajaat 40 prosenttia.

Reilusti yli puolet leipäjonoissa käyvistä ihmisistä ei ole hakenut tai saanut lakisääteistä toimeentuloturvaa, kertoo KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ”Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa”.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, VTT Anne Määttä ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo ovat selvittäneet ruoka-avun kävijöiden saamaa julkista apua. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta.

Käteen jää vain 100 euroa

Tuet eivät riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja: joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan 100 euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaikka niihin olisi oikeutettu. Tutkimus osoittaa, että monet tuet ja avun muodot jäävät hakematta hakemisen vaikeuden vuoksi tai siksi, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Hyväntekeväisyyteen perustuva ruoka-apu on yleisesti ollut se sosiaalituen viimeinen luukku.

- Ruoka-apu toimii viimesijaisen julkisen tuen jälkeisenä turvaverkkona. Pitäisikin tukea ruoka-avun kävijöitä myös muun avun hakemisessa entistä paremmin, tutkija Anne Määttä toteaa.

Kun tukiverkko pettää

Erot koetussa hyvinvoinnissa ruoka-avussa käyvien ja muun väestön välillä ovat selviä. Apua tarvitaan yleensä taloudellisen katastrofin seurauksena ja silloin, kun oma turvaverkko puuttuu. Sosiaalisilla kontakteilla on iso merkitys ihmisen perusturvan kannalta.

Tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvät ovat pääasiassa eläkeläisiä (38 %) ja työttömiä tai lomautettuja (38 %). Leipäjonoissa seisovat ovat myös muuta väestöä iäkkäämpiä. Lähes 70 prosenttia vastaajista on yli 46-vuotiaita.

Ruoka-apua saavat asuvat usein vuokralla (79 %) ja muuhun väestöön nähden useammin yhden aikuisen kotitalouksissa (60 %), he ovat harvemmin korkeakoulutettuja ja pääasiassa Suomen kansalaisia (87 %). Ruoka-avussa käy hieman enemmän naisia (52 %).

Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla